Dekaanin tervehdys

Tervehdys teille opintojanne jatkaville, 'vanhoille' opiskelijoille,

Lienette huomanneet, että Bologna-prosessin mukaiset tutkintorakenteet ovat nyt sitten uudistetut tiedekunnassamme. Bologna-prosessilla tarkoitetaan yleiseurooppalaista pyrkimystä edistää opiskelijoiden ja ammattilaisten liikkuvuutta 45 maassa. Prosessin konkreettisena ilmentymänä on aiempien neljä-viisivuotisten maisterintutkintoon tähtäävien koulutusohjelmien jakaminen 3-vuotiseen kandidaatintutkintoon ja 2-vuotiseen maisterintutkintoon. Uuden oppiminen on mitoitettu jatkossa opintopistein, mutta niiden rinnalla säilyvät tutut opintoviikot siirtymäajan.

Jo tiedekunnassa opiskelevien kannalta tämä tarkoittaa sitä, että nykymuotoiset tutkinnot tulee suorittaa siirtymäajan loppuun mennessä (=31.7.2008). Halutessanne voitte kuitenkin siirtyä suorittamaan uusimuotoista 3+2 -tutkintoa milloin tahansa. Tämä vastaa nykyistä käytäntöä: opiskella voi aloitusvuoden tai myöhemmän opinto-oppaan vaatimusten mukaisesti. Toivomme, että tämä siirtymä tulee noteerattua henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

Tiedekuntamme on yhä kansainvälisempi. Tälläkin hetkellä opiskelijoitamme ja tutkijoitamme on mm. Euroopassa ja Japanissa; vastavuoroisesti Jyväskylään tulee opiskelijoita ympäri maailman. Kansainvälisen opiskelijavaihdon järjestelyt ovat nykyisellään toimivat ja ne ovat realistinen vaihtoehto maailmankuvan avartamiseksi ja kestävien kansainvälisten kontaktien luomiseksi yhä globaalimmalla toimialallamme. Tavoitteena on jatkossa luoda yhteisiä englanninkielisiä maisteriohjelmia, jolloin osan tutkinnosta voi suorittaa ulkomaisessa yliopistossa, osan Jyväskylässä.

Syksyllä koko yliopiston tieteellinen tutkimus puntaroidaan. Tulette näkemään kiireisiä ulkomaisia huippututkijoita arvioimassa ja paikallisia professoreita aprikoimassa tutkimuksen kehittämistä tavallista enemmän. Tutkimuksen arviointi on osa yliopiston laatujärjestelmää, jonka muina osa-alueina ovat hallinnon ja opetuksen laadun arviointi ja edelleenkehittäminen.

Toivotan kaikille opiskelijoille ja tiedekunnan henkilökunnalle haastavaa ja menestyksellistä lukuvuotta!

Dekaani Jukka Heikkilä

Esipuhe

Kädessäsi on informaatioteknologian tiedekunnan opinto-opas, joka poikkeaa tavallisesta violetista oppaasta paitsi värin, myös sisältönsä osalta: tämä opas on tarkoitettu opintonsa aiemmin aloittaneille eli "vanhoille" opiskelijoille. Opas sisältää yleisten asioiden lisäksi tietoa niistä muutoksista, joita valtakunnallinen tutkinnonuudistus aiheuttaa Jyväskylän yliopistossa ja omassa tiedekunnassamme. Osa käytänteistä selviää vasta ajan kanssa, joten malttia ja kärsivällisyyttä vaaditaan meiltä kaikilta. Jotta tutkinnonuudistuksen siirtymäaika sujuisi jouhevasti, tiedekunta ja laitokset panostavat erityisen paljon opintoneuvontaan ja -ohjaukseen etenkin lukuvuonna 2005-2006.

Uusille opintonsa aloittaville opiskelijoille on tehty erillinen violetti opas, joka sisältää uudet tutkintovaatimukset. Älä siis ihmettele, jos tutunnäköisiä oppaita näkyy edelleen Agorassa.

Antoisaa opiskeluvuotta IT-tiedekunnassa!

Opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen (opintoasiat@it.jyu.fi)

1 Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto (JY) on vireä ja vinhasti kasvava monitieteinen sivistysyliopisto, joka on perustettu vuonna 1934. Yliopiston juuret ovat Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa. Opiskelijoita on vajaat 15 000 ja henkilöstöä reilut 2 300. Tiedekuntia on seitsemän: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden ja yhteiskuntatieteellinen. Näistä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Yliopiston opiskelijoilla on valittavana lähes 80 pääainevaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan oppiaineita on tarjolla yli 100.

Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Vaihto-opiskelijoita tulee vuosittain yli 60 maasta ja tutkimusyhteistyötä tehdään usean sadan eri puolilla maailmaa sijaitsevan yliopiston kanssa.

Yhteistyö teollisuuden ja liike-elämän kanssa on tuonut mukanaan mm. monipuolisia harjoitteluohjelmia opiskelijoille. Ihminen, luonto ja teknologia ovat Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimustyön kulmakiviä.

Luonnonkaunis Seminaarinmäen kampus on kuuluisa Alvar Aallon rakennuksista. Jyväsjärven rannalla sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agora-rakennusta sekä vastapäistä Ylistönrinnettä leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki.

Kuva 1: Agora on opetuksen, tutkimuksen ja yritysten kohtauspaikka

2 Informaatioteknologian tiedekunta

2.1 Informaatioteknologia yhdistää

Hyvinvointi-, energia-, paperi- ja nanoteknologia kuten myös ihmisläheinen ja -lähtöinen tieto- ja viestintäteknologia ovat niin Jyväskylän (Jyväskylä - Human Technology City) alueen kuin Jyväskylän yliopistonkin osaamis- ja kehittämisstrategian painopistealueita. Kaikkien näiden osaamisalojen kehitystä edistävänä ja yhdistävänä tekijänä toimii informaatioteknologia. Informaatioteknologia ja sen sovellukset lävistävät ja entistä voimakkaammin muuttavat toimintatapoja ja -malleja monilla elämän osa-alueilla ja toimialoilla. Tarvitsemme informaatioteknologiaa työssämme ja vapaa-aikanamme - se on läsnä niin kotona kuin koulussakin.

Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän kilpailukyky kansainvälisillä työmarkkinoilla perustuu jo valtioneuvoston tietoyhteiskuntastrategiankin nojalla koulutukseen ja osaamiseen. Keski-Suomessa IT-alan ylintä opetusta annetaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Yliopiston toiminnan lähtökohtana on tutkimuksen ja opetuksen yhteys: perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta, joka sekä luo että tukee työelämävalmiuksia. Näin syntyy erityisesti kyky seurata oman alan nopeaa kehitystä, minkä avulla sekä omia että työyhteisön toimintatapoja voidaan uudistaa ja tehostaa.

2.2 Tiedekunta ja sen laitokset

Informaatioteknologian tiedekunnassa opiskelee 2 000 maisteriopiskelijaa ja 180 jatko-opiskelijaa. Vuosittain valitaan noin 250 uutta opiskelijaa. Tieteenaloja ovat kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen ala. Tiedekunnassa on kolme laitosta: tietojenkäsittelytieteiden laitos (TKTL), tietotekniikan laitos (TTL) ja tietotekniikan tutkimusinstituutti (TITU). Kaksi ensin mainittua ovat opetukseen ja tutkimukseen keskittyviä ainelaitoksia, TITU sen sijaan on maksulliseen palvelututkimustoimintaan suuntautunut erillislaitos.

Tiedekunta sijaitsee Agora-rakennuksessa (Agora (kreik.) = tori, kohtauspaikka), jossa opetus, tutkimus ja yritykset toimivat yhdessä. Jyväsjärven rannalla sijaitseva Agora on ollut toiminnassa rakennuksena syksystä 2000 lähtien. Se on myös Agora Human Technology -konseptia noudattava monitieteinen tutkimus- ja opiskeluyhteisö, jossa ihmistieteet ja teknologia sekä liike-elämä ja julkinen sektori kohtaavat synnyttäen rohkeasti uudenlaisia ajatuksia ja toimintaa. Agoran vahvuudet perustuvat monipuoliseen informaatio- ja viestintäteknologia-alan osaamiseen sekä monitieteiseen ihmisen kehityksen, toiminnan ja elinkaaren tutkimukseen.

Informaatioteknologian tiedekunnan erityisiä vahvuuksia ovat ohjelmoinnin laadukas perusopetus, laitosten opiskelijaprojektit, tieteellinen laskenta tutkimuksen vahvuusalueena, aktiivinen maisteriklinikkatoiminta sekä tuloksekas tohtorikoulutus.

Tutkimusta sekä opetusta varten tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksilla työskentelee professoreita, lehtoreita, yliassistentteja, assistentteja, suunnittelijoita, tutkijoita, dosentteja sekä tutkimuksessa ja opetuksessa avustavaa henkilökuntaa. Laitosten yhteisiä ja hallintoon liittyviä asioita hoitavat laitoksen johtaja, varajohtaja, laitosneuvosto sekä amanuenssi ja laitoksen toimisto.Laitoksen johtajan ja amanuenssin puoleen voi kääntyä kaikissa laitosta koskevissa asioissa. Opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa laitosten opintoneuvojilla ja amanuensseilla on paras asiantuntemus.

2.2.1 Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä tai tietojenkäsittelytiedettä sekä kognitiotiedettä. Tietojärjestelmätiede yhdistää tietojenkäsittelyn ja taloustieteet. Tietojärjestelmätieteen tutkimuksen lähtökohtana on tietotekniikan ja sitä hyödyntävän organisaation suhde ja siten tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaation toimintaa.

2.2.2 Tietotekniikan laitos

Tietotekniikan laitoksella opintojen pääaineena on tietotekniikka. Tutkimuskohteena on informaation käsittelyprosessien tehokas automatisointi. Opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten uudenlaisten tietojenkäsittelysovellusten ja ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön, esimerkiksi teollisten tuotteiden suunnittelussa, teollisten prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisessä mallintamisessa ja suurten tietoaineistojen analyysissä.

2.2.3 Tietotekniikan tutkimusinstituutti (TITU)

Tietotekniikan tutkimusinstituutin toiminta perustuu projekteihin. Henkilökunnassa yhdistyy Jyväskylän yliopiston monipuolinen osaaminen. Projekteissa työskentelee mm. informaatioteknologian, taloustieteen, viestinnän, kasvatustieteen, sosiologian ja psykologian osaajia. Toiminnan rahoitus saadaan projekteista. Suurimpia rahoittajia ovat Euroopan Sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Tekes. Lisäksi rahoitusta saadaan yrityksille ja yhteisöille suunnatuista palvelututkimuksista. TITUn erityisosaamista ovat koulutusteknologia, organisaation tiedonhallinta, liikkuva tietojenkäsittely ja ohjelmistotuotanto. Tutkimuksessa TITUn vahvuudet liittyvät tietojärjestelmien suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottoprosesseihin sekä ohjelmistotuotantoon erityisesti menetelmien ja prosessien näkökulmasta.

Taulukko 2.1: Tietotekniikan tutkimusinstituutin (TITU) yhteystiedot

2.3 Tiedekunnan hallinto

Tiedekuntaneuvosto, dekaani, varadekaani, hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja tiedekunnan toimiston henkilökunta sekä atk-tuen väki hoitavat tiedekunnan yhteisiä asioita. Tiedekunnan työskentelyä johtaa dekaani. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu professoreja, muuhun opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvia sekä opiskelijajäseniä.

Taulukko 2.2: Tiedekunnan toimiston yhteystiedot

2.4 Erillislaitosten toiminta informaatioteknologian alalla

2.4.1 Agora Center

Vuonna 2002 Agoraan perustettiin monitieteinen erillislaitos Agora Center, joka tukee ja motivoi toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yliopiston sisällä että yliopiston ja muiden toimijoiden kesken. Agora Centerin monitieteisissä hankkeissa on ollut mukana noin 180 gradu- tai jatkokoulutusvaiheessa olevaa opiskelijaa, 30 tohtoritutkinnon suorittanutta tutkijaa ja professoria yliopistostamme sekä joukko muiden, myös ulkomaisten yliopistojen kollegoja. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/agora-center

2.4.2 Chydenius-instituutti - Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutissa voi kouluttautua maisteriksi pääaineena tietotekniikka. Informaatioteknologian yksikön järjestämä koulutus on työn ohella tapahtuvaa monimuoto-opetusta, jonka järjestämisessä käytetään hyväksi tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia. Kohderyhmänä ovat yrityksissä sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksissa työskentelevät henkilöt. Koulutusohjelma on EU-rahoitteinen. Lisätietoja:
http://www.chydenius.fi/koulutus/tutkintoonjohtava/timo.html

2.4.3 Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto

Avoimessa yliopistossa järjestetään mm. informaatioteknologian opintoja, joihin voivat osallistua kaikki halukkaat iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opinnot ovat maksullisia. Lähiopetus on iltaisin ja viikonloppuisin. Osa opetuksesta järjestetään yhteisopetuksena informaatioteknologian tiedekunnan kanssa. Avoimessa yliopistossa on kehitetty joustavia opiskelumuotoja, jotka sopivat siten myös työssäkäyville ja muualla kuin Jyväskylän läheisyydessä asuville. Lisätietoja: http://www.avoin.jyu.fi/

3 Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä tapahtuvat muutokset

3.1 Uusi tutkintoasetus ja muutokset opinnoissa

Kaikkia koulutusaloja koskeva uusi tutkintoasetus (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) ja laki yliopistolain muuttamisesta (715/2004) astuvat voimaan 1.8.2005. Asetuksen mukaan opinnot on järjestettävä siten, että ne voi suorittaa päätoimisesti opiskellen viidessä vuodessa (kandidaatin tutkinto kolmessa vuodessa, maisterin tutkinto kahdessa vuodessa). Vanhojen tutkintoasetusten (Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 221/1994, Asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista 139/1995) mukaisia tutkintoja voidaan suorittaa 31.7.2008 asti ulottuvan siirtymäkauden aikana.

Tutkinnonuudistuksen lähtökohtana on ns. Bolognan prosessi. Euroopan opetusministerit allekirjoittivat Bolognassa vuonna 1999 julistuksen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostamisesta. Euroopan eri maiden kansalliset järjestelmät olivat varsin erilaisia niin tutkintorakenteiltaan, koulutusajoiltaan kuin sisällöiltäänkin. Tavoitteena oli saada aikaiseksi rakenteellisesti yhtenäisempi tutkintojärjestelmä, joka olisi houkuttelevampi Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja lisäisi myös liikkuvuutta ja yhteistyötä Euroopan sisällä.

Tavoitteisiin pyritään mm. ottamalla käyttöön selkeät ja vertailukelpoiset tutkinnot sekä kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja opintopistejärjestelmä. Lisäksi pyritään poistamaan liikkuvuuden esteitä kehittämällä opiskelijoiden opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksia Euroopassa.

Tutkinnonuudistuksen kanssa samanaikaisesti tulee Jyväskylän yliopistossa voimaan joukko muita uudistuksia. Tähän lukuun on koottu niitä muutoksia, joita opiskelussa ja opintoihin liittyvissä käytänteissä tapahtuu. Osa muutoksista koskee kaikkia opiskelijoita, osa vain uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti opintonsa aloittavia tai uuteen järjestelmään siirtyviä vanhoja opiskelijoita.

3.2 Opintojen uusi mitoitus

Vanhojen tutkintoasetusten mukaisten opintojen mittayksikkönä on opintoviikko (ov). Maisterin tutkinnon laajuus on 160 ov ja kandidaatin tutkinnon laajuus 120 ov. Maisterin tutkinnon suorittaminen ei edellytä kandidaatin tutkinnon suorittamista.

Uudessa tutkintojärjestelmässä opiskelijat suorittavat kaksi erillistä tutkintoa: ensin kandidaatin tutkinnon ja sen päälle maisterin tutkinnon. Aiempiin vastaavannimisiin tutkintoihin verrattuna uusilla tutkinnoilla on erilaiset laajuudet: alempi tutkinto on suhteellisesti aiempaa pienempi. Opintoviikkojen sijasta käytetään opintojen mitoituksessa opintopisteitä (op). Opintojen vaatima työmäärä on 1 600 tuntia vuodessa ja yhden vuoden aikana tulisi normimitoituksen mukaan suorittaa 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

Lukuvuosina 2005-06, 2006-07 ja 2007-08 luennoitavat kurssit mitoitetaan pääsääntöisesti sekä opintopisteinä että opintoviikkoina.

3.3 Vanha ja uusi järjestelmä vaihtoehtoisina

Uuteen tutkintojärjestelmään siirryttäessä kunkin ennen 1.8.2005 opintonsa aloittaneen opiskelijan tulee valita, jatkaako opintojaan vanhan vai uuden tutkintojärjestelmän mukaan. IT-tiedekunnan suositukset siirtymisestä on kerrottu erillisessä kappaleessa tässä oppaassa. Jos opiskelija on ilmoittanut siirtymisestään uuteen järjestelmään, hän ei voi enää siirtyä takaisin vanhaan järjestelmään. Uuteen järjestelmään siirtyminen kannattaa siis harkita tarkoin, eikä siirtymisen kanssa ole syytä kiirehtiä. Ilmoitus uuteen järjestelmään siirtymisestä tehdään täyttämällä erillinen lomake.

Vanhan järjestelmän mukaan opiskelevat ovat ns. opintoviikko-opiskelijoita. Uuden järjestelmän mukaan opiskelevat ovat ns. opintopisteopiskelijoita. Opiskelija voi siten olla joko opintoviikko- tai opintopisteopiskelija. Yhdellä opiskelijalla voi olla vain jompi kumpi status, vaikka hän suorittaisi yhtäaikaisesti useampaa kuin yhtä tutkintoa.

3.3.1 Vanhojen asetusten mukaisesti opiskeleminen

Vanhojen tutkintoasetusten mukaisia tutkintoja voi suorittaa 31.7.2008 saakka. Siirtymäaikana vanhojen vaatimusten mukaan opiskelevat noudattavat opintojensa aloitusvuoden tai sen jälkeen hyväksyttyjä vanhaan tutkintoasetukseen perustuvia tutkintovaatimuksia niiltä osin kuin se on mahdollista. Jos vanhan järjestelmän mukaisia opintoja ei ole enää tarjolla, ko. opinnot voi korvata uusilla, lähinnä vastaavilla opintojaksoilla tai niiden osilla. Korvaavuudet hyväksyy pääaineen syventävien opintojen osalta suuntautumisvaihtoehdon professori.

Siirtymävaiheen käytänteet vaihtelevat eri laitoksilla. Joillakin laitoksilla myös vanhan järjestelmän mukaisesti opiskelevat voivat suorittaa opintojaan uusia tutkintovaatimuksia soveltaen. Tällainen käytäntö on mm. taloustieteiden tiedekunnassa. Joillakin laitoksilla vanhan järjestelmän mukaisesti opiskelevat sivuaineopiskelijat noudattavat vanhoja vaatimuksia. Tällaista käytäntöä on tarkoitus noudattaa mm. matematiikan sivuaineopinnoissa. Osa toimintatavoista muokkautuu vasta syksyn aikana. Jos epäröit, mitä vaatimuksia sinun tulee noudattaa, tarkista asia opetusta järjestävän laitoksen www-sivuilta tai amanuenssilta.

Vanhojen asetusten ja tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelevien ei tarvitse tehdä ilmoitusta siitä, että he jatkavat opintojaan vanhassa järjestelmässä. Jos opiskelija ei ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista tutkintoa 31.7.2008 mennessä, hänen on siirryttävä uuteen järjestelmään ja suoritettava tutkintonsa uuden asetuksen mukaisesti.

3.4 Vanhan tutkintoasetuksen mukaisten opintojen muuntaminen uuteen järjestelmään

Jos vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opintonsa aloittanut opiskelija siirtyy opiskelemaan uuden asetuksen mukaisesti, aiemmin suoritetut opintoviikkomitoitetut opinnot muunnetaan opintopisteiksi. Tätä varten on sovittu käytettäväksi yhtenäistä kerrointa koko Jyväskylän yliopistossa. Mitoituksen ohella myös aiemmin suoritettujen opintojen arvostelu muunnetaan JOREssa uuden arvosteluasteikon mukaiseksi.

Yliopiston hallituksen tekemästä periaatepäätöksestä:
"Opetusministeriö on antanut ohjeen käyttää ns. viranomaiskertoimena 1,8:aa, jota käytetään ilmoitettaessa opintosuoritustietoja Kelan opintotukikeskukselle ja Tilastokeskukselle. On loogista, että samaa kerrointa käytetään myös muissa asiayhteyksissä tietojen yhdenmukaisuuden ja vertailtavuuden varmistamiseksi.

Siirtymävaiheen 1.8.2005 - 31.7.2008 ajan käytetään jaksojen mitoituksessa sekä opintopisteitä että opintoviikkoja. Kun opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi, sovelletaan seuraavia periaatteita, ellei opintojakson tai opintokokonaisuuden mitoitusta ole tehty muulla tavoin:

• Yksittäisten opintosuoritusten laajuudet muunnetaan tarvittaessa opintoviikoista opintopisteiksi kertomalla opintoviikkomäärä 1,8:lla. Tutkintotodistukseen tulevat opintopistemäärät pyöristetään normaalisti lähimpään kokonaislukuun.
• Yksittäiset opintojaksot pyöristetään kokonaisluvuiksi opintosuoritusrekisteriin.
• Uusille opintojaksoille on annettava myös opintoviikkomäärä siirtymävaiheen ajan."

3.5 Muutokset opintojen arvioinnissa

3.5.1 Opintojaksojen arviointi

Opintojaksot arvioidaan 1.8.2005 alkaen kokonaislukuasteikoilla 1-5, jota vastaa sanallinen arviointiasteikko välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Vaihtoehtoisesti opintosuoritus voidaan arvioida asteikolla hyväksytty-hylätty.

Opettajat arvioivat kaikkien opiskelijoiden opintosuoritukset uuden asteikon mukaisesti riippumatta siitä, suorittaako opiskelija opintojaan vanhan vai uuden järjestelmän mukaisesti. JORE konvertoi arvostelun opintoviikko-opiskelijoille vanhan asteikon mukaiseksi. Uuden järjestelmän mukaan opiskelevat ovat ns. opintopisteopiskelijoita, joiden arvostelu rekisteröidään uuden asteikon mukaan.

Arvosteluasteikko 1-3 vastaa arvosteluasteikkoa 1-5 seuraavasti:

Vanhan tutkintoasetuksen mukaan tutkintoaan suorittavien opintosuoritusten arvioinnit muunnetaan 1.8.2005 jälkeen automaattisesti vastaamaan asteikkoa 1-3 seuraavasti:

Kolmiportainen, sanallinen arviointi muunnetaan seuraavasti:

3.5.2 Opintokokonaisuuksien arviointi

Opintoviikko-opiskelijoiden opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) arvioidaan edelleen kolmiportaisella asteikolla tyydyttävät tiedot (TT), hyvät tiedot (HT) ja erinomaiset tiedot (ET).

Opintopisteopiskelijoiden opintokokonaisuudet arvioidaan sanallisesti viisiportaisella asteikolla: välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Opintokokonaisuuksien arvolauseita laskettaessa noudatetaan normaaleja pyöristyssääntöjä.

3.5.3 Kandidaatintutkielmien arviointi

Opintoviikko-opiskelijoiden kandidaatintutkielmat arvioidaan kauppatieteellisellä alalla asteikolla 1-3 ja luonnontieteellisellä alalla hyväksytty - hylätty.

Opintopisteopiskelijoiden kandidaatintutkielmien arviointi riippuu pääaineesta:

• Tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteen kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty.
• Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielmat arvioidaan viisiportaisella asteikolla 1-5.

3.5.4 Pro gradu -tutkielmat ja niiden arviointi

Vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevien pro gradujen laajuus on erilainen eri koulutusaloilla: kauppatieteellisellä alalla laajuus on 17 ov ja luonnontieteellisellä alalla 15 ov. Kaikilla uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelevilla pro gradun laajuus on 30 op.

Pro gradu -tutkielmien arvioinnissa käytetään sekä vanhoilla että uusilla opiskelijoilla seitsenportaista asteikkoa: approbatur - lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur -eximia cum laude approbatur - laudatur.

3.6 Opintojaksot ja koodit

Kaikkien opintojaksojen eli kurssien koodijärjestelmä muuttuu syksyllä 2005. Käyttöön tulee 7. merkki. Koodin 3 ensimmäistä merkkiä kuvaavat yleensä oppiainetta (esim. TJT = tietojärjestelmätiede, TIE = tietotekniikka, KOG = kognitiotiede). Neljäs merkki kuvaa opintojakson vaativuustasoa: Y = yleisopinnot, P = perusopinnot, A = aineopinnot, S = syventävät opinnot, J = jatko-opinnot. IT-tiedekunnan itse järjestämät viestintäopinnot on merkitty V:llä (koodin alkuosa ITKV). Viidennen merkin merkitys vaihtelee: esim. tiedekunnan kaikille yhteisissä pääaineopinnoissa se kuvaa suositeltavaa suoritusvuotta. Syventävien opintojen kohdalla laitoksilla on erilaiset koodikäytänteet.

Vanhojen opiskelijoiden opintorekisteritiedoissa tapahtuu muutoksia, sillä aiemmin suoritettuihin opintoihin tulee 7. merkki eli 0 (=nolla) keskelle.

3.7 Uudenlaiset todistukset

Uuden tutkintoasetuksen mukaisista tutkinnoista kirjoitetaan uudenlaiset, nykyisistä poikkeavat todistukset. Suurin ero nykyiseen käytäntöön verrattuna on se, että maisterin tutkinnon todistukseen ei merkitä kandidaattitutkinnossa suoritettuja opintoja. Tutkintotodistukset ovat siten erillisiä. Maisterin tutkinnon suorittaneen henkilön tulee jatkossa esittää esim. työpaikkaa hakiessaan sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon todistukset.

Vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat saavat edelleen vanhanmalliset todistukset. Halutessaan he voivat ottaa kandidaatin tutkinnon ja saada siitä todistuksen. Maisteritodistus sisältää myös kandidaattitutkintoon kuuluneet opinnot.

3.8 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS ja eHOPS

Opetusministeriö edellyttää, että vuoteen 2006 mennessä kaikille tutkintoaan suorittaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. HOPSien käyttöönoton tavoitteita:

• mahdollistaa yksilöllisiä opintopolkuja
• tukea sitoutumista tehokkaaseen opiskeluun
• jäsentää opintoja tehokkaammin
• määritellä tutkintoon kuuluvia opintoja etukäteen
• tukea opintojen etenemistä opiskelu- ja elämäntilanteiden muutoksissa
• lyhentää tutkintojen suoritusaikoja
• tukea opiskelijan työelämä- ja tutkimusvalmiuksien kehittymistä
• turvata opiskelun jatkuvuus työssäkäynnin lisääntyessä
• tukea opintotuen käytön suunnittelua

(Ansela, Haapaniemi ja Pirttimäki 2005: Yliopisto-opiskelijan hops. Ohjaajan opas.)

Perusopiskelijan HOPS

Opiskelija tekee HOPSinsa varttuneemman opiskelijan eli "eHOPS-hemmon", tutorin, opintoneuvojan, opettajatutorin tai vastaavan laitoksen nimeämän henkilön opastuksella. HOPSit laaditaan lukuvuoden 2005-2006 aikana portaittain laitosten ilmoittamalla tavalla. Tarjolla on malli-HOPSeja opintojen suunnittelun helpottamiseksi. Apuvälineenä HOPSin laadinnassa käytetään Korpin eHOPS-sovellusta. Voit tutustua opintojen suunnittelu -toimintoon Korpin Opintorakenteet-kohdassa.

Maisterikoulutusopiskelijan HOPS

Kaikille maisteri-/muuntokoulutusvalinnassa valituille tehdään HOPS yhdessä laitoksen opintoneuvojan kanssa. HOPSia tehdessä selvitetään aiemmasta tutkinnosta ja aiemmista muista opinnoista saatavat korvaavuudet, laaditaan suunnitelma mahdollisista aiempaa tutkintoa täydentävistä ns. siltaopinnoista sekä maisteritutkintoa varten suoritettavista opinnoista. Maisterikoulutettavien HOPSin hyväksymismenettely poikkeaa muiden opiskelijoiden vastaavasta. HUOM! Jos olet muunto- tai maisterikoulutusvalinnan kautta valittu eikä sinulla ole vielä HOPSia, ota yhteyttä oman laitoksesi amanuenssiin tai opintoneuvojaan.

Opiskelijalle voidaan perustelluista syistä laatia myös tutkintovaatimuksista poikkeava HOPS. Opiskelija ja opintoneuvoja laativat yhdessä tämän HOPSin. Pääaineen osalta poikkeavan HOPSin hyväksyvät linjan johtaja ja laitoksen varajohtaja. Tutkintorakenteesta poikkeavan HOPSin hyväksyy tiedekunta tai dekaani, jos tiedekunta päättää delegoida asian dekaanin päätettäväksi.

3.9 Lukuvuosi ja jaksot

Lukuvuonna 2005-2006 koko Jyväskylän yliopisto siirtyy jaksojärjestelmään. Syys- ja kevätlukukaudet jaetaan kahteen jaksoon. Lisäksi kesälukukauden käyttöä tehostetaan. Syyslukukauden jaksoista käytetään lyhenteitä S1 ja S2, kevätlukukauden jaksoista vastaavasti K1 ja K2. Lukuvuosi alkaa virallisesti 1.8. ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa eli 31.7. Ensimmäinen opetusakso alkaa kuitenkin vasta syyskuun alussa. Kurssit voivat kestää yhden tai useamman jakson ja niiden pituus voi olla myös lyhyempi kuin yksi jakso.

Lukuvuoden 2005-2006 opetusjaksot ja lomat:

Syyslukukausi 2005

• 1. jakso (S1): 1.9. - 21.10. (n. 7 viikkoa)
• 2. jakso (S2): 24.10. - 20.12. (n. 8 viikkoa)

Kevätlukukausi 2006

• 1. jakso (K1): 9.1. - 10.3. (9 viikkoa)
• 2. jakso (K2): 13.3. - 19.5. (10 viikkoa)
• Pääsiäisloma 13. - 19.4. 2006

Kesälukukausi 2006: 22.5. - 30.6.2006

3.10 Opintokokonaisuuksien mitoitukset

Perusopinnot (aiemmin approbatur)
Tietyn oppiaineen opinnot aloitetaan yleensä perusopinnoista. Vanhan tutkintojärjestelmän perusopintojen minimilaajuus on 15 ov, uudessa järjestelmässä minimilaajuus on 25 op.

Aineopinnot (aiemmin cum laude approbatur)
Perusopintojen jälkeen suoritetaan aineopinnot. Vanhan järjestelmän aineopintojen minimilaajuus on 35 ov (=perusopinnot 15 ov + 20 ov). Uuden järjestelmän aineopintojen minimilaajuus on 35 op. Yhdessä perusopintojen kanssa ne muodostavat siten vähintään 60 op:n laajuiset perus- ja aineopinnot. Pääaineen perus- ja aineopintoihin kuuluu tutkielma.

Syventävät opinnot (aiemmin laudatur)
Vanhan tutkintojärjestelmän syventävien opintojen minimilaajuus asetusten mukaisesti 55-60 ov. Uuden järjestelmän syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 op. Syventäviin opintoihin kuuluu tutkielma, jonka laajuus on IT-tiedekunnassa 30 op.

3.11 Opintojaksojen opintopisteet ja oma työmäärä

Kukin opintojakso eli kurssi on mitoitettu opintopisteillä (op) ja aiemmin aloittaneita opiskelijoita varten myös opintoviikoilla (ov). Opintoviikko on laskennallinen yksikkö, joka vastaa noin 40 tunnin työmäärää. Uuden järjestelmän mukainen opintopiste vastaa keskimääräisen opiskelijan 26.7 tunnin työpanosta.

Tiedekunnan kurssien työmäärä ja kurssista saatavat opintopisteet on laskettu niin, että kahden tunnin luennon seuraaminen vastaa kahden tunnin työtä. Jos kurssiin ei kuulu harjoituksia (eli demoja), työmäärään on lisätty luentokertaa kohti 2-6 tuntia itsenäistä kertaamista. Jos kurssiin kuuluvat harjoitukset, niiden ratkaisemiseen laskettu aika (esim. 6 tuntia/viikko) sisältää myös luentotietojen kertaamista. Lisäksi kurssiin voi kuulua harjoitustyö, jonka vaatima keskimääräinen työmäärä on lisätty kurssin arvioituun työmäärään.

Esimerkkinä Ohjelmointi 1 -kurssin ( 6 op) vaatima työmäärä:

Kurssin työmäärä yhteensä 155 tuntia, mikä vastaa 5.8 opintopistettä.

Jos jokin asia on opiskelijalle entuudestaan tuttua, voi hänen kohdaltaan työmäärä olla jollakin kurssilla vastaavaa opintopistemäärää alhaisempi. Tämän perusteella ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan, että sama pätee kaikkien kurssien osalta. Vastaavasti voi kurssin työmäärä olla opintopistemäärää suurempi, jos kurssin pohjatiedot eivät ole kunnolla hallussa. Myös henkilökohtaiset erot oppimisessa vaikuttavat todelliseen työmäärään.

Opiskelijan olisikin hyvä tuntea itsensä oppijana ja pyrkiä laatimaan lukujärjestyksensä todellista työmäärää (noin 40 h/viikko) vastaavaksi. Tällöin valmistuminen tavoiteajassa on mahdollista eikä työmäärä paisu kohtuuttoman suureksi.

3.12 Muutokset sivuaineopiskelussa

Syyslukukaudesta 2005 alkaen kaikilla informaatioteknologian tiedekunnan kauppatieteellisen alan tutkintoja suorittavilla - siis myös aiemmin opintonsa aloittaneilla muunto-/maisterikoulutettavilla- on vapaa opinto-oikeus kaikkiin taloustieteiden tiedekunnan perus- ja aineopintoihin. Aiemmin muuntokoulutettavien on pitänyt opiskella englanninkielinen perusopintokokonaisuus.

3.13 Muutokset aiemmin suoritettujen opintojen korvaavuuksissa

Uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Informaatioteknologian tiedekunnassa päätetään syyslukukauden alussa opiskelijoiden muualla suoritettujen opintojen korvaavuuksista uuden tutkintojärjestelmän mukaisissa tutkinnoissa. Tarkemmat tiedot korvaavuuksista päivitetään myöhemmin oppaan www-versioon. Vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevien korvaavuuksista päätettäessä noudatetaan vanhoja korvaavuuskäytänteitä. Laitosten henkilökunta ohjaa korvaavuuksien hakuun liityvissä asioissa.

4 Siirtymävaiheen ohjeistus informaatioteknologian tiedekunnassa

4.1 Opintonsa ennen lv. 2005-2006 aloittaneet opiskelijat

Vanhan tutkintojärjestelmän mukaisissa opinnoissa jatkamista suositellaan kaikille vanhoille opiskelijoille, joiden tarkoituksena on saattaa opintonsa loppuun 31.7.2007 mennessä (ehdottomasti 31.7.2008 mennessä). Halutessaan opiskelija voi kuitenkin siirtyä uuteen järjestelmään.

Niiden opiskelijoiden, joilla opintosuorituksia on vasta vähän ja valmistuminen vie enemmän kuin kolme vuotta, kannattaa siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään. Tällaisia ovat lähes kaikki vuonna 2004 aloittaneet ja osa vuonna 2003 aloittaneista perusvalinnan kautta hyväksytyistä.

Opiskelijoille suositellaan, että he suorittaisivat sekä alemman että ylemmän tutkinnon saman järjestelmän mukaisesti, koska vanhan järjestelmän mukainen kandidaatin tutkinto on laajempi (120 ov noin 4 vuotta) kuin uuden järjestelmän vastaavanniminen tutkinto (180 op, 3 vuotta).

Jos opiskelija on kuitenkin suorittanut kandidaatin tutkinnon vanhan järjestelmän mukaisesti ja jatkaa maisteriopintoja uuden järjestelmän mukaan, voidaan maisterin tutkintoon lukea hyväksi kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja sekä muita opintoja niiltä osin kun ne ylittävät 120 ov:n minimivaatimukset ja kuuluvat uuden järjestelmän mukaan tehtävän tutkinnon vaatimuksiin.

4.2 Miten uuteen tutkintojärjestelmään siirrytään?

Uuteen tutkintojärjestelmään siirrytään täyttämällä lomake, jonka saa tiedekunnan www-sivuilta, tiedekunnan toimistosta, laitoksilta tai opiskelijapalveluista aikaisintaan elokuun puolivälin jälkeen. Uuteen järjestelmään siirtymisessä ei kannata hätiköidä, sillä VANHAAN TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄN EI VOI VAIHTAA TAKAISIN.

4.3 Laitosten järjestämät ohjaustilaisuudet

Molemmat ainelaitokset järjestävät syyslukukauden aikana ohjaustilaisuuksia opintojensa eri vaiheissa oleville opiskelijoille uuden tutkintojärjestelmän vaikutuksista opiskeluun. Tilaisuuksista tiedotetaan erikseen.

4.4 Tiedekunnassa opintonsa aloittavat uudet opiskelijat

4.4.1 Perusvalinnassa valitut opiskelijat

Kaikki lukuvuonna 2005-2006 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat suorittavat sekä kandidaatin tutkinnon (LuK/KTK) että maisterin tutkinnon (FM/KTM) uuden asetuksen mukaisten tutkintovaatimusten mukaisesti.

4.4.2 Maisterikoulutusvalinnassa valitut opiskelijat

Opiskelija voidaan valita suorittamaan pelkästään maisterin tutkinto, mikäli hänellä on sellainen alempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaavat opinnot, jotka antavat hänelle valmiudet suoriutua ko. maisteriopinnoista. Maisterikoulutukseen valitut opiskelijat suorittavat jatkossa pääsääntöisesti vain maisterin tutkinnon. Syyslukukaudella 2005 aloittavat opiskelevat uuden asetuksen mukaisten tutkintovaatimusten mukaisesti. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin laatimisen yhteydessä määritellään aiemman tutkinnon täydentämiseksi tarvittavat ns. siltaopinnot, joiden laajuus on korkeintaan 60 op.

4.4.3 Muualta siirtyvät opiskelijat

Jos muusta yliopistosta tai toisesta tiedekunnasta siirtyvän opiskelijan opinnot ovat niin pitkällä, että hän ehtii suorittaa maisterin tutkinnon vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti 31.7.2007 mennessä (ja ehdottomasti viimeistään 31.7.2008), suositellaan tätä vaihtoehtoa. Muussa tapauksessa siirto-opiskelijat aloittavat opintonsa uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti.

5 Opiskelu

5.1 Yliopisto-opiskelusta ja opintojen suunnittelusta

Yliopistossa opiskelu on koulumaailmaa itsenäisempää. Opiskelija voi ja hänen tulee itse asettaa tavoitteet opiskelulleen. Yliopistossa opiskelijan on itse rakennettava oma, monipuolinen asiantuntijuutensa. Opiskeluoikeudet ovat varsin laajat, joten valinnanmahdollisuuksia on runsaasti. Erlaisten oppiaineiden lisäksi on valittavana monia vaihtoehtoisia opiskelutapoja.

Jatkossa kukin opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin. HOPSin laatimisessa käytetään avuksi Korpin eHOPS-työkalua. HOPSin laatiminen merkitsee tavoitteiden ja aikataulujen asettamista opinnoille, sivuaineiden valitsemista ja oman lukujärjestyksen laatimista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tätä varten kannattaa pohtia omaa menneisyyttä, nykyistä elämäntilannetta ja tulevaisuutta. Opintojen aikatauluttamisessa on hyvä ottaa huomioon omat voimavarat, opiskeluvalmiudet ja ajankäyttömahdollisuudet. Sivuainevalinnoissa kannattaa miettiä omia kiinnostuksen kohteita, omaa osaamista, työelämätavoitteita ja -odotuksia.

Liian optimistisen opintosuunnitelman laatimista on syytä varoa, sillä useaa asiaa yhtä aikaa opiskeltaessa on vaara, ettei opi niistä mitään kunnolla. Opintoja suunnitellessa on hyvä pitää mielessä seuraavat yleiset näkökohdat: Yhtä luentotuntia täydentämään tarvittavan muun työn osuus on suhteellisen suuri. Demotehtävien ratkaisemiseen, muistiinpanojen selvittelyyn ja harjoitustöiden tekemiseen on varattava tarpeeksi aikaa.

Vaikka yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, opiskelijaa ei kuitenkaan jätetä yksin: tarjolla on monenlaista opinto-ohjausta niin omalla laitoksella ja tiedekunnassa kuin muualla yliopiston eri yksiköissäkin. Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä saattaa esille nousta monia uudenlaisia kysymyksiä, jotka askarruttavat. Tätä varten IT-tiedekunnassa ja ainelaitoksilla on tarkoitus tehostaa opinto-ohjausta niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille. Osallistu tiedotus- ja ohjaustilaisuuksiin, varaa henkilökohtaisia ohjausaikoja ja kysy rohkeasti neuvoa, jos tunnet sitä tarvitsevasi.

Yliopisto-opintoihin liittyvän opintohallinnon usein niin monimutkaisiltakin tuntuvia prosesseja mallinnettiin tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kaari-projektiopintoryhmän toimesta lukuvuonna 2004-2005. Projektin tuloksena syntyneet prosessikaaviot ovat osoitteessa http://projekti.it.jyu.fi/2004/Kaari/. Niiden avulla voit hahmottaa, kuinka opiskelijan asioita hoidetaan eri yksiköissä opintopolun eri vaiheissa.

Kuva 2: Ohjattua käytännön opetusta informaatioteknologian tiedekunnassa

5.2 Yliopiston kirjasto

Jyväskylän yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöön laajat painetut ja elektroniset kokoelmat. Informaatioteknologian kirjallisuutta on sijoitettu sekä pääkirjastoon että Mattilanniemen kirjastoon. Pääkirjastosta alan kirjallisuus löytyy lähinnä 3. kerroksesta ja kurssikirjat 1. kerroksesta. Kirjojen tarkempi sijainti ja saatavuustiedot kannattaa tarkistaa JYKDOK-tietokannasta. Elektroniseen aineistoon pääsee käsiksi esim. NELLI-tiedonhakuportaalin (http://www.nelliportaali.fi) kautta.

Kirjasto tarjoaa myös tiedonhakupalveluita sekä koulutus- ja neuvontapalveluja. Koulutuksissa perehdytetään mm. elektronisiin lehtiin ja muihin verkkoaineistoihin. Graduklinikat auttavat graduntekijöitä ratkomaan tiedonhaun ongelmia. Verkkopalveluita voi hyödyntää myös kotikoneelta.

Lisätietoja kokoelmista ja palveluista löytyy esim. kirjaston kotisivun kautta:
http://kirjasto.jyu.fi/

Käyntiosoite: Jyväskylän yliopiston pääkirjasto, Seminaarinkatu 15 (B), puh. (014) 260 3432 (neuvonta) tai (014) 260 3452 (lainaustoimisto) Mattilanniemen kirjasto, Ahlmaninkatu 2 (MaA), puh. (014) 260 3469.

5.3 Korppi-opintotietojärjestelmä (https://korppi.jyu.fi)

Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä sekä opiskelijoille että opettajille. Korppi-järjestelmä on kehitetty useiden tietotekniikan laitoksen sovellusprojektien tuotteena. Se on hyvä esimerkki siitä, mihin tiedekunnassa saatuja oppeja voidaan soveltaa. Korppiin liittyen on kirjoitettu myös tieteellisiä julkaisuja sekä useita pro graduja. Myös yksi lisensiaattityö sivuaa Korpin kehitystä ja erityisesti sen ohjelmointitekniikkaa.

Korpista löytyvät IT-tiedekunnan laitosten kurssien kuvaukset sekä näiden luento- ja harjoitusajat. Myös kielikeskuksen ja useimpien muiden laitosten opetustarjonta löytyy Korpista. Korpin käyttö laajenee jatkuvasti, ja yhä useammat laitokset vievät tiedot opetustarjonnastaan Korppiin. Opiskelijan näkökulmasta Korpin tärkeimpiä toimintoja ovat kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä jatkossa opintosuunnitelman laatimiseen tarkoitettu eHOPS-työkalu.

Korppiin tulee näkyviin lista kaikista niistä kursseista, joille olet ilmoittautunut. Kalenterin avulla voit näppärästi koota oman lukujärjestyksesi. Joidenkin kurssien opettajat täydentävät osasuoritusten (esim. harjoitustehtävien) pisteitä kurssitietoihin, joten voit seurata reaaliaikaisesti omaa etenemistäsi kurssilla. Korpin opinto-ote -toiminnon avulla näet myös kaikki opintorekisterissä olevat suorituksesi.

Kalenterin yhteyteen voit halutessasi luoda esim. harrastusryhmiä ja tarkastella ryhmän jäsenille sopivia yhteisiä aikoja. Voit luoda ryhmälle myös postilistan.

Lisätietoja Korpista ja ohjausta Korpin käyttöön löydät osoitteesta
https://korppi.jyu.fi/kotka/help/tietoja.jsp

5.3.1 Kursseille ilmoittautuminen

Kursseille ja tentteihin ilmoittaudutaan yleensä Korpin avulla. Korpin opastuksesta löydät tiedot kursseille ja demoryhmiin ilmoittautumisesta sekä ilmoittautumisen poistamisesta.

5.3.2 Lukujärjestykset ja kalenteri

Korpin kalenteri helpottaa aikataulujen suunnittelussa. Henkilökohtaiseen kalenteriin siirtyvät automaattisesti niiden kurssien tapaamiset, joille olet ilmoittautunut. Voit lisätä omaan kalenteriisi myös henkilökohtaisia menojasi. Henkilökohtaisen kalenterin lisäksi Korppi tarjoaa henkilöryhmille mahdollisuuden yhteiseen kalenteriin sekä mahdollisuuden asettaa ja varata ohjausaikoja. Voit katsoa henkilökohtaista kalenteriasi neljässä eri näkymässä (päivä, viikko, kuukausi, vuosi). Korppiin on tulossa kalenterien synkronointi -toiminto. Kun se on valmis, voit siirtää Korpin kalenterissa olevat tapahtumat esimerkiksi matkapuhelimen kalenteriin ja päinvastoin.

5.4 Erilaiset opiskelumuodot

Kuva 3: Informaatioteknologian opiskelu kehittää ryhmätyötaitoja

Luennot
Kurssin teoriaosa sekä asiaa valaisevat esimerkit esitetään luennoilla. Luennoilla kannattaa seurata ja tehdä aktiivisesti muistiinpanoja. Enää ei opettaja erikseen sano, mitä kannattaa kirjoittaa ja mitä ei. Jos kurssiin ei liity harjoituksia, tulee luentojen omakohtaiselle läpikäymisella varata erikseen aikaa.

Harjoitukset eli demonstraatiot, "demot"
Harjoituksissa käsitellään luennoilla annettuja tehtäviä pieninä osakokonaisuuksina. Harjoitukset tehdään yleensä kotona ja niiden vastaukset katsotaan yhdessä harjoitusten palautustilaisuudessa. Harjoitukset ovat erittäin tärkeitä etenkin ohjelmointi- ja matematiikkapainotteisissa kursseissa.

Pääteohjaukset
Pääteohjauksissa harjoitellaan ja hiotaan rutiineja tietokoneen sekä ohjelmistojen eli työkalujen käyttöön.

Harjoitustyöt
Keskeisen osan informaatioteknologian opiskelusta muodostaa harjoitustöiden itsenäinen tekeminen. Harjoitustöissä kurssin asiat vedetään yhteen suurempana kokonaisuutena kunnollisen yleiskuvan saamiseksi. Esimerkiksi ohjelmointitaidon voi hankkia vain omakohtaisella ahkeralla harjoittelulla - ei pelkällä luentojen kuuntelemisella tai luentomonisteen lukemisella.

Etäopiskelukurssit
Voit suorittaa joitakin perusvalmiuksia antavia kursseja täysin etäopiskellen. Avoimessa yliopistossa on panostettu näiden etäopiskelukurssien kehittämiseen. Opinnot ovat vapaita myös yliopiston varsinaisille opiskelijoille. Voit aloittaa kyseisten kurssien opiskelun milloin parhaaksi näet, vuodenajasta ja paikasta riippumatta. Tarvitset tietokoneen, jossa on internet-yhteys ja sopivat ohjelmistot (useimmiten ilmaisia) sekä riittävästi aikaa opiskeluun. Lisätietoa etäopinnoista ja yleisohjeet kurssien suorittamiseen:
http://appro.mit.jyu.fi/etaopiskelu/

5.5 Tenttiminen

Tenttiin voivat osallistua vain läsnäoleviksi kirjautuneet ja tenttiin ilmoittautuneet opiskelijat. Tenttitilaisuudessa on pystyttävä tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä esim. opiskelijakortilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viikkoa ennen tenttiä Korppi-järjestelmän kautta (https://korppi.jyu.fi/). Yleensä tentit järjestetään perjantaisin kello 12.00 alkaen. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tentittävät opintojaksot tenttipäivittäin ja tenttisalit ilmoitetaan laitoksen www-sivuilla http://www.cs.jyu.fi/. Tietotekniikan laitoksen tentittävät opintojaksot tenttipäivittäin ja tenttisalit ilmoitetaan laitoksen www-sivuilla http://www.mit.jyu.fi/.

Jos et pääse osallistumaan tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua ilmoittautumisesi Korpissa! Turhat tentti-ilmoittautumiset aiheuttavat laitoksille paljon lisätyötä. Yliopiston hallinto on kiinnittänyt asiaan huomiota. Jatkossa voidaan joutua rajoittamaan tentteihin osallistumista, mikäli turhat ilmoittautumiset eivät vähene.

5.5.1 Tenttitulokset

Tenttien ym. opintosuoritusten tulokset on yliopiston opintosuoritusjohtosäännön mukaan julkistettava kahden viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on tenttitulosten lisäksi oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun opintosuoritukseensa.

5.6 Opintojen arviointi

Opintojaksojen, kokonaisuuksien ja tutkielmien arvostelusta ja arvostelussa tapahtuvista muutoksista on kerrottu luvussa Muutokset opintojen arvioinnissa.

5.7 JORE

Jyväskylän yliopiston opintorekisterijärjestelmä on nimeltään JORE. JOREen on tallennettu kaikkien opiskelijoiden yhteystiedot, opinto-oikeudet ja suoritustiedot. JORE ja Korppi kommunikoivat keskenään, ts. kurssien suoritustiedot löytyvät molemmista. Viralliset opintorekisteriotteet tulostetaan JOREsta.

Opintorekisteriote ja opiskelutodistus

Jos tarvitset erilaisia viranomaisia varten todistuksen siitä, että opiskelet Jyväskylän yliopistossa, voit saada JORE-järjestelmästä tulostetun opiskelutodistuksen tiedekunnan toimistosta.

5.8 Aiemmin suoritetut opinnot ja korvaavuudet

Informaatioteknologian tiedekunnassa päätetään syyslukukauden alussa opiskelijoiden muualla suoritettujen opintojen korvaavuuksista uuden tutkintojärjestelmän mukaisissa tutkinnoissa. Tässä oppaassa on esitetty vanhat korvaavuusperiaatteet.

5.8.1 Muualla suoritettujen opintojen korvaavuudet

Laitokset päättävät omien oppiaineidensa osalta muussa yliopistossa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen korvaavuudesta tai sisällyttämisestä tutkintoon. Dekaani päättää muiden oppiaineiden opintojen sisällyttämisestä tutkintoon. Yliopistotasoiset opinnot sisällytetään tutkintoon mahdollisimman täysimittaisina. Kieliopinnot voidaan hyväksyä joko korvaavina opintoina, jolloin päätöksen tekee kielikeskus, tai tutkintoon sisällytettävinä opintoina, jolloin päätöksen tekee dekaani.

Jos opiskelija on aiemmin suorittanut tutkinnon, joka voidaan ottaa huomioon maisterin tutkinnossa, hänelle laaditaan pääaineen laitoksella henkilökohtainen opintosuunnitelma. Suunnitelmaan liitetään oikeaksi todistettu kopio suoritetusta tutkinnosta ja tutkintoa koskevasta opintorekisteriotteesta. Alkuperäinen opintosuunnitelma talletetaan laitokselle, ja opiskelija saa siitä oman kappaleensa. Tarvittaessa suunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia.

Pääaineeseen liittyvät opinnot viedään opintorekisteriin laitoksella. Henkilökohtainen opintosuunnitelma toimitetaan tutkintoa haettaessa hakulomakkeen liitteenä tiedekunnan toimistoon.

Kun opiskelija jatkaa aikaisemman tutkintonsa sivuaineen opintoja yliopistossa tai haluaa itse hakea opintokorvaavuuksia laitoksilta, hänen tulee neuvotella korvaavuuksista ao. laitosten kanssa. Ao. laitos päättää omien opintokokonaisuuksiensa osalta korvaavuuksista ja opintojen viemisestä opintorekisteriin. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia ja lisätietoja opintojen korvattavuutta koskeviin kysymyksiin saa laitosten opintoneuvojilta.

Seuraavaa listausta sovelletaan kandidaatin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa sekä vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suoritettavassa maisterintutkinnossa.

Aikaisemmin suoritettujen opintojen huomioiminen

Yliopistotasoiset opinnot tai tutkinto

• Aikaisemmat yksittäiset yliopistotasoiset opinnot tai alempi yliopistotasoinen korkeakoulututkinto sisällytetään tai korvataan kokonaisuudessaan, jolleivät nämä opinnot sisälly toiseen ylempään korkeakoulututkintoon.
• Suoritetusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta voidaan hyväksyä: soveltuvat kieli-, viestintä- ja yleisopinnot korvataan tai sisällytetään
• tietojenkäsittelytieteiden opinnot sellaisenaan
• kauppatieteelliset opinnot sellaisenaan (KTM-tutkinto)
• matematiikan opinnot sellaisenaan aineopintotasoon saakka (FM-tutkinto)
• opinnot, joista opiskelija on aikaisemman tutkinnon suoritettuaan suorittanut tai suorittaa opintokokonaisuuden (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot)
• tutkinnon minimivaatimukset (160 ov) ylittävät opintosuoritukset sisällytetään, tiedekunta voi pyytää näistä opinnoista tarvittaessa erillisen selvityksen
• Koskee pääsääntöisesti kaikkia yliopistotasoisia tutkintoja.
• BBA- ja MBA-tutkinnoissa (ei diplomi), myöntöpaikka ja sertifikaatti vaikuttavat käsittelyyn
• Ulkomaiset tutkinnot harkitaan tapauskohtaisesti.

Kokonaan tai osittain pääaineeseen ja maisterin tutkintoon soveltuva ammattikorkeakoulututkinto

• Tutkintoon voidaan sisällyttää korvaavuuksina yleensä n. 50-60 opintoviikkoa, mutta enintään 80 opintoviikkoa
• soveltuvat kieli-, viestintä- ja yleisopinnot korvataan tai sisällytetään
• pääaineen korvaavuus enintään 45 ov
• aikaisempi tutkinto sisällytetään 35 ov:n laajuisena sivuaineena, jollei opiskelija hae korvaavuuksia muiden tiedekuntien laitoksilta. Mikäli korvaavuuksia haetaan muualta, opinnot sisällytetään tutkintoon ao. laitosten opintorekisteriin taltioimassa laajuudessa

Soveltuvia tutkintoja ovat mm.

• Luonnontieteellinen koulutusala: insinööri AMK 160 ov / insinööri (esim. automaatio-, ohjelmisto-, tietoliikenne-, informaatio- ja sähkötekniikka, elektroniikka)
• Kauppatieteellinen koulutusala: tradenomi 140 ov (tietojenkäsittelyn koulutusohjelma)
• Tutkinnot hyväksytään sekä kauppa- että luonnontieteelliseen tutkintoon.

Muu ammattikorkeakoulututkinto, vähintään 140 ov

Tutkinto sisällytetään maisterin tutkintoon 35 ov:n laajuisena sivuaineena, jollei opiskelija hae korvaavuuksia muiden tiedekuntien laitoksilta. Jos korvaavuuksia haetaan muualta, opinnot sisällytetään tutkintoon ao. laitosten opintorekisteriin taltioimassa laajuudessa.

Muu soveltuva tutkinto

Pääaineesta korvataan enintään 5 ov.
Tutkinto on sivuaineena enintään 15 ov.

Soveltuvia tutkintoja ovat mm.

• teknikko
• datanomi (tutkinto, ei diplomi)
• atk-merkonomi
• opistoupseeri

6 Opinto-oikeudet

Kuva 4: Tenttipäivinä Agoran aulassa kuhisee

6.1 Tutkinto-opiskelijan opinto-oikeudet

Tiedekunnan tutkinto-opiskelija voi suorittaa tutkinnon siinä pääaineessa, jonka opiskelijaksi hänet on valittu. Perusvalinnassa valitulla opiskelijalla on oikeus suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot, maisterivalinnassa valitulla yleensä oikeus suorittaa maisterin tutkinto.

6.2 Pääaineen vaihto ja opinto-oikeudet

Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä tai hakeutua muista tiedekunnista IT-tiedekunnan opiskelijaksi. Pääaineen vaihtaja saa uuden opinto-oikeuden, mutta säilyttää samalla myös opinto-oikeuden aiempaan pääaineeseensa. Pääainetta voi vaihtaa aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, kun tietyt opinnot on suoritettu. Ajantasalla olevat tiedot pääaineen vaihdosta löytyvät tiedekunnan www-sivuilta Opiskelijavalinnat-kohdasta.

6.3 IT-tiedekunnan opiskelijan sivuaineoikeudet

IT-tiedekunnan tutkintoihin kuuluvista sivuaineopinnoista osa on pakollisia ja osan opiskelija saa itse valita. Pakolliset sivuaineopinnot vaihtelevat eri tutkinnoissa. Ne ovat yleensä muiden tiedekuntien järjestämiä. Pakolliset sivuaineopinnot ovat pedagogisia opintoja lukuunottamatta vapaita, ts. niihin ei erikseen tarvitse hakea opinto-oikeutta. Monet muutkin sivuaineopinnot ovat kaikille vapaita, mutta joihinkin täytyy erikseen hakea opinto-oikeutta. Tiedot hakumenettelyistä löytyvät tiedekuntien www-sivuilta.

6.4 Muiden tiedekuntien opiskelijoiden sivuaineoikeudet

Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat saavat vapaasti opiskella sivuaineina informaatioteknologian tiedekunnan opintojen perus- ja aineopinnot. Syventäviin opintoihin tulee hakea opinto-oikeutta tiedekunnasta. Opinto-oikeutta voi hakea ympäri vuoden. Yksittäisiä syventäviä kursseja voi suorittaa sopimalla asiasta asianomaisen opettajan kanssa.

6.5 Erillinen opinto-oikeus

Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina erillisiä opintokokonaisuuksia. Opiskeluoikeutta on haettava ja se voidaan myöntää, jos opinnot liittyvät läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. Myös toisessa yliopistossa tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta erillisen opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Näistä opinnoista peritään yliopiston vahvistama maksu. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa IT-tiedekunnassa. Erillistä opintokokonaisuutta koskevan hakulomakkeen saa internetin kautta: http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/lomake/opis.shtml

JOO-sopimuksen mukaisesti opiskeleville muiden yliopistojen opiskelijoille opinnot ovat maksuttomia. Opintojen maksamisesta vastaa opiskelijan kotiyliopisto.

6.6 JOO-opinnot muissa yliopistoissa

IT-tiedekunnan opiskelija voi liittää tutkintoonsa myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. JOO-opinnoista ja opinto-oikeuden hakemisesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot.

7 Opintoneuvonta

7.1 Tiedotuskanavat

WWW-sivut

Yleistä yliopisto-opintoihin liittyvää tietoa löydät yliopiston www-sivuilta "Opiskelijalle"-otsikon alta, osoite http://www.jyu.fi/. Kieli- ja viestintäopinnoista kerrotaan kielikeskuksen sivuilla http://kielikompassi.jyu.fi/. Informaatioteknologian tiedekunnan sivut ovat osoitteessa http://www.it.jyu.fi/, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivujen osoite on http://www.cs.jyu.fi/ ja tietotekniikan laitoksen http://www.mit.jyu.fi/. Myös useilla kursseilla on omat www-sivunsa. Muiden tiedekuntien järjestämästä opetuksesta saa tietoja niiden www-sivuilta ja mahdollisista painetuista oppaista.

Sähköpostilistat

Tiedotuksessa käytetään www-sivujen lisäksi sähköpostia. Opettajat lähettävät opintoihin liittyviä tiedotuksia kursseilleen ilmoittautuneille opiskelijoille. Muista huolehtia myös siitä, että olet mukana ainejärjestösi ylläpitämässä sähköpostilistassa.

7.2 Opintoneuvonta informaatioteknologian tiedekunnassa

Tiedekunnan yleisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen (tavattavissa yleensä virka-aikana tiedekunnan toimistossa Ag C226.3, puh. (014) 260 2791, opintoasiat@it.jyu.fi). Hän neuvoo opintohallintoon liittyvissä kysymyksissä. Tällaisia ovat mm. opinto-oikeutta, tutkintoja ja oikeusturvaa koskevat kysymykset. Opintoasioissa voit ottaa yhteyttä myös osastosihteeri Kirsti Kärkkäiseen (Ag C226.4, puh. (014) 260 2207, kikka@cc.jyu.fi). Opiskelijavaihtoon ja muihin kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa opastaa osastosihteeri Sanna Paara (AgC 226.2, puh. (014) 260 4602, international-info@it.jyu.fi).

7.3 Opintoneuvonta ainelaitoksilla

Tavallisimmin tarvitset ohjausta omaan oppiaineesesi tai oman laitoksesi toimintaan liittyvissä asioissa. Ainelaitoksilla annettavasta opintoneuvonnasta löydät tietoja kummankin laitoksen kohdalta tästä oppaasta. Ainelaitoksilla järjestetään lukuvuoden aikana erilaisia tiedotus- ja ohjaustilaisuuksia, joihin kannattaa osallistua. Näistä tiedotetaan opiskelijoille erikseen.

7.4 Maisteriklinikka ja Maisteripaja - tehostettua opintojen ohjausta

Tiedekunnan molemmat laitokset panostavat erityisesti opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden tehostettuun opintojen ohjaukseen. Ohjaus on suunnattu ensisijaisesti opiskelijoille, joilla on vähintään 120 ov/180 op. Tietotekniikan laitoksen Maisteriklinikka ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Maisteripaja auttavat mm. opintojen suunnittelussa ja gradun tekemiseen liittyvissä ongelmissa sekä työelämän ja opiskelun yhteensovittamisessa. Tarkempia tietoja toiminnasta löydät ainelaitoksia koskevista luvuista tästä oppaasta.

Lisätietoja:

Maisteriklinikka http://www.jyu.fi/it/maisteriklinikka
Maisteripaja http://www.cs.jyu.fi/maisteripaja

7.5 Opintoneuvonta ja -ohjaus muualla yliopistossa

7.5.1 Opiskelijapalvelut

T-rakennuksessa Seminaarinmäellä toimiva Opiskelijapalvelut-yksikkö antaa kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevaa yleistä opintoneuvontaa. Opiskelijapalvelut ottavat vastaan ilmoittautumisia, antavat opiskelijatodistuksia matka-alennuslippuja yms. varten, hoitavat opintotukiasioita, jakavat eri tarkoituksiin tarvittavia lomakkeita, hoitavat laitosten ohella opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriä sekä vastaavat näihin liittyviin tiedusteluihin. Opiskelijapalveluiden päällikkönä toimii opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen, (014) 260 1072, tuula.maijanen@adm.jyu.fi. Hän toimii myös vammaisten opiskelijoiden yhdyshenkilönä ja koordinoi yliopiston tutorohjausta.

Opiskelijapalvelut ovat avoinna päivittäin klo 9.00-15.00. Asiakaspalvelunumerot ovat (014) 260 1074, 260 1075, faksi (014) 260 1061, sähköposti: opiskelijapalvelut@jyu.fi, www-sivut: http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/index.html

7.5.2 Rekrytointipalvelu

Rekrytointipalvelu ("Rekry") täydentää ohjauspalveluillaan oman ainelaitoksen antamaa oppiainekohtaista opintoneuvontaa. Rekry tarjoaa oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää neuvontaa esimerkiksi muiden laitosten oppiainetarjonnasta esim. sivuaineopintoja suunnitellessa. Palveluja kannattaa hyödyntää opintojen suunnittelun tukena koko opiskeluajan. Rekry auttaa kaikissa työelämään ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Rekryn keskeisenä tehtävänä on myös edesauttaa yliopiston ja elinkeinoelämän vuoropuhelua ja yhteistyötä. Halukkaat voivat liittyä Rekryn ylläpitämälle sähköpostilistalle, jolla työnantajat ympäri maata etsivät uusia työntekijöitä. Listalla tiedotetaan myös esim. CIMOn harjoitteluohjelmista. Rekryn vastaanottoaika on päivittäin klo 9-15 hallintorakennuksen (T) 2. kerroksessa huoneissa 213 ja 214. Henkilökohtaista ohjausistuntoa varten tulee varata aika uraohjaajalta: puh. (014) 260 1057 ja 260 1084. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/rekrytointi/

7.5.3 Opintotukiasiat

Opintotukea koskevia asioita voit tiedustella opintotukilautakunnan sihteeriltä puh. (014) 260 1067, opintotuki@jyu.fi.

7.6 Luonnontieteet Suomessa -portaali

Jos olet kiinnostunut luonnontieteellisestä koulutuksesta ja tutkinnoista eri yliopistoissa, alalta valmistuneiden työtehtävistä ja jatkokoulutusmahdollisuuksista, löydät lisätietoja asiasta eri yliopistojen luonnontieteellisten tiedekuntien yhteisestä www-portaalista. Portaalissa kerrotaan alan koulutuksesta, uusista Bolognan mallin mukaisista tutkinnoista ja erilaisista opiskeluvaihtoehdoista Suomessa. Koulutuksen, tutkintovaatimusten, eri koulutusalojen ja tiedekuntien yleisesittelyn jälkeen kuvataan opintoja ja tutkintoja tieteenaloittain. Portaalista on linkit tiedekuntien ja laitosten sivuille, joilta löytyvät yksityiskohtaiset kuvaukset tiedekuntien antamasta opetuksesta. Portaali on tarkoitettu palvelemaan niin lukiolaisten, opinto-ohjaajien ja kouluviranomaisten kuin myös koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja opiskelijoiden sekä opetusministeriön ja työnantajien tiedontarpeita.
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/lap

8 Informaatioteknologian tiedekunnan tutkinnot

8.1 Uusi tutkintojärjestelmä

Elokuun 1. päivänä vuonna 2005 astuu voimaan uusi kaikkia yliopistotutkintoja koskeva tutkintoasetus. Samalla otetaan myös käyttöön uusi kaksiportainen tutkintojärjestelmä. Syyslukukaudella opintonsa aloittavat opiskelijat aloittavat opintosa uuden järjestelmän mukaisesti. Sen sijaan aemmin opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus valita, suorittavatko tutkintonsa vanhan vai uuden järjestelmän mukaisesti.

Suurin muutos vanhaan järjestelmään verrattuna on se, että opiskelijat suorittavat kaksi erillistä tutkintoa: ensin kandidaatin tutkinnon ja sen päälle maisterin tutkinnon. Aiempiin vastaavannimisiin tutkintoihin verrattuna uusilla tutkinnoilla on erilaiset laajuudet. Aiemmin opinnot mitoitettiin opintoviikkoina (ov), mutta nyt käyttöön tulevat opintopisteet (op). Opintojen vaatima työmäärä on 1 600 tuntia vuodessa ja yhden vuoden aikana tulisi normimitoituksen mukaan suorittaa 60 opintopistettä.

8.2 Kandidaatin tutkinnot

8.2.1 Kandidaatin tutkinto uudessa tutkintojärjestelmässä

Informaatioteknologian tiedekunnassa voi suorittaa kandidaatin tutkinnon kauppatieteellisellä tai luonnontieteellisellä koulutusalalla. Kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto. Päätoimisesti opiskellen tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (KTK) voi suorittaa pääaineena tietojärjestelmätiede. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK) pääaineena voi olla joko tietotekniikka tai tietojenkäsittelytiede. Huomattava osa kandidaattiopinnoista on yhteisiä kaikille tiedekunnan opiskelijoille.

Asetuksen mukaan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen sekä valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Tavoitteena on myös antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Koulutuksen tulee antaa riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

Taulukko 8.1: Uusien kandidaatin tutkintojen yleisrakenne

8.2.2 Kandidaatin tutkinto vanhassa tutkintojärjestelmässä

Vanha kandidaatin tutkinto on 120 opintoviikon laajuinen alempi korkeakoulututkinto. Opiskelijoiden ei ole pakko suorittaa tätä ns. välitutkintoa, vaan he voivat edetä halutessaan suoraan maisteriopintoihin.

Taulukko 8.2: Vanhojen kandidaatin tutkintojen yleisrakenne

8.2.3 Kandidaatintutkielma

8.2.3.1 Yleistä kandidaatintutkielmasta

Kandidaatintutkielma on kandidaatin tutkinnon päättötyö, samoin kuin maisterin tutkielma eli pro gradu -työ on maisterin tutkinnon päättötyö. Kandidaatintutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkimusraportti kandidaattiseminaarin vetäjän ja työn ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tyypillisesti kandidaatin tutkielma on noin 20-30 sivua pitkä. Tutkielmassa on keskeistä tieteellisen ja selkeän raportointitavan opettelu. Tieteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että työn tulee perustua aiempaan tutkimukseen, ja lähteinä käytetyt viitteet tulee sisällyttää tekstiin ohjeiden mukaisesti. Selkeällä raportointitavalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tulee osata kertoa aiheestaan selkeää ja hyvää suomen kieltä käyttäen. Tietoa ja ohjeita kandidaatintutkielman laadintaan löytyy muun muassa www-osoitteista http://www.cs.jyu.fi/opiskelu/itk287/ITK287.html (tietojenkäsittelytieteiden laitos) sekä http://www.mit.jyu.fi/opetus/opinnayte/kirjoittamisesta.html ja http://www.mit.jyu.fi/luk/ (tietotekniikan laitos). Tutkielman tekoa ohjaa opiskelijalle nimetty henkilökohtainen ohjaaja, joka on useimmiten aihepiiriä tunteva ja siitä kiinnostunut laitoksen lehtori, yliassistentti tai professori.

Opiskelijan kannattaa valita tutkielman aihe itselleen mielenkiintoisesta aihepiiristä. Maisterin tutkintoon jatkavien olisi suositeltavaa valita tutkielmansa aihe niin, että sen puitteissa tehtyä kirjallisuusselvitystä voi hyödyntää osana maisterin tutkielmaa. Pro gradu -tutkielman laadinta on sujuvampaa, jos työtä voi jatkaa tutun ohjaajan kanssa.

8.2.3.2 Kandidaatintutkielma uudessa tutkintojärjestelmässä

Tutkintoasetuksen mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6-10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa kandidaatintutkielmien laajuus on 7 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 3 op:n laajuinen kandidaattiseminaari.

8.2.3.3 Kandidaatintutkielma vanhassa tutkintojärjestelmässä

Vanhassa tutkintojärjestelmässä kandidaatintutkielman laajuus on 3 ov ja siihen liittyvän kandidaattiseminaarin laajuus 1 ov.

8.2.4 Kypsyysnäyte eli maturiteetti uudessa ja vanhassa kandidaatintutkinnossa

Uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte eli maturiteetti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten. Vanhassa tutkintojärjestelmässä riittää, että maturiteetti kirjoitetaan vain kerran: jos se on kirjoitettu kandidaatintutkinnossa ei uutta maturiteettia tarvita maisterin tutkintoa varten.

Kypsyynäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Opiskelija tekee maturiteetin, kun tutkielma on valmis tai jätetty esitarkastukseen. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tutkielman pohjalta. Opiskelijan on valvotussa koetilaisuudessa osoitettava oman tieteenalansa ja suomen tai ruotsin kielen hallintaa. Laitokset huolehtivat kypsyysnäytteen järjestämisestä. Kirjoitusnäyte tarkastetaan ensin laitoksella tutkielman aihealueeseen perehtyneisyyden selvittämiseksi, tämän jälkeen se lähetetään kielen tarkastukseen. Jos kypsyyskoe hylätään, opiskelijan on hankittava palaute kirjoituksestaan ennen ilmoittautumista uuteen kokeeseen. Professorit ja tutkielmien muut ohjaajat antavat tarkempia neuvoja kypsyyskokeesta.

Vierasmaalaiset opiskelijat, jotka kirjoittavat tutkielmansa englanniksi, kirjoittavat kypsyysnäytteen yleensä englanniksi. Dekaani voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kypsyysnäytteen kielitaitovaatimuksista kokonaan, jolloin kypsyysnäyte arvostellaan ainoastaan tieteenalan hallinnan kannalta.

Kypsyyskokeeseen varataan aikaa neljä tuntia. Opiskelijalle annetaan hänen tutkielmaansa liittyvä aihe, joista hänen on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella hyvää kieliasua. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä.Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä tekstin varassa, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin sekä selvä alku ja loppu. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan.

8.3 Maisterin tutkinnot

8.3.1 Maisterin tutkinto uudessa tutkintojärjestelmässä

Informaatioteknologian tiedekunnassa voi suorittaa maisterin tutkinnon kauppatieteellisellä tai luonnontieteellisellä koulutusalalla. Maisterin tutkinto on alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavan koulutuksen pohjalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkinto on päätoimisesti opiskellen mahdollista suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM) voi suorittaa pääaineena tietojärjestelmätiede. Luonnontieteellisellä alalla maisterin tutkinnon nimi on filosofian maisteri (FM). Luonnontieteellisen tutkinnon pääaineena voi olla joko tietotekniikka, tietojenkäsittelytiede tai kognitiotiede. Maisteriopinnoissa on tarjolla useita eri suuntautumisvaihtoehtoja.

Asetuksen mukaan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen hyvä tuntemus ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Tavoitteena on myös antaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutuksen tulee antaa hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Taulukko 8.3: Uusien maisterin tutkintojen yleisrakenne

8.3.2 Maisterin tutkinto vanhassa tutkintojärjestelmässä

Vanha maisterin tutkinto on vähintään 160 opintoviikon laajuinen ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon voi kokonaisuudessaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

Poikkeustapauksissa, esimerkiksi ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille, siirto-opiskelijoille ja opiskelijavaihdossa olleille omille opiskelijoille, voidaan laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka poikkeaa edellä kuvatusta rakenteesta. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman vahvistaa laitoksen johtaja opintoasioista vastaavan esittelystä.

Vuonna 2002 tai sen jälkeen valitut opiskelijat noudattavat seuraavaa 40 ov:n maisteriopintojen rakennetta. Pohjana maisteriopinnoille ovat kauppatieteiden kandidaatin tai luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot (120 ov). Yhdessä niiden kanssa seuraavaksi esitetty rakenne muodostaa maisterin tutkinnon (160 ov).

Taulukko 8.4: Vanhojen maisterin tutkintojen yleisrakenne

8.3.3 Pro gradu -tutkielma eli "gradu"

8.3.3.1 Yleistä pro gradu -tutkielmasta

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun. Tutkielma muodostaa yleensä noin 5-6 kuukautta kestävän pienoistutkimuksen, josta tulee ilmetä, että sen laatija osaa käyttää ja hyödyntää akateemista lähdemateriaalia sekä esittää ajatuksensa tieteellisesti argumentoiden.Tutkielma perustuu tieteelliseen lähdeaineistoon ja voi myös sisältää empiirisen tai konstruktiivisen osion. Ohjeita maisterin tutkielmaan löytyy muun muassa tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Maisteripajan sivustolta (http://www.cs.jyu.fi/maisteripaja/index.php?main_id=0) ja tietotekniikan laitoksen graduohjesivustolta (http://www.mit.jyu.fi/progradut/). Pro gradu -työlle nimetään vähintään yksi ohjaaja.

Pro gradu voidaan tehdä myös kahden opiskelijan parityönä. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kummankin tutkielman laatijan työpanos vastaa yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työpanosta. Kun kummankin opiskelijan osuus on riittävästi eritelty, ne arvostellaan erikseen.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee pro gradu -tutkielmien julkisuutta. Informaatioteknologian tiedekunnassa laaditut pro gradu -tutkielmat ovat viranomaiselle jätettyinä asiakirjoina lähtökohtaisesti julkisia. Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esim. yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen arvosteltavaan työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon (OPM:n ohjeistus 28.1.2004). Opiskelijoiden on tärkeää voida tutustua alan eritasoisiin pro gradu -tutkielmiin tutkimuksen raportointia oppiakseen. Pro gradu -tutkielmat tuottavat myös informaatioteknologian alalta usein uutta tietoa, jota ei perusteetta ole syytä estää leviämästä.

Gradu tehdään joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Dekaani voi antaa opiskelijalle oikeuden käyttää myös muuta kieltä työn ohjaajan siihen suostuessa. Kirjaston julkaisuyksikön ohjeet pro gradu -työhön liittyvien tietojen lähettämiseksi luettelointia varten löytyvät osoitteesta http://kirjasto.jyu.fi/ kohdan "opinnäytteet" alta.

8.3.3.2 Pro gradu uudessa tutkintojärjestelmässä

Tutkintoasetuksen mukaan pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin tulee sisältyä 20-40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa pro gradu -opinnäytetyön laajuus on 30 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 5 op:n laajuinen graduseminaari.

8.3.3.3 Pro gradu vanhassa tutkintojärjestelmässä

Pro gradu -tutkielman laajuus on erilainen eri pääaineissa: kauppatieteellisellä alalla gradu on mitoitettu 17 ov:n laajuiseksi ja luonnontieteellisellä alalla 15 ov:n laajuiseksi. Molemmilla aloilla tutkielmaan liittyy 2 ov:n seminaari.

8.3.4 Kypsyysnäyte eli maturiteetti maisterintutkinnossa

Uuden tutkintoasetuksen mukaan myös maisterintutkintoa varten tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Maisterivaiheen maturiteetissa riittää kuitenkin pelkkä asiasisällön tarkastus, jos kielentarkastus on tehty jo kandidaatintutkinnon maturiteetin yhteydessä.

8.4 Jatkotutkinnot

Tiedekunnan jatko-opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi suorittaa kauppatieteellisellä alalla kauppatieteiden lisensiaatin (KTL) ja/tai kauppatieteiden tohtorin (KTT) tutkinnot tietojärjestelmätieteessä. Luonnontieteellisellä alalla eli tietotekniikassa, tietojenkäsittelytieteessä ja kognitiotieteessä vastaavat jatkotutkinnot ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin tutkinto (FT). Jatko-opiskelusta, jatko-opintoihin hakeutumisesta, opintovaatimuksista, tutkijakouluista ja muista rahoitusmahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin erillisessä luvussa.

Kuva 5: Henkilökohtaista loppuvaiheen opintojen ohjausta Maisteripajalla

9 Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä tai kognitiotiedettä. Laitoksen opetuksessa ja tutkimuksessa pyritään yhdistämään kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen näkökulma erilaisiin teknologioihin ja painotetaan yhteyksiä ihmistieteisiin ja inhimilliseen teknologiaan.

Tietojärjestelmätieteen tutkimuksen lähtökohtana on tietotekniikan ja sitä hyödyntävän organisaation suhde ja siten tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaation toimintaa. Tavoitteena on ymmärtää tietojärjestelmiä kokonaisvaltaisesti unohtamatta teknologiaa, käyttökontekstia, käyttäjien näkökulmaa ja tietojärjestelmien käytöstä aiheutuvia seurauksia ja vaikutuksia. Laitoksella tietojärjestelmiä tutkitaan teknologisesta, liiketoiminnallisesta, ihmiskeskeisestä ja informaatiokeskeisestä näkökulmasta. Opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten tiedon digitaaliseen esittämiseen, elektroniseen liiketoimintaan, ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen ja käytettävyyteen, työryhmien ja organisaatioiden työn tehostamiseen tietojärjestelmien avulla, tiedonhallintaan, ohjelmistotekniikkaan ja -liiketoimintaan sekä organisaatioiden tietohallinnon ja -järjestelmäarkkitehtuurien kehittämiseen ja hallintaan.

Jyväskylän yliopiston tarjoama tietojärjestelmätiedettä ja kauppatieteitä yhdistävä tutkintokokonaisuus on maassamme tässä laajuudessa ainutlaatuinen. Tietojärjestelmien teoriassa painottuu tekniikan ohella voimakkaasti kaupallisen organisaation ja talouden yleisten lainalaisuuksien ymmärtäminen. Siksi kauppatieteellisillä sivuaineilla on koulutuksessa tärkeä asema. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät pääaineopinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät mm. laajahkoja kauppatieteellisiä perusvalmiuksia.

Tietojenkäsittelytiedettä pääaineenaan lukevien tutkinnoissa on matemaattis-luonnontieteellinen sivuaine ja heistä valmistuu filosofian maistereita (FM). FM-tutkinnon voi suorittaa myös pääaineena kognitiotiede. Kognitiotieteen opinnoissa yhdistetään usean tiedekunnan opintoja.

Alalta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden ja kaupan tietojärjestelmien johtamis-, suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä alan konsultointiin, koulutukseen tai itsenäisiksi yrittäjiksi.

Taulukko 9.1: Laitoksen toimiston yhteystiedot

9.1 Opiskelu tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Pääainetta opiskellaan tyypillisesti luennoilla, ohjatuissa harjoituksissa sekä suorittamalla ohjattuja harjoitustöitä itsenäisesti ja ryhmissä. Luennot keskittyvät teorian opettamiseen, johon oppimista ja käytännön soveltamista tukevat harjoitukset pohjautuvat. Erityisesti käytännön taitoja harjoitellaan peruskurssien tietämyksen yhteenvetävällä projektiopintojaksolla. Teorian ja käytännön yhdistämisestä tieteellisen työn muodossa opitaan kirjoittamalla tutkintoon liittyvissä tutkielmissa ja tekemällä pienimuotoisia tieteellisiä harjoituksia eri kursseilla. Nämä painottuvat opintojen loppuvaiheeseen.

Luentokurssit suoritetaan tavanomaisesti loppukokein, joihin voi joidenkin kurssien osalta saada hyvityspisteitä aktiivisesta harjoituksiin osallistumisesta. Joillakin kursseilla suoritusmuotoina ovat seminaareihin osallistuminen ja seminaarityöt tai muun kirjallisen raportin tai opinnäytteen tuottaminen. Erityistapauksissa kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä, joista on sovittava erikseen kurssien opettajien kanssa. Pakollisista ja valinnaisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana loppukoe sekä kaksi uusintakoetta.

Keskeisen osan perusasioiden oppimista muodostaa maisteriopintoihin sijoittuva projektimuotoinen opintojakso. Projektiopinnoissa opiskelijat toteuttavat osapäivätoimisesti yhden lukuvuoden aikana 4-6 hengen ryhmissä todellisen projektin tavallisimmin yliopiston ulkopuoliselle toimeksiantajalle.Projektiopinnoissa opiskelija pääsee kokemaan ohjelmistoprojektin projektiryhmän todellisuutta aidossa ympäristössä, ohjaajien tukemana.

Opintoihin kuuluvat myös kandidaatintutkielma sekä pro gradu -tutkielma seminaareineen. Näissä opinnäytetetöissä kehitetään valmiuksia itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn.

9.1.1 Opintoneuvonta tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Yleistä opintoneuvontaa antaa amanuenssi. Opintojen sisältöihin liittyvissä pulmissa opastaa laitoksen opintoneuvoja ja muu opetushenkilökunta. Heidät tavoittaa parhaiten vastaanottoaikoina tai sähköpostitse.

Taulukko 9.2: Amanuenssin ja opintoneuvojan yhteystiedot tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

9.1.2 Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt

Tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja kognitiotieteen opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

9.2 Kandidaatin tutkinnot

Kandidaatin tutkinnossa suuri osa opinnoista on kaikille yhteisiä. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat hakeutuvat maisteriopintojen suorittamista varten eri suuntautumisvaihtoehtoihin. Kandidaattiopintoihin kuuluu muutamia opintojaksoja, jotka ovat esitietovaatimuksia tietyn suuntautumisvaihtoehdon opintoihin.

9.2.1 Uusi kauppatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena tietojärjestelmätiede

Tietojärjestelmätieteen tutkimuksen lähtökohtana on tietotekniikan ja sitä hyödyntävän organisaation suhde ja siten tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaation toimintaa. Jyväskylän yliopiston tarjoama tietojärjestelmätiedettä ja kauppatieteitä yhdistävä tutkintokokonaisuus on maassamme tässä laajuudessa ainutlaatuinen.

Taulukko 9.3: Uuden tutkintojärjestelmän mukaisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne pääaineena tietojärjestelmätiede

Tietojärjestelmien teoriassa painottuu tekniikan ohella voimakkaasti kaupallisen organisaation ja talouden yleisten lainalaisuuksien ymmärtäminen. Siksi kauppatieteellisillä sivuaineilla on koulutuksessa tärkeä asema. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät pääaineopinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät mm. laajahkoja kauppatieteellisiä perusvalmiuksia.

9.2.2 Uusi luonnontieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena tietojenkäsittelytiede

Tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen lähtökohtana on tietotekniikan ja sitä hyödyntävän organisaation suhde erityisesti teknisestä näkökulmasta. Painopisteenä on tietojärjestelmien toteutusprosessin kehittäminen ja ymmärtäminen sekä ohjelmistojen tekninen toteuttaminen.

Tietojenkäsittelytieteen teoriassa painottuu sekä itse tekniikka että tietojärjestelmien kehittämisprosessit, joissa tekniikkaa kehitetään. Tietojärjestelmätieteen kaupallinen painopiste korvautuukin tietojenkäsittelytieteessä pitkälti luonnontieteellisellä ja menetelmätieteellisillä opinnoilla. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät pääaineopinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät eri alojen laaja-alaista ymmärtämistä ja perusvalmiuksia.

Taulukko 9.4: Uuden tutkintojärjestelmän mukaisen luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne pääaineena tietojenkäsittelytiede

9.2.3 Vanhojen kandidaatin tutkintojen rakenne

Seuraavassa taulukossa on esitetty vanhan tutkintojärjestelmän mukaisten KTK- (pääaineena tietojärjestelmätiede) ja LuK-(pääaineena tietojenkäsittelytiede) tutkintojen rakenne. Taulukossa on vanhat koodit. Vastaavien kurssien uudet koodit näkyvät uusien tutkintojen taulukoissa.

9.2.4 Kandidaattiopintojen ajoitus

Ohjatun opetuksen lisäksi aikaa tulee käyttää asioiden itsenäiseen opiskeluun ja harjoitustehtävien ratkaisemiseen. Yhtä ohjattua opetustuntia kohti suositellaan tehtäväksi vähintään tunti itsenäistä työtä. Seuraavassa on annettu oman lukujärjestyksen laatimista varten opintojen ajoituskaavio kolmelle ensimmäiselle vuodelle. Tätä ohjeistusta noudattamalla voi edetä opinnoissa ilman keskeisten opintojaksojen päällekkäisyyksiä. Kieli- ja sivuaineopinnot kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Taulukko 9.5: Kandidaattiopintojen ajoitus tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

9.3 Sivuaineet uuden tutkintojärjestelmän mukaan

Tässä oppaassa kerrotaan IT-tiedekunnan tutkintojen pakollisista sivuaineista sekä muista aineista, joita tiedekunnan opiskelijat tyypillisesti suorittavat. Muista sivuaineista löydät tietoja eri tiedekuntien www-sivuilta ja sivuaine-infotilaisuuksista. Käytänteet vaihtelevat eri tiedekunnissa ja ainelaitoksilla: joissakin myös vanhat opiskelijat voivat opiskella uusien vaatimusten mukaisesti, niitä soveltaen. Esim. taloustieteiden tiedekunnassa noudatetaan tällaista käytäntöä. Tarkista ko. tiedekunnan www-sivuilta menettelytavat. http://www.jyu.fi/economics/

Sivuaineet uudessa tutkintojärjestelmässä

Kandidaatin tutkintoa varten tulee suorittaa ainakin yksi perusopintotasoinen sivuaineopintokokonaisuus. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnossa pakollisena sivuaineena on jokin taloustieteellinen oppiaine. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa pakollisena sivuaineena on joko matematiikka, tilastotiede tai menetelmäopintokokonaisuus.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja varten tarvitaan yhteensä joko kaksi perusopintotasoista sivuainetta tai opintokokonaisuutta tai yksi aineopintotasoinen sivuaine. Jos opiskelija suorittaa kandidaatin tutkintoon 2 sivuainetta (perusopintokokonaisuutta) tai yhden aineopintotasoisen kokonaisuuden, voi maisteriopintoihin valita vapaasti mitä tahansa valinnaisia opintoja. Mikäli opiskelija suorittaa vain yhden perusopintotasoisen sivuaineen kandidaatin tutkintoonsa on hänen suoritettava toinen sivuaine/opintokokonaisuus maisterintutkintoonsa (tai vaihtoehtoisesti laajennettava kandidaatin tutkinnon perusainetasoista sivuainetta aineopintotasoiseksi). Poikkeukset ja suositukset on kerrottu maisteriopintojen suuntautumisvaihtoehtojen taulukoissa.

Sivuainevalinnoilla kukin opiskelija voi profiloida tutkintoaan ja rakentaa siitä itsensä näköisen. Sivuainevalinnan perusteena voivat olla esim. omat urasuunnitelmat tai harrastukset.

9.3.1 Taloustieteelliset sivuaineet

Syyslukukaudesta 2005 alkaen kaikilla informaatioteknologian tiedekunnan kauppatieteellisen alan tutkintoja suorittavilla - siis myös aiemmin opintonsa aloittaneilla muuntokoulutettavilla- on vapaa opinto-oikeus kaikkiin taloustieteiden tiedekunnan perus- ja aineopintoihin http://www.jyu.fi/economics/. He voivat vapaasti opiskella sivuaineina seuraavia opintokokonaisuuksia:

• Liiketoimintaosaamisen perusteet
• Johtamisen aineopinnot
• Laskentatoimen aineopinnot
• Markkinoinnin aineopinnot
• Yrittäjyyden aineopinnot
• Kansantaloustieteen perus- ja aineopinnot
• Kauppaoikeuden perus- ja aineopinnot

Kaikille opiskelijoille vapaita sivuainekokonaisuuksia ovat Basic Business Studies ja Kansantaloustieteen perusopinnot.

9.3.2 Liiketoimintaosaamisen perusteet

Johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin ja yrittäjyyden aineopintojen pohjaopintoina ovat Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) eli aiemmat Yrityksen taloustieteiden perusopinnot.

YTPP110 Yrityksen johtaminen ja johtajuus, 7 op /4 ov
TAVOITE: Kurssi perehdyttää opiskelijan organisaatioiden johtamiseen liittyviin peruskäsitteisiin ja antaa yleiskäsityksen yritystoiminnan johtamisesta, organisoinnista ja johtajuuden teorioista.
SISÄLTÖ: Johtamisen ja organisaatioiden peruskäsitteet. Johtamisajattelun ja johtajuuden teorioiden kehitys. Johtamisopit, johtajan piirteet, johtajan työ ja erilaiset johtamistyylit, johtajuuden tilannesidonnaisuus sekä johtamisen arvot. Ihminen organisaatiossa, esimies-alaissuhde, ryhmät ja tiimit, organisaatioteoriat ja strateginen johtaminen. Ajankohtaiset johtamisen ja organisaatioiden teemat.

YTPP120 Laskentatoimen perusteet, 7 op/4 ov
TAVOITE: Antaa opiskelijalle yleiskuva yrityksen taloudesta ja siihen kiinteästi liittyvästä laskentatoimen tehtäväkokonaisuudesta.
SISÄLTÖ: Kurssin aihepiirejä ovat ulkoisen laskentatoimen osalta tilinpäätöksen rakenne, kirjanpito tilinpäätöksen perustana sekä tilinpäätöksen hyväksikäyttömahdollisuudet. Sisäisen laskentatoimen osalta kurssilla käsitellään laskentajärjestelmiä tiedon tuottajana päätöksentekoa ja ohjausta varten.

YTPP130 Markkinoinnin perusteet, 7 op/4 ov
TAVOITE: Antaa perustiedot markkinoinnista ja sen lähtökohdista.
SISÄLTÖ: Markkinoinnin tehtävät, asema ja tarkoitus yhteiskunnan ja yrityksen toiminnassa. Markkinoinnin lähtökohtatekijät: markkinointiajattelu, kysyntätekijät, kuluttajan ostokäyttäytyminen, kilpailu, segmentointi, markkinoinnin kilpailuparametrit, markkinoinnin suunnittelu.

YTPP140 Yrittäjyyden ja liiketoiminnan perusteet, 7 op/4 ov
TAVOITE: Perehdyttää yrittäjyyden eri ulottuvuuksiin ja ilmenemismuotoihin. Tavoitteena on tarkastella yrittäjyyttä ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapana työntekoon. Opintojaksossa annetaan perusvalmiuksia ymmärtää yrittäjyyttä ja liiketoimintaa sekä käsiteanalyyttisesti että käytännön ilmiönä.
SISÄLTÖ: Yrittäjyys käsitteenä ja käytännössä. Yrittäjyyden eri ilmenemismuodot ja olemus. Innovatiivisuus ja sen edistäminen. Yrittäjyyden perusedellytykset ja perusteet sekä käsiteanalyyttisesti että käytännön esimerkkien avulla. Yrittäjyyden tutkimusteemojen esittely.
OPPIMISMUODOT: Luennot, yksilöharjoitukset ja tiimityöskentely.

9.3.3 Basic Business Studies

Luonnontieteellisen alan tutkintoja suorittavat IT-tiedekunnan opiskelijat voivat vapaasti opiskella tämän englanninkielisen opintokokonaisuuden, joka antaa perustiedot liiketoimintaosaamisesta.

YTP P111 Management and leadership in organization, 7 op/4 ov
AIMS: The course will introduce students to the basic concepts of management and leadership in relation to corporations and organized entities.
STRUCTURE: Perspectives to the aspects of leadership, values, organizational behaviour, motivations and practises. Perspectives to management, managerial work, and management systems in complex organizations. Human in organization, leader-follower relationship, groups and teams, organization theories and strategic management. Relating the previous concepts to the realities of complex organizational entities and phenomena.

YTP P121 Basics of Accounting, 7 op/ 4 ov
OBJECTIVES: Students get a general overview of the economics of a firm and learn basics of the related accounting tasks.
CONTENTS: The course contains both financial and management accounting issues. Students will learn the structure financial reports and the role of financial reporting, bookkeeping and accounting systems as the basis of financial reporting and the source of information for managerial decision making and financial control.

YTPP131 Basics of marketing, 7 op/4 ov
AIMS AND CONTENT: To provide a basic knowledge of marketing concepts and problem areas. Marketing in society. The concepts that underlie the discipline of marketing. Basics of marketing operations.

YTPP141 Introduction to entrepreneurship and business operations, 7 op/4 ov
AIMS: To understand the nature of entrepreneurship. The aim is also to familiarize students with intrapreneurship and entrepreneurial thinking as well as to describe practices and the basics of starting a business.
CONTENTS: Primary emphasis will be on enterprising attitude and on studying entrepreneurship as a way of thinking and acting. Different dimensions of entrepreneurship including different forms of entrepreneurial activity will be presented. Intrapreneurship, entrepreneurship, business concept and running a business will be discussed.

9.3.4 Johtaminen

Johtaminen ja johtajuus ovat ja tulevat olemaan avainasemassa punnittaessa kansakuntien, yritysten ja yksilöiden menestystä 2000-luvun globalisoituvassa maailmassa. Johtamista on ollut yhtä kauan kuin inhimillistä toimintaakin ja organisoituneen toiminnan edut ovat olleet kiistattomat kautta aikojen. Ihmisten ja asioiden johtaminen (Leadership / Management) ovat kaksi saman kolikon kääntöpuolta. Johtamisen oppiaineessa pyritään vastaamaan vaateeseen hyvästä johtamisesta ja kestävästä kehityksestä. Toiminta-ajatuksena on vahvaan teorian ja käytännön yhdistävään tieteelliseen osaamiseen perustuen tutkia ja kehittää hyvää johtamista sekä tarjota korkeatasoista asiantuntijuutta johtamisen ja esimiestyön opetuksessa.

Johtamisen oppiaineen vahvuutena on teorian ja käytännön yhdistäminen. Uusin johtamistieteellinen tietous palvelee käytännön yritystoimintaa. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa johtamista, esimiestyötä ja työyhteisöjen näkökulmaa arvostavia ja niiden kehittämisestä kiinnostuneita vastuunsa tuntevia ammattilaisia yritysten ja muiden organisaatioiden haasteellisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Tavoitteena on, että opiskelijoille syntyvät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet ihmisten ja asioiden hyvään johtamiseen ja organisointiin. Opiskelija voi halutessaan suuntautua kolmeen alueeseen aine- ja syventävien opintojen tasolla. Ne ovat henkilöstön johtaminen, liiketoimintaosaaminen sekä organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt. Henkilöstön johtamisen alueella tarkastellaan esimiestyötä ja henkilöstövoimavarojen johtamista vastuullisen johtamisen ja organisaation suorituskyvyn kannalta. Liiketoimintaosaaminen keskittyy yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja hallintaan. Organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt opiskelualueena suuntautuu yrityksen ja yhteiskunnan välisen suhteen analysointiin ja tulkintaan.

9.3.5 Laskentatoimi

Laskentatoimi tarkastelee taloudellisen informaation tuottamista, välittämistä, käyttämistä ja hallintaa. Laskentatoimeen kuuluvina eri osatehtävinä erotetaan kirjanpito ja tilinpäätösraportointi, kustannuslaskenta ja talousjohtaminen sekä tilintarkastus ja yrityksen rahoituksen hallinta. Opetuksessa painottuvat sekä yksityisen että julkisen sektorin näkökulmasta ulkoinen laskentatoimi ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi ja yritysrahoitus.

9.3.6 Markkinointi

Markkinoinnin oppiaine antaa valmiudet toimia kansainvälisillä markkinoilla. Se painottuu markkinointiin elektronisissa kanavissa, elektroniseen pankki- ja rahoitustoimintaan, kuluttajakäyttäytymiseen sekä asiakassuhteisiin toimitusketjussa. Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet ovat internet- ja mobiililiiketoiminnan markkinointi, kilpailu- ja yhteistyöstrategiat, toimitusketjumuodostelmien johtaminen, kuluttajakäyttäytyminen ja vähittäiskaupan erityiskysymykset.

• YMAA020 Markkinointitutkimus ja informaatiojärjestelmät, 8 op
• YMAA050 Yrityksen reaaliprosessi, 2 op
• YMAA390 Markkinoinnin suunnittelu, 8 op
• Valinnaisia markkinoinnin aineopintoja, min 17 op

Sivuaineopiskelijat eivät osallistu aineopintojen seminaariin. Sen sijaan heiltä vaaditaan valinnaisia markkinoinnin aineopintoja vähintään 17 op. Sivuaineopiskelijoilta markkinoinnin aineopintojen suorittaminen edellyttää siis liiketoimintaosaamisen perusteiden (28 op) lisäksi vähintään 35 op markkinoinnin aineopintoja.

9.3.7 Yrittäjyys

Yrittäjyys on uusimpia tulokkaita kauppatieteellisten yksiköiden pääainevalikoimassa. Oppiaineen esiintulo heijastaa ajan henkeä. Yrittäjyyden asema on muodostunut yhteiskunnassamme keskeiseksi. Se toimii mahdollistajana useimmille asioille. Yrittäjyyden oppiaine heijastaa myös yliopistojen omaa pyrkimystä olla uudella tavalla kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti vaikuttava. Yliopistojen vaikutusten tulee näkyä myös liiketoiminnan tasolla.

Yrittäjyys fokusoituu usein yksilöihin ja heidän toimintaansa, mitä hyvin kuvaa näkemys yrittäjyydestä ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapana. Kauppatieteellisissä yksiköissä oppiaineen profiilin ydin on puolestaan liiketoimintalähtöinen tulkinta yrittäjyydestä sekä keskittyminen liiketoiminnan synnyn alkuvaiheisiin ja murroskohtiin. Lisäksi oppiaineelle on tyypillistä pyrkimys liiketoimintaosaamisen kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä liiketoiminta- ja substanssiosaamisten yhdistämiseen.

Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyden oppiaine on profiloitunut omaleimaiseksi ja tiedeyhteisöönsä vahvasti kiinnittyväksi. Perheyrittäjyys muodostaa painoalueen, joka on leimannut oppiainetta koko sen olemassaolon ajan. Sen perusta on perheyritysten keskeisyydessä ja erityispiirteissä. Tältä osin oppiaine on jo saavuttanut myös kansainvälisesti arvostetun aseman. Toisena painoalueena on yrittäjyys yhteisöllisenä ilmiönä, jonka kehitykseen voidaan vaikuttaa myös ulkopuolisten toimijoiden toimenpitein. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämistehtäviä on tarjolla kunta-, seutu- ja maakunta-tasoilla sekä erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä yhteisöissä. Tehtävät edellyttävät kykyä toimia liiketoiminnan tasolla sekä kykyä ymmärtää talouden (ml. paikallistalouden) toimintamekanismeja ja lainalaisuuksia.

Yrittäjyyden oppiaineelle on tunnusomaista vahva kosketuspinta käytännön liiketoimintaan. Monien opintojaksojen yhteydessä tehdään ongelmalähtöisiä työpapereita. Lisäksi henkilökohtaista yrittäjäkokemusta tai kokemusta vaativista asiantuntijatehtävistä on mahdollista hyödyntää opinnoissa monin tavoin. Oppimismenetelmät ovat innovatiivisia ja aktiivisuutta edellyttäviä, millä osaltaan pyritään tukemaan yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä. Tarjolla oleva opetus kattaa kaikki keskeiset yrittäjyyden osa-alueet: yksilön toiminnan ja osaamisen, liiketoiminnan dynamiikan, liiketoiminnan käynnistämistä koskevan kokonaisvaltaisen suunnittelun sekä kasvun ja sen johtamisen. Erityiskysymyksistä tärkeitä ovat esimerkiksi kansainvälistyminen, sisäinen yrittäjyys, osaamisperustainen liiketoiminta, luvakeliiketoiminta ja yhteistyö.

9.3.8 Kansantaloustiede

Kansantaloustiedettä opetetaan taloustieteiden tiedekunnassa. Monien talouden ilmiöiden taustalla on resurssien niukkuuden ja tarpeiden runsauden ristiriita. Kansantaloustiede tarkastelee näitä ilmiöitä sekä teoreettisesti että empiirisesti havaintojen perusteella. Luonteeltaan kansantaloustiede on yleistä taloustiedettä. Sen tutkimuskohteena on taloudellisen toiminnan kokonaisuus sekä eri sektorien, aluetalouksien, taloudenpitäjäryhmien ja yksittäisten toimijoiden kuten yritysten ja kuluttajien toiminta sekä niiden välinen vuorovaikutus. Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen tutkimus on painottunut empiirisesti. Sen kohteina ovat olleet varsinkin työmarkkinat, aluetaloudet sekä rahoitusmarkkinat.

Kansantaloustieteen perusopintokokonaisuus on ns. vapaa sivuaine. Kansantaloustieteen sivuaineopiskelijoille pakollinen opintosuoritus perusopinnoissa on ainoastaan Kansantaloustieteen peruskurssi. Jotta perusopintokokonaisuus täyttyy, on opiskelijan suoritettava kansantaloustieteen opintoja vähintään 28 opintopisteen edestä. Tähän voidaan sisällyttää perusopintokursseja sekä aineopintojen valinnaisia kursseja. Kansantaloustieteen aineopinnot sivuaineena etenevät kuten pääaineopiskelijoilla lukuun ottamatta seminaarityöskentelyä ja maturiteettia, jotka eivät kuulu sivuaineopiskelijoiden vaatimuksiin. Kansantaloustieteen aineopinnot sivuaineena on laajuudeltaan vähintään 63 opintopistettä.

9.3.9 Kauppaoikeus

Kauppaoikeuden opetusta järjestetään taloustieteiden tiedekunnassa. Kauppaoikeudessa voi lukuvuodesta 2005 - 2006 lähtien suorittaa sivuaineopintoina perusopinnot ja aineopinnot. Perusopintokokonaisuuden minimilaajuus on 25 op (15 ov) ja sen on sisällettävä opintojaksot KAOP110 ja KAOP120. Aineopintokokonaisuuden minimilaajuus yhdessä perusopintokokonaisuuden kanssa on 60 op (35 ov).

Informaatioteknologian opiskelijat

Kauppaoikeuden opintopaketin on tarkoitus antaa perustiedot yleisistä yritystoiminnan ja kaupankäynnin oikeudellisesta sääntelystä ja erityisesti informaatioteknologian opiskelijoille tietoa verkkoliiketoiminnan ja verkkoviestinnän sääntelystä. Siviili- ja kauppaoikeuden sekä yritysoikeuden perusteet antaa perustiedot yritystoiminnan sääntelystä. Irtaimen kauppa, kuluttajasuoja ja sopimusoikeus antavat perustiedot kaupankäynnin perusteista ja kuluttajasuojan vaatimuksista. Markkinaoikeudessa perehdytään kilpailuoikeuteen, julkisiin hankintoihin ja markkinointiviestinnän sääntelyyn. Elektronisen liiketoiminnan juridiikassa perehdytään verkkoliiketoiminnan sääntelyyn ja yksityisyyden suojan asettamiin vaatimuksiin sähköisessä suoramarkkinoinnissa. Opiskelijat voivat halutessaan suorittaa lisäksi eurooppaoikeuden, arvopaperimarkkinaoikeuden tai sopimusoikeuden opintojaksoja.

• KAOP110 Siviili- ja kauppaoikeuden perusteet (5 op/3 ov)
• KAOP120 Yritysoikeuden perusteet (5 op/3 ov)
• KAOA130 Irtaimen kauppa, kuluttajansuoja ja sopimusoikeus (5 op/3 ov)
• KAOA140 Markkinaoikeuden perusteet (5 op, 3 ov)
• KAOA210 Elektronisen liiketoiminnan juridiikka (5 op/3 ov)
• Viestintämarkkinoiden sääntely (3 op/2 ov)

9.3.10 Matematiikka

Matematiikan perusopinnot käyvät tilastotieteen ja menetelmäopintokokonaisuuden ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon. Matematiikan sivuaineopinnoista ja matematiikan kytkeytymisestä tietojenkäsittelyyn kerrotaan tarkemmin tietotekniikan laitoksen kohdalla.

9.3.11 Tilastotiede

Tilastotieteen perusopinnot käyvät matematiikan perusopintojen ja menetelmäopintokokonaisuuden ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon.

Tilastotieteen kurssien korvaavuuksista

Tilastotieteen kursseja voidaan korvata muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tai muiden oppilaitosten vastaavan sisältöisten kurssien suorituksilla. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista. Johdatus tilastotieteeseen (TILP100) ja Tilastomenetelmien jatkokurssia (TILP450) ei voi korvata muiden yliopistojen/oppilaitosten suorituksilla.

Korvaavuushakemuslomake löytyy www-sivulta http://www.stat.jyu.fi/korvaavuus.html

Lisätietoja amanuenssi Sari Eroselta, she@maths.jyu.fi, puh. 260 2992

9.3.12 Menetelmäopintokokonaisuus

Monitieteinen menetelmäopintokokonaisuus käy matematiikan ja tilastotieteen perusopintojen ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon. Kokonaisuus antaa valmiuksia tietojenkäsittelytieteen laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien käyttöön ja sitä suositellaan erityisesti tutkijoiksi aikoville. (Oheisessa taulukossa vielä osa kurssikoodeista vanhoja.)

HUOM! Menetelmäopintokokonaisuus hyväksytään pakolliseksi sivuaineeksi vain niille opiskelijoille, jotka aloittavat opintonsa tietojenkäsittelytieteiden laitoksella uuden tutkintoasetuksen mukaisesti syyslukukaudella 2005. Muille menetelmäopinnot käyvät valinnaiseksi sivuaineeksi.

Taulukko 9.6: Menetelmäopintokokonaisuus

Tutkinnossa muuhun opintokokonaisuuteen sisällytettyjä kursseja ei voi käyttää menetelmäopintojen osana. Näiden sijaan valitaan muita edellä mainittuja valinnaisia opintoja siten, että kokonaisuus on laajuudeltaan vähintään 25 op.

9.3.13 Kognitiotiede sivuaineena

Kognitiotieteen opintokokonaisuuksia voivat suorittaa sivuaineina myös tiedekunnan omat opiskelijat.

Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. tietojenkäsittely, tietojärjestelmätiede, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden sekä syviin teoreettisiin pohdiskeluihin että käytännöllisten ja tulevaisuuden haasteisiin suuntautuneiden pyrkimysten toteuttamiseen. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin.

Kognitiotieteen opintovaatimuksissa yhdistetään monien eri tieteenalojen osaamista monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi koota erilaisia kokonaisuuksia riippuen siitä, millaisen tietämyspohjan hän katsoo omien kiinnostustensa pohjalta tarkoituksenmukaiseksi. Näissä vaatimuksissa ei ole esitetty kaikkia mahdollisuuksia, ja sen vuoksi kannattaa tarvittaessa keskustella professorin kanssa oman kiinnostuksensa kohteista. Connet -verkoston opintoja kannattaa myös käyttää aktiivisesti hyväksi.

(Oheisissa vaatimuksissa vielä vanhoja kurssikoodeja.)

Kognitiotieteen perus- ja aineopinnot

Perusopinnot (25 op)

• KOGP111 Kognitiotieteen peruskurssi (Connet- kurssi), 6 op
• KOGA207 Kognitiivinen ja konstruktivistinen psykologia, 6 op

• PSY AS1 Psykologian peruskurssi
• ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
• ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
• ITKP102 Ohjelmointi I, 6 op
• FILA12 Johdatus filosofiaan
• FILA21,23 Filosofian historia I
• FILA31 Johdatus logiikkaan
• SOSA08-A09 Sosiologian johdantokurssi
• SOSA23 Sosiaalitieteiden metodologiset perusteet
• TAPP20 Taidehistorian johdantokurssi
• YJOA10 Yrityksen johtaminen ja johtajuus
• YJOA40 Yrityksen riskien hallinta

Muista mahdollisista kursseista sovitaan erikseen professorin kanssa. Tällaisia ovat erityisesti Connet -opinnot.

Aineopinnot (35 op)

• KOGA208 Käyttäjäpsykologia, 6 op
• KOGA269 Erityisluentosarja, 3 op
• KOGA210 Kognitiotieteen harjoitustyö, 3 op

• PSY/KPS A22 Neuropsykologia ja kognitiivinen psykologia I
• FILC87 Mielen filosofia ja kognitiotieteen filosofia
• FILC33 Logiikka ja tieteenfilosofia II
• FILC11 Filosofianhistoria II
• SKTK10 Soveltavan kielitieteen perusteet
• ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
• TJTA322 Tietotekniikka, etiikka ja yhteiskunta, 4 op
• YKPA21, 24, 25 ja SOSA31-32 Suomalainen yhteiskunta
• KOGA301 Emootiot ja kognitio, 6/9 op (harjoitustyön kanssa 9 op)
• KOGA231 Fyysinen ja kognitiivinen ergonomia, 4/9 op
• KOGA371 Ohjelmoinnin empiirinen tutkimus, 4/9 op

Kognitiotieteen opintojaksoja voi suorittaa myös Connet-opintoina, joista kerrotaan enemmän luvussa Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot.

9.4 Sivuaineet vanhan tutkintojärjestelmän mukaan

KTK-tutkintoon opiskelija suorittaa joko aineopinnot (35 ov) jossakin taloustieteellisessä oppiaineessa tai perusopinnot (15 ov) kahdessa oppiaineessa (yht. 30 ov), joista ainakin toinen on taloustieteellinen oppiaine. Vapaasti valittava opintokokonaisuus kannattaa valita siten, että se tukee maisterintutkintoon tähtääviä opintoja ja tulevaa ammattia. Sivuaineen opinnot suositellaan aloitettavan ensimmäisenä opintovuonna.

KTM-tutkintoon vaaditaan kaksi kauppatieteellistä perusopintokokonaisuutta, jos maisteriopinnot on suoritettu elektronisen liiketoiminnan tai ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehtojen mukaan. Kummassakin tapauksessa suositellaan aineopintotasoisen kauppatieteellisen sivuaineen suorittamista.

Yrittäjyydestä ja konsultoinnista kiinnostuneille suositellaan viestinnän opintoja.

Ohjelmistotekniikassa matematiikan perusopinnot on suositeltava toinen sivuaine verkkotekniikkaan tai prosessiosaamiseen suuntautuville. Jatko-opintoja suunnitteleville suositellaan tilastotieteen ja matematiikan perusopintoja.

Elektronisen liiketoiminnan sivuaineeksi suositellaan kauppatieteellisen oppiaineen aineopintoja.

Ohjelmistoliiketoiminnan sivuaineopinnoiksi suositellaan kauppatieteellisen oppiaineen aineopintoja.

Käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn toiseksi sivuaineeksi suositellaan kognitiotieteen opintokokonaisuutta.

9.5 Maisterin tutkinnot

Tietojärjestelmätieteessä suoritettava tutkinto on kauppatieteiden maisterin tutkinto (KTM). Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet saavat myös ekonomin arvon. Tietojenkäsittelytieteessä ja kognitiotieteessä suoritettava tutkinto on filosofian maisterin tutkinto (FM).

9.5.1 Kauppatieteiden maisterin tutkinto pääaineena tietojärjestelmätiede

KTM-tutkinnon voi suorittaa seuraavissa suuntautumisvaihtoehdoissa: digitaalinen media, elektroninen liiketoiminta, käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely, ohjelmistoliiketoiminta / Software Business Program, ohjelmistotekniikka ja tietojärjestelmät (järjestelmäkehityksen ja tietohallinnon puoli).

9.5.2 Filosofian maisterin tutkinto pääaineena tietojenkäsittelytiede

Luonnontieteellisen FM-tutkinnon voi suorittaa suuntautumisvaihtoehtona digitaalinen media, käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely, ohjelmistotekniikka tai tietojärjestelmät (järjestelmäkehitys).

9.5.3 Filosofian maisterin tutkinto pääaineena kognitiotiede

Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. psykologia, filosofia, kielitiede, tietojenkäsittely ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista.

Oppiaine on maailmalla jo yli sadassa yliopistossa. Se saattaa olla hyvin monissa eri tiedekunnissa, mutta aina on kyse ihmisen kognitiivisiin prosesseihin pohjautuvasta tieteellisestä tutkimus- ja opetustoiminnasta. Oppiaine on tullut tänä vuonna Jyväskylän yliopiston pääaineeksi maamme ensimmäisen alan varsinaisen professuurin myötä.

Oppiaineesta valmistuvat ovat työskennelleet informaatioteknologian inhimillisen dimensioon ja organisaatioiden kehittämiseen sekä tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvissä tehtävissä. Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa sekä tohtorin että kokeiluluonteisesti maisterin tutkintoja.

Koska kognitiotiede on monitieteinen, ongelmalähtöinen oppiaine, jossa integroidaan eri lähitieteiden osaamista tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi, maisterikoulutukseen on tarkoitus hyväksyä opiskelijoita, joilla voi olla pohjaopintoina hyvin monenlaiset kandidaatin tutkinnot. Oppiaineen monitieteisyyden vuoksi pohjaopintovaatimukset ja tutkintovaatimukset poikkeavat tiedekunnan muiden pääaineiden vaatimuksista. Vuosittain on tarkoitus ottaa opiskelemaan 3-4 kandidaattitutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Opiskelijat valitaan tasokokeen perusteella.Maisteriopinnoista kiinnostuneet opiskelijat voivat ottaa yhteyttä professori Pertti Saariluomaan.

9.6 Projektiopinnot

Uudessa tutkintojärjestelmässä projektiopinnot kuuluvat maisteriopintoihin. Ne voi suuntautumisvaihtoehdosta riippuen suorittaa usealla erilaisella tavalla (esim. Projektin johtaminen, Projektityöskentely, harjoittelu tai korvaavat syventävät opinnot).

TJTS431 - PROJEKTIN JOHTAMINEN

Kurssi muodostaa elävän ja aktiivisen yhteyden yliopisto-opintojen ja työelämän välille. Opintojaksolla tehdään kehittämishankkeita todellisille organisaatioille 4-6 hengen ryhmissä puolen vuoden ajan. Projektin laajuus vastaa noin 400 tunnin työmäärää yhtä opiskelijaa kohden.

Opintojaksolla opiskelijat pääsevät käytännössä kokeilemaan aiemmin oppimiaan teoreettisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Yliopiston järjestämä ohjaus ja opetus mahdollistavat uusimpien ideoiden ja menetelmien käytön.

TJTS432 - PROJEKTITYÖSKENTELY

Opintojaksolla opiskelijalta edellytetään kirjallisia tuotoksia. Jokainen opiskelija tuottaa omasta asiantuntijuudestaan portfolion, jonka taustamateriaaliksi tuotetaan kertomuksia menneestä työelämästä ja/tai oppimispäiväkirjoja kurssin aikana omaa työtä analysoiden. Opintojaksolla voidaan tuottaa myös erikoisraportti jostakin opiskelijaa kiinnostavasta projektityöskentelyn tai projektin hallinnan osa-alueesta. Jos opintojaksolla kirjoitetaan erikoisraportti, tulee sen aihealueen näkyä painotuksena portfoliossa. Opintojaksoon kuuluu myös seminaareja, ryhmäkeskustelua ja työskentelyä teemaryhmissä.

Tarkempia tietoja projektiopinnoista ja eri suoritustavoista projektiopintojen www-sivuilla: http://projekti.it.jyu.fi/

9.7 Loppuvaiheen opintojen tukitoiminta Maisteripajalla

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Maisteripaja aloitti toimintansa syksyllä 2004. Maisteripajan tehtävänä on auttaa opiskelijoita suorittamaan viivästyneet tai keskeytyneet maisteriopinnot loppuun.

• aktivoida kohderyhmän opiskelijoita suunnitelmalliseen opiskeluun
• auttaa opintojen suunnittelussa
• auttaa löytämään opinnäytetyölle asiantunteva ohjaaja
• tukea graduprosessia antamalla ohjeita tutkimuksen tekemiseen ja opinnäytetyön kirjoittamiseen
• järjestää gradu- ja tukiseminaareja vertaisryhmille
• auttaa työelämän ja opiskelun yhteensovittamisessa
• seurata opintojen etenemistä ja kannustaa opintojen loppuun viemisessä

Kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat opiskelijat, joiden opinnot ovat selvästi viivästyneet tai uhkaavat viivästyä ja joilla on vähintään 120 ov/180 op tutkintoon sisältyviä opintoja.

Maisteripajan vetäjänä toimii erikoistutkija Veikko Halttunen, johon voi ottaa yhteyttä kaikissa pajan toimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Puhelin: (014) 260 3258, (040) 532 4387
Sähköposti: veikko@cc.jyu.fi
Käyntiosoite: Agora C518.3

9.8 Maisterin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdot

Suuntautumisvaihtoehtoihin hakeudutaan yleensä opintojen toisen vuoden keväällä. Suuntautumisvaihtoehtoon haettaessa opintoja tulisi olla tehtynä vähintään suosituksen mukainen vuosittainen opintopistemäärä (> 120 op), mukaan lukien halutun suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset. Suuntautumisvaihtoehdoista järjestetään huhtikuussa ennen hakua tiedotustilaisuus. Haku tehdään täyttämällä hakemuslomake, (http://www.cs.jyu.fi/opiskelu/lomakkeet/) jossa määritellään mieluisin ja toiseksi mieluisin suuntautumisvaihtoehto. Hakuaika päättyy huhtikuun puolessa välissä. Sen jälkeen suuntautumisvaihtoehdot tekevät valinnat, joihin vaikuttavat muun muassa hakijamäärä. Joskus suuntautumisvaihtoehtojen edustajat myös haastattelevat hakijoita. Hakutuloksista tiedotetaan toukokuussa laitoksen ilmoitustaululla ja www-sivustolla. Suuri osa opiskelijoista tulee valituksi ensisijaiseksi asettamaansa suuntautumisvaihtoehtoon.

• Digitaalinen media (DM)
• Elektroninen liiketoiminta (EL)
• Käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely (KY)
• Ohjelmistoliiketoiminta / Software Business Program (OL)
• Ohjelmistotekniikka (OT)
• Tietojärjestelmät (TJ) (järjestelmäkehityksen ja tietohallinnon puoli)

9.8.1 Digitaalinen media (DM)

Vastuuprofessori: Airi Salminen

Digitaalisen median opinnoissa koulutetaan asiantuntijoita verkottuneiden organisaatioiden monimuotoisen tiedon hallintaan. Koulutuksessa yhdistetään viestintää ja tietojenkäsittelyä. Suuntauksesta valmistuva toimii tyypillisesti verkko- ja uusmediaratkaisujen suunnittelijana, dokumenttien hallinnan tai elektronisen julkaisemisen asiantuntijana, digitaalisen median käytön tehostamiseen suuntautuvien kehitysprojektien päällikkönä tai digitaalisen median käytön kouluttajana. Alan tehtäviä on teollisuus-, ohjelmisto-, viestintä- ja uusmediayrityksissä, julkisessa hallinnossa sekä oppilaitoksissa. (http://www.cs.jyu.fi/dm/)

Digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdossa voi suorittaa joko kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinnon pääaineena tietojärjestelmätiede tai filosofian maisterin (FM) tutkinnon pääaineena tietojenkäsittelytiede. Opinnoissa yhdistetään tietojenkäsittelyn ja viestinnän opintoja.

Viestintään painottuvia kursseja (TJTV-koodisia) sisältyy opintokokonaisuuden pääaineopintoihin vähintään 9 ja enintään 13 op. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi koota viestintään painottuvista kursseista digitaalisen median viestinnän opintokokonaisuuden (25 op). Tällöin kurssit TJTV400 ja TJTV410 tulee korvata tietojenkäsittelyyn painottuvilla digitaalisen median valinnaisilla opinnoilla. Digitaalisen median viestintään painottuvien kurssien sisällyttäminen tietojenkäsittelytieteiden laitoksen muiden suuntautumisvaihtoehtojen valinnaisiin syventäviin opintoihin edellyttää erillistä sopimista.

9.8.1.1 Digitaalisen median uudet vaatimukset

Taulukko 9.7: Maisterin tutkinto DM-suuntautumisvaihtoehdossa

Taulukko 9.8: Digitaalisen median viestinnän opintokokonaisuus 25 op

9.8.1.2 Digitaalisen median vanhan maisterikokonaisuuden vaatimukset

Näitä tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

• ITK220 Johdatus digitaaliseen mediaan, 3 ov
• ITK221 XML-kieli, 1 ov
• ITK222 XML-laboratoriotyö, 1 ov

• ITKD50 Tekstitiedonhaku, 2 ov
• ITKD51 Sisällönhallinta organisaatioissa, 3 ov
• ITKD52 Digitaaliseen tietoon liittyvä lainsäädäntö, 2 ov
• ITKV50 Viestinnän teoreettiset perusteet, 2 ov
• ITKV51 Organisaatioviestintä, 2 ov

Mikäli kurssit ITKV50 ja ITKV51 sisällytetään digitaalisen median viestinnän opintokokonaisuuteen (10 ov), täytyy opiskelijan suorittaa ITKD60 tai 4 ov muita erikseen sovittavia informaatioteknologian tiedekunnan tarjoamia syventäviä opintoja (ei ITKV-koodisia kursseja).

• ITKD60 Rakenteiset dokumentit, 4 ov
• ITKV60 Verkkoviestintä, 2 ov
• ITKV61 Viestinnän harjoitustyö, 1-4 ov

Digitaalisen median valinnaisiksi opinnoiksi sopivat myös kieliteknologian verkoston tarjoamat syventävät opinnot

(www.ling.helsinki.fi/kieliteknologia/verkosto).

Digitaalisen median viestinnän opintokokonaisuus (10 ov)

Digitaalisen median maisteriopinnoissa on 4 ov pakollisia viestinnän opintoja. Ne voidaan sisällyttää Digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdon pääaineen opintoihin. Vaihtoehtoisesti niistä voidaan tehdä viestinnän opintokokonaisuus (10 ov) yhdessä valinnaisten opintojen kanssa. Viestinnän opintokokonaisuus suositellaan suoritettavaksi koko laajuudessaan. Huom! Digitaalisen median maisterikokonaisuuden pakolliset viestinnän opintojaksot eivät käy muiden suuntautumisvaihtoehtojen pääaineen valinnaisiin syventäviin opintoihin.

• ITKV50 Viestinnän teoreettiset perusteet 2 ov
• ITKV51 Organisaatioviestintä 2 ov

• ITKV62 Argumentaation ja retoriikan perusteet 2 ov
• ITKV63 Teledemokratia-workshop 2 ov
• ITKV60 Verkkoviestintä 2 ov
• ITKV61 Harjoitustyö 1-4 ov
• Muita erikseen ilmoitettavia opintoja

9.8.2 Elektroninen liiketoiminta (EL)

Vastuuprofessori: Jukka Heikkilä

Elektronisen liiketoiminnan opinnoissa opiskelija saa perustiedot alan teorioista, keskeisistä kysymyksistä, kehittämis- ja suunnittelumenetelmistä sekä yrityssovelluksista siten, että valmistuttuaan hän kykenee osallistumaan elektronisen liiketoiminnan kehittämistyöhön ja tekemään alaan liittyvää tutkimusta. Erityistä huomiota opetuksessa kiinnitetään EL:n vaatimiin tietojärjestelmiin, niihin kohdistuviin erityisvaatimuksiin sekä ko. järjestelmien suunnitteluun. Opiskelijoilta edellytetään laaja-alaista näkemystä niin tietojärjestelmätieteestä kuin taloustieteistäkin - muiden tieteenalojen hallinta on lisäansio. Elektronisesta liiketoiminnasta valmistuneiden työtehtäviin vaikuttavat huomattavasti suoritetun tutkinnon ainevalikoima ja laajuus. Tähän mennessä valmistuneita on sijoittunut mm. analyytikoiksi, konsulteiksi, tietohallinto- ja markkinointipäälliköiksi, tutkijoiksi sekä yrittäjiksi. (http://www.cs.jyu.fi/el/)

Elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdossa voi suorittaa vain kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM), jonka pääaine on tietojärjestelmätiede.

9.8.2.1 Elektronisen liiketoiminnan uudet vaatimukset

Taulukko 9.9: Maisterin tutkinto EL-suuntautumisvaihtoehdossa

9.8.2.2 Elektronisen liiketoiminnan vanhan maisterikokonaisuuden vaatimukset

Näitä tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

• KTTA10 Kansantaloustieteen peruskurssi, 5 ov
• ITK236 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä, 4 ov

Elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimukset poikkeavat sivuaineopintojensa osalta tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkintovaatimusten yleislinjasta. Elektronisen liiketoiminnan opiskelijoilta vaaditaan joko a) aineopinnot jossain taloustieteiden tiedekunnan oppiaineessa tai b) perusopinnot kahdessa taloustieteiden tiedekunnan oppiaineessa.

Elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdon omissa tutkintovaatimuksissa syventävien opintojen osalta opiskelijalle on jätetty varsin paljon valinnanvaraa. Tämä mahdollistaa opiskelijan muuta aineyhdistelmää tukevien opintojen joustavan suorittamisen ja tutkinnon erilaistamisen opiskelijan omien kiinnostus- ja vahvuusalueiden mukaisesti.

• ITKE54 - Kehittämismenetelmät ja arkkitehtuurit liiketoiminnassa, 4 ov

• ITKE50 - Yritysmuodostelmat ja niiden informaatiojärjestelmät, 3 ov
• ITKE59 - Asiakaskäyttäytyminen lumetodellisuudessa, 3 ov
• ITKE51 - Elektronisen liiketoiminnan laboratoriotyö, 3 ov
• ITKE5X - Ajankohtaiskurssi, 3 ov

Valinnaisten syventävien opintojen valinnassa toivotaan otettavan huomioon seuraavat suositukset:

Suositellaan, että opiskelija suorittaisi mahdollisimman paljon elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdon omia kursseja, mieluiten kaikki tarjottavat. Jos opiskelija suunnittelee jatko-opintoja, hänen tulisi suorittaa mahdollinen tutkimukseen valmentava opintokokonaisuus.

Osa kursseista luennoidaan vain joka toinen vuosi tai harvemmin. Elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehto pyrkii mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan vaihtoehtoisia suoritusmuotoja sellaisille kursseille, jotka eivät ole luennointivuorossa.

9.8.3 Käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely (KY)

Vastuuprofessori: Pertti Saariluoma

Käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto lähtee siitä, että nykyaikaista informaatioteknologiaa ei ole aina suunniteltu ihmisen tiedonkäsittelytapaa silmällä pitäen. Toisin sanoen informaatioteknologian tulisi muuttua yhä "ihmisystävällisemmäksi" käyttäjiensä kannalta. Jos esimerkiksi käyttöliittymät ovat helppokäyttöisiä myös ihmisen tiedonkäsittelyprosessien kannalta, se voi osaltaan ehkäistä kehitystä, jossa osa väestöstä uhkaa kokonaan jäädä nykyaikaisen informaatioteknologian ulkopuolelle.

Ihmisystävällisemmän informaatioteknologian kehittäminen edellyttää tietämystä ihmisen tavasta käsitellä tietoa: miten ihminen vastaanottaa informaatiota näkö- ja kuuloaistilla, tallettaa sen lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin sekä hakee informaatiota monimutkaisissa päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely muodostaa erikoistumisalueen, joka sijoittuu kognitiotieteen ja tietojenkäsittelytieteen välimaastoon. Tältä suuntautumisvaihtoehdolta valmistuneilla maistereilla on vahvan tietojenkäsittelytieteen osaamisen lisäksi käyttöliittymien suunnittelussa tarvittavaa erityisosaamista ihmisen tiedonkäsittelyprosesseista. (http://www.cs.jyu.fi/ky/)

Viime vuosina tietotekniikka on räjähdysmäisesti levinnyt toimistoista koteihin ja edelleen osaksi henkilökohtaista varustusta. Teknologian sovellusalueiden kasvaessa tietoteknologisten tuotteiden laatukriteerit ovat muuttuneet. Ihmisen luontaisen toiminnan huomioonottaminen on edellytys onnistuneelle tuotekehitykselle. Käyttäjäystävällisemmän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen edellyttää tietoteknisten valmiuksien lisäksi perusteellista tietämystä ihmisen käyttäytymisestä, erityisesti ihmismielen tiedonkäsittelyominaisuuksista sekä emotionaalisten, sosiaalisten ja kulttuuristen käyttäytymistä säätelevien tekijöiden ymmärtämistä ihmisen ja teknologian välisessä vuorovaikutuksessa. Käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa tietojenkäsittelyn ammattilaisia, joilla on kyky suunnitella, toteuttaa ja arvioida käytettävyyttä osana tietoteknisiä tuotteita. Tarkoituksena on saavuttaa kyky toimia teknologian inhimillisten ulottuvuuksien asiantuntijana eri toimialoilla. Opintoihin voidaan sisällyttää Suomen virtuaaliyliopiston Connet-opintoja.

9.8.3.1 Käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn uudet vaatimukset

Taulukko 9.10: Maisterin tutkinto KY-suuntautumisvaihtoehdossa

9.8.3.2 Käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn vanhan maisterikokonaisuuden vaatimukset

Näitä tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

• KOG007 Kognitiivinen ja konstruktiivinen psykologia, 2 ov
• ITKK09 Käyttäjäpsykologia ja johdatus käytettävyyteen, 3 ov

• ITKKxx Käytettävyyden tutkimusmenetelmät ja tilastotiede, 2 ov
• ITKK52 Käytettävyysanalyysi, 4 ov
• ITKK55 Käytettävän käyttöliittymän kehittäminen, 3-5 ov

• Valinnaisiksi syventäviksi opintojaksoiksi suositellaan
• ITK/KOGKxx Erityisluentosarja, 2 ov

(Kognitiotieteen erityisluentosarja ei sovellu muiden suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijoille osaksi syventäviä opintoja.)

9.8.4 Ohjelmistoliiketoiminta (OL)

Vastuuprofessori: Jukka Heikkilä

Ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehto antaa perustiedot alan keskeisistä kysymyksistä käsittäen sekä liiketoiminnallisten että teknologisten näkökulmien huomioon ottamisen. Ohjelmistoteollisuus on nopeasti kasvava ala ja sen merkittävyys on jatkuvasti kasvamassa, koska ohjelmistot edesauttavat yhä useampien muiden toimialojen toimintaa ja toimivat myös muiden tuotteiden osina. Ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdon opetus ja tutkimus keskittyy seuraaviin teemoihin: ohjelmistoliiketoiminnan alalla toimivien yritysten liiketoiminta-, suunnittelu- ja kehitysstrategiat; alihankinta-, partnerointi-, yms. strategiat; hajautettu ohjelmistokehitys ja globaalit verkostot; vaatimustenhallinta ja asiakassuhteiden hallinta, jolla tähdätään parantamaan ohjelmistointensiivisten tuotteiden, systeemien ja palveluiden kehittämistä ja toteuttamista; pienten ohjelmisto-liiketoimintayritysten kansainvälistyminen. Suuntautumisvaihtoehdon koulutus toteutetaan pääosin englanninkielisenä. (http://www.cs.jyu.fi/sb/)

Ohjelmistoliiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdossa voi suorittaa vain kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM), jonka pääaine on tietojärjestelmätiede. Ohjelmistoliiketoiminta on englanninkielinen suuntautumisvaihtoehto.

9.8.4.1 Ohjelmistoliiketoiminnan uudet vaatimukset

Taulukko 9.11: Maisterin tutkinto OL-suuntautumisvaihtoehdossa

9.8.4.2 Ohjelmistoliiketoiminnan vanhan maisterikokonaisuuden vaatimukset

Näitä tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

• Basics of Software Business, 4 cu (ITK 260)

1) Advanced special studies (10 cu):

• ITK B59 - Business Models of Software Companies (4 cu)

• ITK B51 - Requirements Management and Systems Engineering (4 cu)
• ITK B60 - Software and Services Sourcing (3 cu)
• ITK E50 - Yritysmuodostelmat ja niiden informaatiojärjestelmät (3 cu)
• ITK B61 - Topical Course (3 cu)

2) Economics as a minor subject

The students of the Software Business Program are required to include economics as a minor subject, either basic studies in two subjects or subject studies in one subject taught in the School of Business and Economics must be included.

Some of the advanced courses in the program are lectured only biyearly or less frequently. Alternative completion methods can be offered for the courses not lectured in the current period.

9.8.5 Ohjelmistotekniikka (OT)

Vastuuprofessori: Markku Sakkinen

Ohjelmistotekniikka on laitosten yhteinen suuntautumisvaihtoehto, jonka keskeisenä sisältönä ovat ohjelmistojen tuotantoprosessit, niissä käytettävät menetelmät ja välineet sekä menetelmien teoreettiset perusteet. Opiskelija saa valmiudet niin tietojärjestelmien elinkaaren suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitotehtäviin kuin itsenäisten ohjelmistojen tuottamiseen.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella tehtävässä ohjelmistotekniikan tutkimuksessa keskitytään toisaalta olioparadigman mukaisten ohjelmisto- ja tiedonhallintaratkaisujen, menetelmien ja teorioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, toisaalta ohjelmistonkehitysprosessien tutkimiseen. Perinteisiä, edelleen aktiivisia tutkimusaiheita ovat mm. tietokantojen ja hajautettujen järjestelmien transaktiomekanismit, oliokielten periaatteet ja verkkoteoria. Viime vuosina tutkimus on laajentunut uusille käytännön toiminnassa tärkeille alueille: ohjelmistojen ylläpitoon ja testaukseen sekä liikkuvan tietojenkäsittelyn tekniikoihin.

9.8.5.1 Ohjelmistotekniikan uudet vaatimukset

Taulukko 9.12: Maisterin tutkinto OT-suuntautumisvaihtoehdossa

9.8.5.2 Ohjelmistotekniikan vanhan maisterikokonaisuuden vaatimukset

Näitä tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

• TIE330 Ohjelmistotuotanto, 4 ov
• TIE120 Ohjelmointi 2, 4 ov
• ITK240 Algorit­mit 2, 2 ov

• TIE264 Automaatit ja kieliopit, 3 ov
• ITKC10 Tietoliikenneprotokollat 1, 2 ov

Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille suositellaan näiden kurssien sisällyttämistä kandidaatintutkinnon muihin valinnaisiin pääaineopintoihin ja vapaavalintaisiin opintoihin.

• TIE355 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 3 ov
• TIE355 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 3 ov

• TIE310 Algoritmit 3, 3 ov
• ITKS63 Ohjelmistojen ylläpito, 3 ov
• ITKS33 Olio-ohjelmointi, 3 ov
• Tiedonhallinnan jatkokurssi, 3 ov

• TIE343 Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja -työkalut, 2 ov
• TJTL53 Tietokantasovelluksen suunnittelu, 4 ov
• ITKB51 Requirements Management and Systems Engineering, 4 ov

Ohjelmistotekniikan maisteriopintoihin liittyvä opetustarjonta muuttuu asteittain, kun sitä edelleen muokataan uuden tutkintorakenteen mukaiseksi. Tästä syystä opiskelija voi sisällyttää myös jonkin seuraavaksi esitettävistä kursseista syventävien opintojen valinnaiseksi opintojaksoksi sopimalla siitä erikseen laitoksen vastuuprofessorin kanssa.

Valinnaiset opinnot

Ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehtoon suositellaan valittavaksi syventäviä opintoja seuraaviin aihepiireihin liittyvien kurssikokonaisuuksien pohjalta, joihin liittyvien yksittäisten opintojaksojen järjestämisestä päätetään lukuvuosittain erikseen.

• TIE343 Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja -työkalut, 2 ov
• TIE328 Funktio-ohjelmointi, 3 ov
• TIE329 Automaattinen päättely, 2 ov
• TIE356 Ohjelmointikielten periaatteet, 3 ov
• TIE303 Formaalit menetelmät, 3 ov

• TIE320 Tilastollisen hahmontunnistuksen perusteet, 2 ov
• TIE321 Laskennallisesti älykkäät järjestelmät, 3 ov
• TIE340 Tekoäly, 3 ov

• TJTL60 Liikkuva tietojenkäsittely (Mobile Computing), 3 ov
• Tapahtumanhallinta (Transaction Management), 3 ov
• Hajautetut tietokannat (Distributed Databases), 4 ov
• Multimediatietokannat, 4 ov

Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat kuitenkin valita muut syventävät opintonsa vapaasti (yleisessä osassa mainituin rajoituksin). Myös tietotekniikan opiskelijat voivat laajentaa osaamisprofiiliaan valitsemalla syventäviä opintojaksoja informaatioteknologian tiedekunnan muusta opetustarjonnasta.

• ITKE54 Kehittämismenetelmät ja arkkitehtuurit liiketoiminnassa, 4 ov
• ITKB51 Requirements Management and Systems Engineering, 4 ov
• ITKK55 Käytettävän käyttöliittymän kehittäminen, 3-4 ov
• ITKD60 Rakenteiset dokumentit, 4 ov
• ITKT51 Menetelmien käyttö ja sovittaminen, 4 ov
• TJTL53 Tietokantasovelluksen suunnittelu, 4 ov
• ITKT57 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 4 ov
• Tietotekniikan laitoksen liikkuvan tietojenkäsittelyn ja sulautettujen järjestelmien linjojen kaikki syventävät opintojaksot
• Tietotekniikan laitoksen tieteellisen laskennan tietokonegrafiikkaan liittyvät syventävät opintojaksot

9.8.6 Tietojärjestelmät (TJ)

Vastuuprofessori: Seppo Puuronen

Tietojärjestelmien suuntautumisvaihdon pakolliset opinnot antavat opiskelijalle hyvät perusvalmiudet, joiden pohjalta hän pystyy menestyksellisesti harjoittamaan opintoja useammallakin tietojärjestelmien syventävällä osa-alueella. Suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksiin sisältyy nykyisellään kaksi noista osa-alueista syventymiskohteiden muodossa.

Tietojärjestelmäkehityksen syventymiskohteen opinnoilla pyritään antamaan opiskelijalle valmiudet tietojärjestelmäkehityksen tehtäviin, esimerkkinimikkeitä ovat tietojärjestelmien kehittämisprojektipäällikkö, menetelmäasiantuntija ja konsultti. Tietohallinnon syventymiskohteen opinnoilla taas pyritään antamaan valmiudet tietohallinnon johtamiseen tyypillisten tehtävänimikkeiden ollessa tietohallintojohtaja ja tietohallintopäällikkö. Tietohallinnon syventymiskohteesta valmistuneet ovat kauppatieteen maistereita (KTM) kun taas Tietojärjestelmäkehityksestä voi valmistua sekä kauppatieteen maisteriksi (KTM) tai filosofian maisteriksi (FM).

Yleisrakenne

9.8.6.1 Tietojärjestelmien uudet vaatimukset

Taulukko 9.13: Maisterin tutkinto TJ-suuntautumisvaihtoehdossa

9.8.6.2 Järjestelmäkehityksen ja tietohallinnon vanhojen maisterikokonaisuuksien vaatimukset

Uusissa tutkintovaatimuksissa järjestelmäkehitys ja tietohallinto sijoittuvat tietojärjestelmien suuntautumisvaihtoehtoon. Vanhoja tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

Järjestelmäkehitys:

Suuntautumisvaihtoehdon minimilaajuus on 11-12 ov ja siihen sisältyy kaksi pakollista opintojaksoa (yhteensä 7-8 ov) ja vähintään yksi valinnainen opintojakso (yhteensä vähintään 4 ov).

• ITKT50 Projektitoiminnan kehittäminen, 4 ov
• ITKT51 Menetelmien käyttö ja sovittaminen, 4 ov

• TJTL53 Tietokantasovelluksen suunnittelu, 4 ov
• TJTL30 Tietojärjestelmien teoreettiset lähtökohdat, 4 ov
• ITKT57 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 4 ov

Tietohallinto:

Suuntautumisvaihtoehto koostuu kahdesta pakollisesta opintojaksosta (yht. 8 ov) ja vähintään yhdestä valinnaisesta opintojaksosta (3-4 ov).

• ITKT56 Tietohallinnan johtaminen, 4 ov
• ITKT57 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 4 ov

• ITKE50 Yritysmuodostelmat ja niiden informaatiojärjestelmät, 3 ov
• TJTL30 Tietojärjestelmien teoreettiset lähtökohdat, 4 ov
• ITKT50 Projektitoiminnan kehittäminen, 4 ov

Tietohallinnon suuntautumisvaihtoehtoa opiskeleville suositellaan sivuaineeksi esimerkiksi taloustieteiden tiedekunnan johtamisen opintoja.

10 Tietotekniikan laitos

Tietotekniikan laitoksella opintojen pääaineena on tietotekniikka. Tietotekniikan tutkimuskohteena on informaation käsittelyprosessien tehokas automatisointi. Tietotekniikan sovellukset ovat nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskennasta alkaen maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin ja teollisuuslaitosten ohjausjärjestelmiin saakka.

Sovellusten moninaisuuden taustalla on nopeasti kehittyvä, mutta silti melko yhtenäinen menetelmä- ja teoriakokonaisuus. Tietotekniikan yliopistokoulutuksen tavoitteena on tämän kokonaisuuden keskeisten osien opettaminen niin, että opiskelija työelämään siirryttyään osaa suunnitella tietoteknisiä ratkaisuja uusiin sovellustilanteisiin ja pystyy itsenäisesti seuraamaan alan ja menetelmien tulevaa kehitystä.

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten uudenlaisten tietojenkäsittelysovellusten ja ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön, esimerkiksi teollisten tuotteiden suunnittelussa, teollisten prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisessä mallintamisessa ja suurten tietoaineistojen analyysissä.

Tietotekniikan alalta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden ja kaupan tietotekniikan johtamis-, suunnittelu-, tutkimus-, ylläpito- tai kehitystehtäviin sekä alan konsultointiin, koulutukseen tai itsenäisiksi yrittäjiksi. Tietotekniikka pääaineena voi valmistua myös aineenopettajaksi; tällöin sivuaineeksi kannattaa matematiikan lisäksi valita fysiikka tai kemia. Lukioiden, peruskoulun, yläasteiden ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi aineenopettajaopinnot antavat hyvän pohjan myös yritysten koulutustehtäviin. Tietotekniikan tutkijankoulutuksen saaneista henkilöistä ja pätevistä opettajista on maamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä yritysmaailmassa pulaa.

Taulukko 10.1: Laitoksen toimiston yhteystiedot

10.1 Opiskelu tietotekniikan laitoksella

Tietotekniikassa opiskelumuotoina ovat yleensä luennot, harjoitukset (eli demot), pääteohjaukset, ohjatut harjoitustyöt ja seminaarityöt. Kurssin teoriaosa sekä asiaa valaisevat esimerkit esitetään luennoilla. Harjoituksissa käsitellään luennoilla annettuja tehtäviä pieninä osakokonaisuuksina. Harjoitukset tehdään yleensä kotona ja niiden vastaukset katsotaan yhdessä harjoitusten palautustilaisuudessa. Pääteohjauksissa harjoitellaan ja hiotaan rutiineja tietokoneen sekä ohjelmistojen, eli työkalujen, käyttöön.

Keskeisen osan tietotekniikan opiskelusta muodostaa harjoitustöiden itsenäinen tekeminen. Harjoitustöissä kurssin asiat vedetään yhteen suurempana kokonaisuutena kunnollisen yleiskuvan saamiseksi. Esimerkiksi ohjelmointitaidon voi hankkia vain omakohtaisella ahkeralla harjoittelulla - ei pelkällä luentojen kuuntelemisella tai luentomonisteen lukemisella. Harjoitustyöt kannattaa tehdä ajoissa, sillä niiden lykkääminen myöhemmäksi saattaa edellyttää kurssin uudelleen suorittamista.

Tietotekniikan kurssin voi suorittaa joko luentokurssiin liittyvillä välikokeilla tai koko kurssin kattavalla loppukokeella. Kokeisiin saa yleensä hyvityspisteitä aktiivisesta harjoituksiin osallistumisesta.

Kurssin sijasta voi tenttiä myös kirjallisuutta, josta sovitaan tentaattorin (kurssin opettajan) kanssa. Pakollisista ja valinnaisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana 4-5 loppukoetta, joista yksi on yleensä kesällä. Erikoiskurssien tenttejä pidetään kahdesti luentosarjan jälkeen. Joistakin tietotekniikan kursseista ei järjestetä kokeita, vaan kurssi suoritetaan tekemällä harjoitustöitä.

Luentokurssien lisäksi tietotekniikan opinnot sisältävät harjoitus- ja erikoistöitä, sovellusprojektin ja pro gradu -tutkielman sekä seminaarin. Tarkempia tietoja näistä löytyy opetusohjelmasta kyseisten opintojaksojen kohdalta.

10.1.1 Opintoneuvonta tietotekniikan laitoksella

Yleistä opintoneuvontaa antaa amanuenssi. Opintojen sisältöihin liittyvissä pulmissa opastavat opintoneuvojat, mahdolliset omaopettajat ja muu opetushenkilökunta. Heidät tavoittaa parhaiten vastaanottoaikoina tai sähköpostitse.

Taulukko 10.2: Amanuenssin ja opintoneuvojien yhteystiedot tietotekniikan laitoksella

10.1.2 "Saattaen vaihdettava" - opinto-ohjauksen polku opintojen alusta alkaen

Saattaen vaihdettava on tietotekniikan laitoksen idea tarjota opiskelijoilleen ohjausta opintopolun eri vaiheissa. Tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen ja neuvominen opintojen suunnitteluun ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Samalla pyritään siihen, että opiskelijoille tarjotaan laitoksen puolelta resursseja niin, että täysipainoinen opiskelu on mahdollista kaikissa opintojen vaiheissa. Mahdolliset ongelmatilanteet pyritään ennakoimaan.

Tietotekniikan laitoksen uusille opiskelijoille nimetään tutorryhmittäin oma opinto-ohjaaja, joka pitää yhteyttä omiin opiskelijoihinsa ensimmäisten opiskeluvuosien aikana. Oma opinto-ohjaaja on se henkilö, johon opiskelija voi ottaa yhteyttä mahdollisissa kysymys- ja ongelmatilanteissa. Myös kaikki muut laitoksen opinto-ohjaajat ovat talossa opiskelijoita varten. Opiskelijan edetessä opinnoissaan ja saadessa kandidaatin tutkinnon tehtyä, oma opinto-ohjaaja siirtää ('saattaa') opiskelijan hänen valitsemalleen suuntautumisvaihtoehdolle ja tutustuttaa opiskelijan kyseisen linjan opinto-ohjaajaan. Näin muodostuu yhtenäinen opinto-ohjauksen polku opintojen ensimmäisestä päivästä maisterin tutkintoon asti.

10.1.3 Tehostettua opintojen ohjausta Maisteriklinikalla

Tietotekniikan laitoksen Maisteriklinikan tavoitteena on vauhdittaa tietotekniikan opiskelijoiden loppuvaiheen opintoja ja edistää valmistumista antamalla tehostettua opinto-ohjausta.

• auttaa kokoamaan mielekkäitä tutkintokokonaisuuksia
• tukee urasuunnittelua
• innostaa työssä olevia opiskelijoita jatkamaan opintoja loppuun
• antaa neuvoja työssäkäynnin ja opiskelun yhteensovittamiseen
• edistää opiskelun loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden yhteisöllisyyttä

Maisteriklinikka on suunnattu ensisijaisesti opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähintään 120 opintoviikkoa.

Mukaan voit tulla myös, jos olet suorittanut alle 120 ov/180 op ja sinulla on selkeä pyrkimys suorittaa opintosi loppuun tiiviissä aikataulussa henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Maisteriklinikan vetäjänä toimii professori Pekka Neittaanmäki. Häneen voit ottaa yhteyttä kaikissa klinikan toimintaan liittyvissä asioissa.

Puhelin: (014) 260 2733
Sähköposti: pn@mit.jyu.fi

10.1.4 Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt

Opintokokonaisuuden merkintää haetaan tietotekniikan laitoksen kansliasta tätä varten laaditulla lomakkeella. Lomakkeita on saatavilla myös laitoksen www-sivuilta: http://www.mit.jyu.fi/

Tietotekniikan opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

10.2 Kandidaatin tutkinnot

Kandidaatin tutkinnossa suuri osa opinnoista on kaikille yhteisiä. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat hakeutuvat maisteriopintojen suorittamista varten eri suuntautumisvaihtoehtoihin. Kandidaattiopintoihin kuuluu muutamia opintojaksoja, jotka ovat esitietovaatimuksia tietyn suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintoihin. Nämä opintojaksot on lueteltu kunkin suuntautumisvaihtoehdon kohdalla.

10.2.1 Uusi luonnontieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena tietotekniikka

Taulukko 10.3: Uuden luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne pääaineena tietotekniikka

10.2.2 Vanhan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne

10.2.3 Kandidaattiopintojen ajoitus

Ohjatun opetuksen lisäksi aikaa tulee opinnoissa käyttää asioiden itsenäiseen opiskeluun ja harjoitustehtävien ratkaisuun. Yhtä ohjattua opetustuntia kohti suositellaan tehtäväksi vähintään tunti itsenäistä työtä. Seuraavassa on esitetty oman opintosuunnitelman laatimista helpottamaan kandidaattiopintojen ajoituskaavio. Tätä ohjeistusta noudattamalla voi edetä opinnoissaan ilman keskeisten opintojaksojen päällekkäisyyksiä. Kieli- ja sivuaineopinnot kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Alla olevien taulukoiden toisen ja kolmannen vuoden kursseista osa on sellaisia, joiden perässä mainitaan sulkeissa suuntautumisvaihtoehtojen lyhenteitä (MOB, OPE, OT tai SIMO). Tämä merkintä tarkoittaa, että kyseiset kurssit vaaditaan esitietoina suluissa mainitun suuntautumisvaihtoehdon maisteriopinnoissa. Mikäli opiskelija suunnittelee suorittavansa maisteriopinnot esimerkiksi mobiilijärjestelmien suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti, hänen tulee kaikille yhteisten kurssien lisäksi suorittaa myös MOB-merkinnällä varustetut kurssit.

Taulukko 10.4: Kandidaattiopintojen ajoitus tietotekniikan laitoksella

10.3 Sivuaineet uuden tutkintojärjestelmän mukaan

Tässä oppaassa kerrotaan IT-tiedekunnan tutkintojen pakollisista sivuaineista sekä muista aineista, joita tiedekunnan opiskelijat tyypillisesti suorittavat. Sivuaineiden opintovaatimukset on kuvattu uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti. Käytänteet vaihtelevat eri tiedekunnissa ja ainelaitoksilla: joissakin myös vanhat opiskelijat voivat opiskella uusien vaatimusten mukaisesti, niitä soveltaen. Joissakin taas vanhat opiskleijat noudattavat vanhoja vaatimuksia. Tarkista esim. matematiikan ja tilastotieteen laitoksen käytännöt laitoksen www-sivuilta http://www.maths.jyu.fi/ tai laitoksen amanuenssilta.

Sivuaineet uudessa tutkintojärjestelmässä

Kandidaatin tutkintoa varten tulee suorittaa ainakin yksi perusopintotasoinen sivuaineopintokokonaisuus (25 op). Tietotekniikkaa pääaineenaan lukevilla on pakollisena sivuaineena matematiikka. Poikkeuksena tähän on aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto, jossa opiskelijoiden ei välttämättä tarvitse suorittaa matematiikkaa.

Maisterin tutkintoa varten tarvitaan yhteensä joko kaksi perusopintotasoista sivuainetta (joista toinen on matematiikka) tai matematiikan perus- ja aineopinnot (60 op). Siis mikäli opiskelija suorittaa vain yhden perusopintotasoisen sivuaineen kandidaatin tutkintoonsa on hänen suoritettava toinen sivuaine maisterintutkintoonsa, tai vaihtoehtoisesti laajennettava kandidaatin tutkinnon matematiikan perusopinnot aineopintotasoiseksi. Maisteriopintojen eri suuntautumisvaihtoehtojen kohdalla on kerrottu, mitä sivuainevaatimuksia tai -suosituksia kuhunkin suuntautumisvaihtoehtoon kuuluu.

Toinen sivuaine on opiskelijan vapaasti valittavissa. Tietotekniikan opintoja tukevia sivuaineita ovat esimerkiksi fysiikka, elektroniikka, tilastotiede ja muut luonnontieteelliset sivuaineet, mutta myös taloustiede on hyvä sivuainevaihtoehto. Suositusten lisäksi toiseksi sivuaineeksi maisterintutkintoon kelpaa kuitenkin myös mikä tahansa muu opiskelijan haluama sivuaine. Sivuainevalinnoilla opiskelija voi profiloida tutkintoaan ja rakentaa siitä itsensä näköisen. Sivuainevalinnan perusteena voivat olla esimerkiksi harrastukset tai omat urasuunnitelmat.

10.3.1 Matematiikka

Tietotekniikan menetelmät perustuvat matemaattiseen käsitteistöön, minkä vuoksi matematiikan sivuaineopinnoilla on tietotekniikan koulutuksessa tärkeä asema. Tutkintoon vaadittavat matematiikan opinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät tietotekniikan opinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät laajahkoja matemaattisia esitietoja. Lisäksi "roikkumaan" jääneiden matematiikan perusopintokurssien suorittaminen yhtäaikaa tietotekniikan syventävien kurssien kanssa aiheuttaa todennäköisesti huomattavaa luentoaikojen päällekkäisyyttä.

Matematiikan opintojen tavoitteena on kehittää matemaattista ajattelua eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä, tunnistaa yksinkertaisimpia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista niitä itsenäisesti, antaa laaja yleiskuva matematiikan rakenteesta ja soveltamistavoista ja tutustuttaa eräisiin keskeisiin matematiikan osa-alueisiin. Tärkeänä tavoitteena on myös matemaattisen kielenkäytön oppiminen: matemaattisista ideoista kommunikointiin harjaantuminen, erityisesti oman matemaattisen ajattelun suullisen ja kirjallisen ilmaisun kehittäminen. Matematiikan osaamisessa olennaista on tietosisältöjen ymmärtäminen ja kyky soveltaa hankittua tietoa uusien ongelmien ratkaisemisessa.

Pohjatietoina edellytetään lukion matematiikan pitkän oppimäärän hyvää tai lyhyen oppimäärän kiitettävää hallintaa. Opiskelun etenemisessä ratkaisevan tärkeää on kuitenkin oma työ: tehtävien ratkaiseminen, itsenäinen opiskelu ja ohjattuun opiskeluun osallistuminen.

Sivuaineopintoina matematiikan perus- ja aineopinnot voi suorittaa kahdella tavalla, joko aineopintoina kuten pääaineopiskelijat tai erillisenä, tavoitteellisesti erilaisena arvosanana. Katso lisää
http://www.math.jyu.fi/matappro/. Sivuaineopiskelijoille suunnatut perusopinnot sisältävät vektori- ja matriisilaskentaa, yhden muuttujan funktioiden analyysia derivoinnin ja integroinnina avulla, differentiaaliyhtälöitä, sarjateoriaa, useampiulotteisten funktioiden analyysia ja diskreettia matematiikkaa. Opinnot antavat siten varsin laaja-alaisen kuvan matematiikan osa-alueista.

Matematiikan perusopinnot sivuaineena, 25 opintopistettä

Taulukko 10.5: Vaihtoehto A

Taulukko 10.6: Vaihtoehto B

Matematiikan perus- ja aineopinnot sivuaineena, 60 opintopistettä

Taulukko 10.7: Vaihtoehto A

Opettajaksi aikoville sivuaineopintoihin suositellaan sisällytettäväksi Todennäköisyyslaskennan kurssin osaa A. Matematiikkaa sovelluksissa tarvitseville suositellaan sekä kurssia Lineaarinen algebra ja geometria 2 että siihen liittyvää laskennallista osuutta.

Taulukko 10.8: Vaihtoehto B

Analyysin täydennyskurssi insinööreille

Täydennyskurssin tavoitteena on yksiulotteisen differentiaali- ja integraalilaskennan opintojen laajennus matematiikan perusopintojen tasolle. Opiskelijoiden aikaisemmat laskentatekniset tiedot huomioiden kurssilla keskitytään teoreettisen tiedon lisäämiseen sekä päättely- ja perustelutaidon parantamiseen. Riittävän määrän ja riittävällä tasolla matematiikan opintoja amk:ssa (tai opistossa) suorittanut insinööri voi osallistua täydennyskurssiin ja sen suoritettuaan saa merkinnän matematiikan perusopintojen kursseista Approbatur 1B ja 2A (4 op + 5 op). Kurssi vastaa työmäärältään 3-4 op:n kurssia.

Pohjavaatimukset täydennyskurssille osallistumiseen ovat seuraavat:
- Matemaattisen analyysin alueeseen kuuluvia opintoja on oltava amk:ssa vähintään 6 ov. Huomioitavia ovat mm. yksiulotteisen differentiaali- ja integraalilaskennan ja differentiaaliyhtälöiden kurssit, mutta ei esim. vektori- ja matriisilaskennan, analyyttisen geometrian, todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen kurssit.
- Kaikki edellä huomioitavat kurssit täytyy olla suoritettuna vähintään arvolauseella 2/5 ja näiden kurssien keskiarvon täytyy olla vähintään 3/5.
- Vaadittavat esitiedot kuvataan lisäksi amk:n oppikirjoihin viittaamalla. Opiskelijoille itselleen jätetään kuitenkin vastuu osaamistasonsa arvioinnista.

Kurssille osallistujat valitaan hakemuksen perusteella syyskuussa 2005. Valinnassa tarkistetaan yllä mainitut pohjavaatimukset ja muut mahdolliset korvaavuudet (pääsääntöisesti muita korvauksia ei kuitenkaan matematiikan amk-opinnoista myönnetä). Opiskelijat valitaan kurssille syyskuussa. Kurssi alkaa 24.10.2005. Matematiikan perusopinnot alkavat kuitenkin jo 6.9.2005 Approbatur 1A -kurssilla.
Lisätietoja kurssista: http://www.math.jyu.fi/matappro/tki/

10.3.2 Miksi tietotekniikan opiskelijan kannattaa opiskella matematiikkaa?

Aluksi voisi kuvitella, ettei perustietotekniikkaan kovin paljoa matematiikkaa tarvita. Mutta ehkei asia ole ihan näin yksinkertainen. Matemaattisen ajattelun hallinta antaa hyvät eväät tulla taitavaksi ohjelmoijaksi - myös laaja-alaisesti tarkasteltuna. Perinteinen ohjelmistotuotanto jakaa ohjelmistokehityksen työtehtävät eri vaiheisiin suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon. Kuhunkin vaiheeseen tarvitaan eri rooleissa olevia tekijöitä ja henkilöitä. Tällainen työskentelytapa on kuitenkin tarkoitettu erittäin laajojen ohjelmistokehityshankkeiden hallinnan tueksi. Monissa tapauksissa saman ohjelmistotuotteen voikin saada aikaan ketterämmin (http://en.wikipedia.org/wiki/Agile_software_development) tiivistämällä ja fokusoimalla tekemistä varsinaisen (ohjelmisto vrt. matemaattisen) ongelman ratkaisemisen ympärille. Näin toimien ei ohjelmistotuotantoa sitten tarvitsekaan ulkoistaa esimerkiksi Intiaan, vaan tuote voidaan tehdä suoraan siellä, missä on paras ymmärrys sen sisällöstä (eli sille asetetuista vaatimuksista).

Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, missä matematiikka auttaa ohjelmoijaa:

Tietokonegrafiikka ja lineaarikuvaukset

Todistaa ja ohjelmoida

Kun matemaatikko todistaa väitteen, ei hän suinkaan kirjoita yhdeltä istumalta kaunista, loogisesti etenevää todistusta. Hänellä on kyllä varmasti näkemys siitä, mitä tavoitella ja miten, mutta työstäminen on sitten vain tehtävä. Alkutilasta, aksioomista ja jo todistetuista lauseista lähtien, lemma lemmalta, vaihe vaiheelta, lopullinen todistus muotoutuu. Välillä voidaan ajautua umpikujaan, mutta sieltähän pääsee pois peruuttamalla. Välillä tilanne voi näyttää mahdottomalta, mutta silloin tarvitaankin intuitiota ja kokeilunhalua.

Kuinka ohjelmoija sitten ohjelmoi? Hänellä on näkemys siitä, mitä ohjelman pitäisi tehdä. Niinpä hän alkutilasta, syöttötiedoista ja jo toteutetuista kirjastoista lähtien, aliohjelma aliohjelmalta, vaatimus vaatimukselta, ohjelmoi lopullisen ohjelman. Hän toimii samalla tavalla kuin matemaatikko todistaessaan!

Onko todistamisella ja ohjelmoinnilla sitten muuta yhteistä kuin toimintatapa? Toki on, sillä molemmat vaativat kykyä hahmottaa suuria, hankalasti ymmärrettäviä kokonaisuuksia ja osata jakaa ne pienenpieniin, helposti ymmärrettäviin osakokonaisuuksiin, joiden käsittelyn hallitsemme. Kasaamalla noita osakokonaisuuksia yhteen tunnistaen niiden ominaisuudet muodostuu niin ohjelma kuin todistus.

Yleistäminen ja analyysi sekä topologia

Yleistäminen vain on aloittelevalle ohjelmoijalle varsin vaikea tehtävä. Siksi yleistämistä pitääkin harjoitella mahdollisimman paljon. Matematiikka tarjoaa tämän harjoitteluun oivan apuvälineen. Käytännön ohjelmat ovat niin laajoja, ettei yleistämistä ehdittäisi kovin usein harjoitella. Matemaattisessa analyysissä tai topologiassa on visuaalisesti kuvattavia pikkuongelmia, joille voidaan löytää esimerkiksi useampi-ulotteisia yleistyksiä tai - kuten edellisessä sini-esimerkissä- ne ehdot, jotka ovat ongelman kannalta oleellisia. Matematiikkaa ei pidäkään ajatella kokoelmana lauseita ja määritelmiä, jotka pitää osata ulkoa, vaan erinomaisena harjoittelualustana ajattelun kehittämiseen.

Yleistämään kykenevä henkilö pystyy tekemään ohjelmia, jotka koostuvat Osista, joissa asiakkaiden muuttuvat vaatimukset on helpompi huomioida kuin sellaisissa ohjelmissa, jotka ovat alun perin tarkoitettu vain yhden ongelman ratkaisemiseen. Samoin yleistykseen kykenevä henkilö pystyy muodostamaan itselleen työkalulaatikon, eli kirjaston komponentteja, joiden avulla seuraavat ohjelmat ovat kilpailijoita nopeammin koostettavissa.

Algoritmit ja laskettavuus

Yksinkertaisempiinkin ongelmiin, kuten esimerkiksi lajitteluun, on helppo keksiä ratkaisuja, joilla esim. 1000 alkion lajitteluun tarvitaan jo miljoona operaatiota. Kun vastaavasti paremmalla algoritmilla 1000 alkiota voidaan järjestää 10000 operaatiolla. Eli 100-kertainen ero nopeudessa on kallis paikattavaksi konetehoa nostamalla. Konetehohan nousee Mooren lain mukaan 18 kuukauden välein kaksinkertaiseksi.

Algoritmien analysointiin ja oikeaksi todistamiseen tarvitaan matematiikkaa. Luonnollisesti kaikkien ei tarvitse täysin osata analysoida algoritmien kompleksisuutta, mutta jokaisen on osattava tunnistaa karkea suuruusluokka käyttämilleen algoritmeille. Ohjelma on vähintään yhtä hidas kuin sen hitain osa.

Testaaminen ja kombinaatiot

Matemaattinen formalismi

Perinteisemmät matematiikkaa vaativat ongelmat

Simulointia ja optimointia on oikeastaan mahdotonta edes kuvitella ilman erittäin vahvaa numeerisen analyysin osaamista.

Tietoliikenne perustuu hyvin pitkälle signaalinkäsittelyyn, joka taas perustuu mm. Fourier-sarjoihin ja muunnoksiin. Tietoturva ja salaus pohjautuvat algebraan ja suurien alkulukujen käyttöön. Hahmontunnistuksen olennaisena osana ovat kehittyneet tilastolliset menetelmät. Tiedonlouhinnan ja neurolaskennan opetusalgoritmit hyödyntävät erilaisia optimointimenetelmiä. Myös tietoliikenneverkkojen hallinta nojautuu niiden toiminnan optimointiin niin operaattorin kuin asiakkaan kannalta.

10.3.3 Aineenopettajan sivuaineopinnot

Kaikki aineenopettajankoulutuksessa opiskelevat suorittavat ensimmäisenä sivuaineenaan opettajan pedagogiset opinnot. Toiseksi sivuaineeksi OPE1-vaihtoehdossa opiskeleville suositellaan perus- ja aineopintoja (60 op) jostakin koulussa opetettavasta aineesta, esimerkiksi matematiikasta, fysiikasta tai kemiasta. Aineopintokokonaisuuden suorittamalla saa myös sivuaineeseen opettajan kelpoisuuden. Sivuaineopintokokonaisuus suoritetaan ko. aineen opettajankoulutuslinjan tutkintovaatimusten mukaisesti.

OPE2-vaihtoehdossa toisen sivuaineen voi valita vapaammin. Sivuaineeksi sopii esimerkiksi kognitiotiede, digitaalinen media, multimedia, viestintä, taloustieteet, yrittäjyys tai johtaminen. OPE2-vaihtoehdossa toiseksi sivuaineeksi riittää aineen perusopintotasoinen sivuainekokonaisuus (25 op).

10.3.4 Aineenopettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot antavat laissa määrätyn (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998) muodollisen kelpoisuuden opetustehtäviin. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) jakautuvat perus- ja aineopintoihin.

Perusopinnot suoritetaan kasvatustieteen laitoksella opiskelemalla kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintoja. Opinnot alkavat yleensä syyskuussa ja niihin ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Opinto-ohjelma on nähtävillä kasvatustieteen laitoksen www-sivuilla http://www.jyu.fi/tdk/kastdk/kasv/. Perusopintojen jälkeen haetaan opettajan pedagogisiin aineopintoihin (35 op) opettajankoulutuslaitokselle. Haku ja valintakoe ovat vuosittain huhti-toukokuussa. Hakuvaiheessa on hakijalla oltava suoritettuina vähintään 60 op pääaineen opintoja sekä 15 op kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintoja.

Perusopinnot kasvatustieteen laitoksella suorittaneet opiskelijat täydentävät pedagogisten aineopintojen yhteydessä kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintoja ns. täydennysopinnoilla, joiden laajuus on 10 op.

Opettajan pedagogiset aineopinnot on mahdollista korvata aikuiskouluttajan pedagogisilla opinnoilla, joihin on haku ja valintakoe erikseen huhti-toukokuussa. Lisätietoja APO-opinnoista: http://www.jyu.fi/kastdk/kasv/apo/pedaop.shtml

10.4 Sivuaineet vanhan tutkintojärjestelmän mukaan

LuK-tutkintoon sisältyy matematiikan aineopintokokonaisuus (35 ov) tai kaksi perusopintokokonaisuutta (15 ov + 15 ov), joista toinen matematiikassa. Kaikille tietotekniikan opiskelijoille suositellaan vapaavalintaisiksi sivuaineiksi fysiikan, elektroniikan tai taloustieteiden perusopintoja.

FM-tutkintoon vaaditaan sivuaineeksi matematiikasta vähintään perusopinnot (15 ov). Poikkeuksia ovat

• Tieteellisen laskennan suuntautumisvaihtoehto, jossa vaaditaan matematiikan aineopinnot (35 ov)
• OPE 2 -suuntautumisvaihtoehto, jossa ei ole matematiikkaa pakollisena sivuaineena.

Matematiikan opinnot suositellaan suoritettavaksi matematiikan sivuainevaatimusten mukaan. Matematiikan perusopinnot edellyttävät hyvää lukion laajan matematiikan oppimäärän hallintaa. Yleisen oppimäärän suorittaneiden on syytä harkita Matematiikan propedeuttisen kurssin ja Matematiikan peruskurssin suorittamista ennen perusopintoja.

Tietotekniikan opettajankoulutuksessa pakollisena sivuaineena ovat opettajan pedagogiset opinnot (35 ov), jotka muodostuvat yleis- ja ainedidaktisista opinnoista sekä opetusharjoittelusta. Sivuaineiden osuus riippuu suoritettavasta koulutusvaihtoehdosta: valittavana on joko yleissivistäviin kouluihin suunnattu (OPE 1) tai aikuiskouluttajille/konsulteille suunnattu (OPE 2) koulutus. OPE 1:n pakollisena sivuaineena ovat matematiikan aineopinnot, OPE 2:ssa vaaditaan yhden soveltuvan sivuaineen perusopinnot (sivuaineeksi suositellaan esim. fysiikkaa, kemiaa, elektroniikkaa, kognitiotiedettä, multimediaa, viestintää sekä taideaineita). Sivuaineen opintoja on mahdollista suorittaa osin kandidaatin tutkinnon ja osin maisterin tutkinnon yhteydessä alla esitetyn mukaisesti:

Vaihtoehto 1:

• kandidaatin tutkinnossa sivuaineen opinnot (35 ov) ja opettajan pedagogiset perusopinnot (15 ov)
• maisterin tutkinnossa edellisen lisäksi opettajan pedagogiset aineopinnot (20 ov)

Vaihtoehto 2:

• kandidaatin tutkinnossa sivuaineen perusopinnot (15 ov) ja opettajan pedagogiset aineopinnot (35 ov) ja
• maisterin tutkinnossa edellisen lisäksi sivuaineen aineopinnot (20 ov) tai vapaasti valittavia opintoja

10.5 Maisterin tutkinto

Kandidaatinopintojen jälkeen tietotekniikan laitoksella on mahdollista suuntautua neljään eri maisterin suuntautumisvaihtoehtoon:

• Mobiilijärjestelmät (MOB)
• Opettajankoulutus (OPE)
• Ohjelmistotekniikka (OT)
• Simulointi ja optimointi (SIMO)

Näistä ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehto toteutetaan yhteistyössä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa.

Tietotekniikan laitoksen maisteriopintojen kuvauksissa on suuntautumisvaihtoehdoittain kerrottu, mitkä ovat suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset. Lisäksi on kerrottu, mitkä opinnot hyväksytään valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi. Suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessori voi erikoistilanteissa hyväksyä myös muita opintoja valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi.

10.5.1 Projektiopinnot

Uudessa tutkintojärjestelmässä projektiopinnot kuuluvat maisteriopintoihin. Ne voi suuntautumisvaihtoehdosta riippuen suorittaa Sovellusprojekti- tai Tutkimusprojekti-opintojaksolla.

Sovellusprojektien avulla tietotekniikan opiskelijat saavat käsityksen työelämän ohjelmistoprojekteista ja ryhmätyöstä sekä projekteihin liittyvästä suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Projektien avulla opiskelijat saavat myös kokemusta kurssien harjoitustöitä laajempien sovellusten suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä tarvittavien dokumenttien laatimisesta. Koska Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselta valmistuneiden eräänä vahvuutena katsotaan olevan hyvät ohjelmointitaidot, tietotekniikan opiskelijaprojektit ovat usein ohjelmointipainotteisia.
Lisätietoja sovellusprojektista: http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/

10.5.2 Mobiilijärjestelmät (MOB)

Vastuuprofessori: Timo Hämäläinen

Suuntautumisvaihtoehdossa opetuksen tavoitteena on luoda opiskelijalle vankka osaaminen mobiilijärjestelmien eri osa-alueilla. Opetus sisältää langattomia verkkojärjestelmiä, sovellusten hajauttamista, erityisiä käyttöjärjestelmäalustoja sekä järjestelmien suunnittelussa tarvittavia laskennallisia menetelmiä. Kaikille yhteisen osuuden lisäksi opintoja voi painottaa tietoverkkojen, päätelaitteiden sovelluskehityksen, järjestelmälaitteiden tai signaalinkäsittelyn suuntaan.

10.5.2.1 Mobiilijärjestelmien uudet vaatimukset

Taulukko 10.9: MOB-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

Taulukko 10.10: Maisterin tutkinto (MOB)

10.5.2.2 Liikkuvan tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen ja sulautettujen järjestelmien vanhojen maisterikokonaisuuksien vaatimukset

Uusissa tutkintovaatimuksissa liikkuvan tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen ja sulautettujjen järjestelmien opinnot sijoittuvat mobiilijärjestelmien suuntautumisvaihtoehdon alle. Vanhoja tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

Liikkuva tietojenkäsittely:

Esitietoina vaaditaan luonnontieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvien liikkuvan tietojenkäsittelyn, sulautettujen järjestelmien, tietoliikenteen tai ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehtojen opintosisältöjen hallintaa.

• TLI380 Mobiilit tietojenkäsittelylaitteet, 2 ov
• TLI381 Mobiililaitteiden sovellusohjelmointi, 2 ov
• TLI348 Langattomat järjestelmät, 2 ov

• TLI382 Mobiilipalveluiden tuottaminen, 2 ov
• TLI343 Sovellusprotokollat, 2 ov
• TLI363 Agenttiteknologiat mobiiliympäristössä, 3 ov
• TLI362 Läsnä-älyjärjestelmät, 2 ov
• TLI364 Semanttiset verkot ja verkkopalvelut, 3 ov
• TLI346 Mobiili systeemiohjelmointi, 4 ov
• TIE375 Laitteistoläheinen ohjelmointi, 3 ov

Vanhojen tutkintovaatimusten mukaista kurssia TLI344 Modernit matkaviestimet ei enää luennoida ja sen voi korvata kurssilla TLI348 Langattomat järjestelmät.

FM-tutkinnossa liikkuvan tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoon hyväksytään valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi tietoliikenteen, ohjelmistotekniikan tai sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehtojen syventävät kurssit. Ohjelmistoteknisesti suuntautuvalle myös tietokonegrafiikan opinnot soveltuvat hyvin.

Tietoliikenne:

Esitietoina vaaditaan LuK-tutkintoon sisältyvien liikkuvan tietojenkäsittelyn, sulautettujen järjestelmien tai tietoliikenteen suuntautumisvaihtoehdon opintosisältöjen hallintaa sekä kurssin TLI345 Tietoliikenteen stokastiset menetelmät (2 ov) suoritusta.

• TLI350 Tietoliikenneteoria, 2 ov
• TLI307 Tietoliikennetekniikan työkurssi, vähintään 4 ov
• Tietoliikenteen erityiskysymyksiä, 2 ov

(Lukuvuonna 2004-2005 opintojakso tietoliikenteen erikoiskysymyksiä suoritetaan kurssilla TLI373 Tietoliikenne ja signaalinkäsittely.)

• TLI342 Tietoliikenneprotokollat 2, 2 ov
• TLI343 Sovellusprotokollat, 2 ov

• TLI314 Digitaalisen signaalinkäsittelyn jatkokurssi, 2 ov
• TLI348 Langattomat järjestelmät, 2 ov

Vanhojen tutkintovaatimusten mukaista kurssia TLI341 Tietoliikenteen signaalinkäsittely ei enää luennoida ja sen voi korvata kurssilla TLI314 Digitaalisen signaalinkäsittelyn jatkokurssi. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaista kurssia TLI344 Modernit matkaviestimet ei enää luennoida ja sen voi korvata kurssilla TLI348 Langattomat järjestelmät. Vanhojen tutkintovaatimusten mukainen kurssi TLI386 Verkkotekniikan työkurssi yhdistyy kurssiin TLI307 Tietoliikennetekniikan työkurssi, josta pakollisiin opintoihin on suoritettava vähintään 4 ov:n laajuinen työkokonaisuus.

Filosofian maisterin tutkinnossa tietoliikenteen suuntautumisvaihtoehtoon hyväksytään valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi tietoliikenteen, liikkuvan tietojenkäsittelyn, ohjelmistotekniikan ja sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehtojen syventävät kurssit.

Sulautetut järjestelmät:

Esitietoina vaaditaan LuK-tutkintoon sisältyvien liikkuvan tietojenkäsittelyn, sulautettujen järjestelmien, tietoliikenteen tai ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehdon opintosisältöjen hallintaa sekä lisäksi suositellaan kurssien ITKC20 Signaalinkäsittely (3 ov) ja ITKC15 Lähiverkot (2 ov) suoritusta.

• TIE342 Reaaliaikajärjestelmät, 2 ov
• ITKC11 Mobiilit sovellusalustat, 2 ov
• TLI370 Hajautetut järjestelmät, 2 ov
• TIE348 Sulautettujen järjestelmien työt, vähintään 2 ov

Vanhojen tutkintovaatimusten mukaista kurssia TIE345 Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit ei enää luennoida ja sen voi korvata kurssilla ITKC11 Mobiilit sovellusalustat

FM-tutkinnossa sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehtoon hyväksytään valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi tietoliikenteen, liikkuvan tietojenkäsittelyn sekä ohjelmistotekniikan syventävät kurssit. Lisäksi erikseen sovittaessa valinnaisiksi soveltuvat myös jotkin elektroniikan sekä tieteellisen laskennan syventävät kurssit.

10.5.3 Opettajankoulutus (OPE)

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen opinnoissa on tavoitteena antaa muodollinen kelpoisuus toimia perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tietotekniikan aineenopettajana. Opettajan muodolliseen kelpoisuuteen (asetus N:o 986/1998 opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista) vaikuttavat pääaineen opintojen lisäksi myös suoritetut sivuaineopinnot (ks. Sivuaineet). Opettajan kelpoisuuden lisäksi opinnot antavat hyvän pohjan myös yritysten ja aikuiskoulutuksen koulutus- ja konsultointitehtäviin. Suuntautumisvaihtoehdossa syvennytään virtuaalisten oppimisympäristöjen ja verkko-opetuksen hyödyntämiseen opettajan työssä. (http://www.mit.jyu.fi/ope/)

10.5.3.1 Opettajankoulutuksen uudet vaatimukset

Taulukko 10.11: OPE-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

Taulukko 10.12: Maisterin tutkinto (OPE)

Taulukko 10.13: OPE1:n sivuaineiden suorittamisen suositukset:

Taulukko 10.14: OPE2:n sivuaineiden suorittamisen suositukset:

10.5.3.2 Opettajankoulutuksen vanhan maisterikokonaisuuden vaatimukset

Näitä tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

Esitietoina vaaditaan LuK-tutkintoon sisältyvien opettajankoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon oppisisältöjen hallinta, kurssin ITKC41 Tietotekniikan opettajan työvälineitä (4 ov) sekä kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatuksen perusopintojen (15 ov) suoritusta.

• TIE346 Virtuaaliset oppimisympäristöt, 5 ov
• TIE358 Verkkokurssin tuotantoprosessi, 5 ov

Suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintoihin voidaan pääaineen opintojen lisäksi sisällyttää myös sivuaineen aineopintoja.

10.5.4 Ohjelmistotekniikka (OT)

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Ohjelmistotekniikka on opetusjärjestelyiltään tiedekunnan yhteinen suuntautumisvaihtoehto, jonka keskeisenä sisältönä ovat ohjelmistojen tuotantoprosessit, niissä käytettävät menetelmät ja välineet sekä menetelmien teoreettiset perusteet. Opiskelija saa valmiudet niin ohjelmistojen elinkaaren suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitotehtäviin kuin itsenäisten ohjelmistojen tuottamiseen esimerkiksi sovellusprojektien kautta. (http://www.mit.jyu.fi/ot/). Ohjelmistotekniikan maisteriopinnoissa on mahdollista (ja suositeltavaa) valita opintojaksoja mm. tekoälystä ja tiedonlouhinnasta, jotka ovat keskeisiä tekniikoita niin älykkäiden ohjelmistojen tuottamisen kuin tulevaisuuden älykkään ohjelmistokehityksen tukena.

10.5.4.1 Ohjelmistotekniikan uudet vaatimukset

Taulukko 10.15: OT-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

Taulukko 10.16: Maisterin tutkinto (OT)

10.5.4.2 Ohjelmistotekniikan vanhan maisterikokonaisuuden vaatimukset

Näitä tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

• TIE330 Ohjelmistotuotanto, 4 ov
• TIE120 Ohjelmointi 2, 4 ov
• ITK240 Algoritmit 2, 2 ov

• TIE264 Automaatit ja kieliopit, 3 ov
• ITKC10 Tietoliikenneprotokollat 1, 2 ov

Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille suositellaan näiden kurssien sisällyttämistä kandidaatintutkinnon muihin valinnaisiin pääaineopintoihin ja vapaavalintaisiin opintoihin.

• TIE355 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 3 ov
• TIE355 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 3 ov

• TIE310 Algoritmit 3, 3 ov
• ITKS63 Ohjelmistojen ylläpito, 3 ov
• ITKS33 Olio-ohjelmointi, 3 ov
• Tiedonhallinnan jatkokurssi, 3 ov

• TIE343 Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja -työkalut, 2 ov
• TJTL53 Tietokantasovelluksen suunnittelu, 4 ov
• ITKB51 Requirements Management and Systems Engineering, 4 ov

Ohjelmistotekniikan maisteriopintoihin liittyvä opetustarjonta muuttuu asteittain, kun sitä edelleen muokataan uuden tutkintorakenteen mukaiseksi. Tästä syystä opiskelija voi sisällyttää myös jonkin seuraavaksi esitettävistä kursseista syventävien opintojen valinnaiseksi opintojaksoksi sopimalla siitä erikseen laitoksen vastuuprofessorin kanssa.

Valinnaiset opinnot

Ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehtoon suositellaan valittavaksi syventäviä opintoja seuraaviin aihepiireihin liittyvien kurssikokonaisuuksien pohjalta, joihin liittyvien yksittäisten opintojaksojen järjestämisestä päätetään lukuvuosittain erikseen.

• TIE343 Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja -työkalut, 2 ov
• TIE328 Funktio-ohjelmointi, 3 ov
• TIE329 Automaattinen päättely, 2 ov
• TIE356 Ohjelmointikielten periaatteet, 3 ov
• TIE303 Formaalit menetelmät, 3 ov

• TIE320 Tilastollisen hahmontunnistuksen perusteet, 2 ov
• TIE321 Laskennallisesti älykkäät järjestelmät, 3 ov
• TIE340 Tekoäly, 3 ov

• TJTL60 Liikkuva tietojenkäsittely (Mobile Computing), 3 ov
• Tapahtumanhallinta (Transaction Management), 3 ov
• Hajautetut tietokannat (Distributed Databases), 4 ov
• Multimediatietokannat, 4 ov

Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat kuitenkin valita muut syventävät opintonsa vapaasti (yleisessä osassa mainituin rajoituksin). Myös tietotekniikan opiskelijat voivat laajentaa osaamisprofiiliaan valitsemalla syventäviä opintojaksoja informaatioteknologian tiedekunnan muusta opetustarjonnasta.

• ITKE54 Kehittämismenetelmät ja arkkitehtuurit liiketoiminnassa, 4 ov
• ITKB51 Requirements Management and Systems Engineering, 4 ov
• ITKK55 Käytettävän käyttöliittymän kehittäminen, 3-4 ov
• ITKD60 Rakenteiset dokumentit, 4 ov
• ITKT51 Menetelmien käyttö ja sovittaminen, 4 ov
• TJTL53 Tietokantasovelluksen suunnittelu, 4 ov
• ITKT57 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 4 ov
• Tietotekniikan laitoksen liikkuvan tietojenkäsittelyn ja sulautettujen järjestelmien linjojen kaikki syventävät opintojaksot
• Tietotekniikan laitoksen tieteellisen laskennan tietokonegrafiikkaan liittyvät syventävät opintojaksot

10.5.5 Simulointi ja optimointi (SIMO)

Vastuuprofessori: Raino A. E. Mäkinen

Simulointi ja optimointi (aiemmin nimellä tieteellinen laskenta) ja niiden tekniset sovellukset ovat informaatioteknologian tiedekunnan kansainvälinen tutkimuksen vahvuusalue.

Suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään matemaattisten mallinnusmenetelmien, numeeristen simulointimenetelmien sekä optimointimenetelmien kehittämiseen ja näiden soveltamiseen varsinkin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin. Maisteriopinnoissa opiskelija voi valinnaisilla kursseilla painottaa tutkintoaan "teollisuusmatemaatikon" tai tietotekniikan (esim. tietokonegrafiikka) suuntaan. Suuntautumisvaihtoehdolla on vahvat tutkijankoulutusperinteet. Myös monissa teollisuuden vaativissa mallinnus- ja simulointitehtävissä toimiminen edellyttää vähintään lisensiaattitason opintoja.

10.5.5.1 Simuloinnin ja optimoinnin uudet vaatimukset

Taulukko 10.17: SIMO-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

Taulukko 10.18: Maisterin tutkinto (SIMO)

10.5.5.2 Tieteellisen laskennan vanhan maisterikokonaisuuden vaatimukset

Uusissa tutkintovaatimuksissa tieteellisen laskennan suuntautumisvaihtoehdolla on uusi nimi: simulointi ja optimointi. Vanhoja tutkintovaatimuksia noudattavat vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat ns. opintoviikko-opiskelijat. Vaatimuksissa ovat kurssien vanhat koodit. Uudet koodit löytyvät uusien vaatimusten kohdalta ja oppaan lopussa olevasta kurssilistasta.

Esitietoina vaaditaan LuK-tutkintoon sisältyvien tieteellisen laskennan suuntautumisvaihtoehdon opintosisältöjen hallintaa (sisältäen matematiikan aineopinnot) sekä kurssin TIE207 Numeeriset menetelmät (4 ov) suoritus

• TIE371 Numeerinen lineaarialgebra, 4 ov
• TIE361 ODY-mallit ja niiden numeriikka, 4 ov
• TIE372 Epälineaarinen optimointi, 4 ov

Filosofian maisterin tutkinnossa tieteellisen laskennan suuntautumisvaihtoehtoon hyväksytään valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi ohjelmistotekniikan ja tietoliikenteen suuntautumisvaihtoehtojen syventävät kurssit sekä matematiikan ja tilastotieteen syventävät kurssit

10.5.6 Tietotekniikan maisteriopintojen vanhat suuntautumisvaihtoehtokohtaiset opinnot

Tietotekniikan maisteriopintojen suuntautumisvaihtoehdoille on aiemmin valikoiduttu suorittamalla seuraavassa taulukossa esitetyt suuntautumisvaihtoehtokohtaiset opinnot.

Taulukko 10.19: Tietotekniikan vanhat suuntautumisvaihtoehtokohtaiset opinnot

Valinnaisiksi opintojaksoiksi ovat kelvanneet kaikki TIE2, TIE3, TLI2, TLI3, ITKC ja TJTC-alkuiset kurssit.

10.6 Tutkimus tietotekniikan laitoksella

Tietotekniikan laitoksen keskeiset tutkimusalat ovat tieteellinen laskenta, ohjelmistotekniikka, sulautetut järjestelmät, tietoliikenne, liikkuva tietojenkäsittely sekä tietotekniikan opettajankoulutus.

10.6.1 Tieteellinen laskenta

Tieteellinen laskenta ja sen tekniset sovellukset on informaatioteknologian tiedekunnan kansainvälinen tutkimuksen vahvuusalue. Sen tutkimuskohteena ovat tieteen ja tekniikan probleemoiden matemaattinen mallintaminen sekä mallien numeeriset ratkaisumenetelmät. Tutkimus kohdistuu myös ratkaisumenetelmien tehokkaaseen implementointiin erilaisissa tietokonearkkitehtuureissa.

Vahvuusalueen johtajana toimii professori Pekka Neittaanmäki. Vahvuusalueen tutkijat toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa paitsi kansainvälisen alan perustutkimuksen myös tieteellisen laskennan soveltajien kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tieteellisen laskennan tutkimusryhmä on saavuttanut myös kansainvälistä arvostusta. Se on ollut mukana Euroopan unionin Centre of Excellence High Performance Computing -verkostossa. Lisäksi tieteellinen laskenta on valittu European Community on Computational Methods in Applied Sciences -verkoston (ECCOMAS) Suomen koordinaatiopisteeksi sekä Euroopan unionin Networked Industrial Design and Control Applications using Genetic Algorithms and Evolution Strategies (INGENET) -temaattisen verkoston Suomen pisteeksi. Tietotekniikan laitos toimii lisäksi Suomen koordinaattorina Mathematics, Computing and Simulation for Industry (MACSI) Center of Excellence -verkostossa.

Tieteellisen laskennan tutkimuksen yhteiskunnallinen tarve on voimakkaasti lisääntynyt erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä kemian- ja metalliteollisuudessa. Sen menetelmiä käytetään myös taloudellisessa suunnittelussa ja liikennesuunnittelussa.

10.6.2 Ohjelmistotekniikka

Ohjelmistotekniikan tutkimuksen painopistealueena on ohjelmistokehitykseen liittyvien mallien, menetelmien ja työkalujen kehittäminen. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. ohjelmointikieliä ja niiden teoriaa tavoitteena konstruoida käytännössä toimintakykyisiä ja teoreettisesti johdonmukaisia ohjelmointikieliä. Ketteriin ohjelmistokehitysmenetelmiin ja komponentteihin liittyen kehitetään tekniikoita ohjelmien ja niiden rakenteiden paremman ymmärtämisen ja uudelleenkäytön tueksi. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on tarkastella tiedonlouhinnassa käytettävien menetelmien soveltamista näihin tarkoituksiin. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään sovellusarkkitehtuurien arviointiin erityisesti niiden tavoitteiden ja käyttötapausten kautta, sekä kohdealueen (toiminnan ja kommunikaation) mallintamiseen osana vaatimusmäärittelyä ns. tietovirta-analyysin menetelmien avulla.

10.6.3 Sulautetut järjestelmät

Sulautettujen järjestelmien linjalla tutkimustyö on suunnattu sulautettujen järjestelmien muodostamien verkkojen tutkimiseen. Yhteisöllisyys nähdään tulevaisuuden trendinä sulautetuissa järjestelmissä, siksi tutkimus on kohdennettu sitä tukeviin kohteisiin. Tutkimuskohteina ovat erilaiset resurssien hakualgoritmit, yhteisöjen toimintojen optimointi nopeasti rakennettaan muuttavissa verkoissa sekä järjestelmien välisen kommunikointien mahdollistavat teknologiat.

10.6.4 Tietoliikenne

Tietoliikenteen linjalla tutkimus on suunnattu sekä langallisiin että langattomiin verkkoihin, niiden laadulliseen parantamiseen ja toimivuuden parantamiseen. Esimerkkinä tutkimusaiheista ovat:

• Palvelun laatuun ja hinnoitteluun sekä niiden optimointiin liittyviä tietoverkkojen skedulointialgoritmeja, jotka pyrkivät takaamaan asiakkaalle kaistanleveyden ja minimoiman viiveen ja pakettien hävikin.
• WCDMA-verkon suorituskykyanalyysi ja vastaanotinrakenteet kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmissä.
• Nopeat handover-tekniikat tulevaisuuden liikkuvassa IP-verkossa.

10.6.5 Liikkuva tietojenkäsittely

Tärkeimpänä tutkimuskohteena liikkuvan tietojenkäsittelyn linjalla ovat mobiilit vertaisverkot, MP2P-verkot. Näiden tutkimuksessa keskitytään informaation leviämisen mallintamiseen sekä verkkoresurssien nopeaan ja tehokkaaseen hyödyntämiseen. Molempia aiheita tarkastellaan sekä puhtaasti teoreettisilta lähtökohdilta että teknisten toteutusten kannalta.

10.6.6 Tietotekniikan opettajankoulutus

Tietotekniikan opettajankoulutuksessa kehitetään malleja, menetelmiä sekä välineitä, joiden avulla tietotekniikalla voidaan tukea, auttaa, helpottaa ja edistää sekä oppimista että opettamista. Tutkimus on viime aikoina suuntautunut erityisesti perusasteen ja lukion opetussuunnitelmien uudistuneiden perusteiden mukanaan tuomien uusien opettajilta vaadittavien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kartoittamiseen sekä tähän liittyen tietotekniikan opettajien täydennys- ja jatkokoulutustarpeisiin.

Lisäksi keskeisiä tutkimusalueita ovat verkko-opetuksen ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet (tietotekniikan) opetuksessa sekä verkkokurssin tuottamiseen liittyvien prosessimallien kehittäminen.

Kuva 6: Viestintä on tärkeä osa informaatioteknologiaa ja opiskelua

11 Kieli- ja viestintäopinnot

Informaatioteknologia on kansainvälinen ala, joten vieraiden kielten taito ja vieraiden kulttuurien tunteminen on tärkeää sekä opinnoissa että myöhemmin työmarkkinoilla. Opiskeluympäristö tiedekunnassa on kansainvälinen, ja useimmiten tuleva työpaikka arvostaa hyvää kielitaitoa. Myös suomalainen yhteiskunta ja työelämä kansainvälistyvät jatkuvasti, joten monipuolinen kielitaito ja muut kansainväliset valmiudet ovat entistä tärkeämpiä meille kaikille. Kieliopintojen sijoittamista tutkintoon kannattaa alkaa suunnitella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja käyttää hyväkseen yliopiston Kielikeskuksen erittäin laajaa tarjontaa.

11.1 Kielikeskuksen järjestämä opetus

Yliopiston kielikeskus tarjoaa sinulle oman alasi kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintätaidot. "Kievi"-opintojen tarkoituksena on tukea opiskeluasi ja antaa valmiuksia työelämässä tarvittavaan äidinkieliseen ja vieraskieliseen viestintään. Saat ohjausta myös opiskelutaitojen ja itseohjatun opiskelun kehittämiseen. Ne luovat pohjaa elinikäiselle kielenoppimiselle. Kielikeskuksen verkkosivusto Kielikompassi http://kielikeskus.jyu.fi/ auttaa sinua kieli- ja viestintäopintojen suunnittelussa ja hopsin teossa. Sieltä saat myös tietoa eri kielten opetuksesta ja verkkotyöskentelystä, itsenäisestä kieltenoppimisesta ja verkkomateriaalien käytöstä.

Valtioneuvoston asetus yliopiston tutkinnoista määrää kieli- ja viestintäopintojen suorittamisesta seuraavasti: opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa oman alan kannalta tarpeellisen suomen ja ruotsin kielen taidon (laki 424/2003 ja asetus 481/2003) sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

HUOM! Tässä oppaassa on kerrottu kielikeskuksen tarjoamista kieli- ja viestintäopinnoista uuden tutkintojärjestelmän mukaisissa tutkinnoissa. Vanhojen eli opintoviikko-opiskelijoiden kieli- ja viestintäopintovaatimukset voit tarkistaa kielikeskuksen www-sivuilta osoitteesta http://kielikompassi.jyu.fi/main.php?d1=12

Kauppatieteellisiin tutkintoihin sisältyvät 30 opintopisteen laajuiset kieli- ja viestintäopinnot ja luonnontieteellisiin tutkintoihin vähintään 6 opintopisteen kieli- ja viestintäopinnot.

Taulukko 11.1: Tutkintojen pakolliset kieli- ja viestintäopinnot

11.1.1 Äidinkielen viestintä

Kirjoitusviestinnän kurssiksi suosittelemme tiedekunnan opiskelijoille suunnattua kurssia XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet. Kirjoitusviestinnän voit suorittaa myös muilla kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitetuilla kursseilla. Puheviestinnän voit suorittaa kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitetuilla kursseilla. Maisteriopinnoissa suosittelemme projektiopintojen yhteydessä suoritettavaksi valinnaista puheviestinnän kurssia XPVI001 TJT:n projektiviestintä. Sekä kirjoitusviestinnän että puheviestinnän kursseista löydät lisätietoa Kielikompassista. Äidinkielen viestinnän opinnot voit aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Taulukko 11.2: Äidinkielen viestintäopinnot

11.1.2 Toinen kotimainen kieli

Toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen taidon opintojakso suoritetaan kursseilla
XRU0702/0703 Akademisk svenska / skriftlig, muntlig. Kauppatieteellisen alan opiskelijoille on tarjolla 4 opintopisteen kurssi ja luonnontieteellisen alan opiskelijoille 2 opintopisteen kurssi. Kurssilla harjoitetaan suullista ja kirjallista kielitaitoa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään kieltä arkipäivän ja työelämän vaatimissa tilanteista. Kurssilla tehdään erilaisia kirjoitustehtäviä ja pidetään suullinen alustus omalta alalta. Kurssin läpäistyään opiskelija on suorittanut myös valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavan kielitutkinnon. Ruotsin opinnot suositellaan suoritettaviksi kolmantena opiskeluvuonna.

Mikäli ruotsin kielen taitosi on jostain syystä ruostunut, voit parantaa kielitaitoasi ruotsin valmentavalla kurssilla joko verkko-opintoina kurssilla XRU0008 Nätfräsch tai kontaktiopetukseen perustuvalla kurssilla XRU0005 Ruotsin valmentava kurssi. Valinnaiset kurssit on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat syventää ruotsin kielitaitoaan ja samalla tutustua ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja pohjoismaiseen kulttuuriin.

11.1.3 Vieras kieli

Tutkintoosi kuuluu myös vähintään yhdestä vieraasta kielestä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alasi kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Useimmiten opiskelijat suorittavat vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Mikäli vieras kielesi on jokin muu kuin englanti, ota yhteyttä asianomaisen kielen lehtoriin ja neuvottele hänen kanssaan vaadittavien opintojen suoritustavoista.

11.1.4 Englannin kieli

Suosittelemme, että aloitat englannin kielen opinnot jo ensimmäisenä opiskeluvuonna XENI001 Academic Reading -kurssilla, joka perehdyttää oman alasi tieteellisen tekstin lukemiseen. Suullista kielitaitoasi harjoitat toisena opiskeluvuotena XENI003 Communication skills -kurssilla ja kolmantena opiskeluvuonna suoritat alasi tieteellistä suullista ja kirjallista raportointia harjoittavan XENI005 Professional Reporting -kurssin

Pakollisten englannin kielen kurssien lisäksi voit suorittaa erilaisia valinnaisia kursseja AEFIN-ohjelmasta oman mielenkiintosi mukaan, olipa kyseessä sitten tutkimus- tai työelämäviestinnän taitoihin perehdyttävät kurssit (esim. Academic Writing, English at the Job Market) tai kulttuurienväliseen viestintään painottuvat opintojaksot (esim. Big and Small Talk about Finland, Media Issues). Lisätietoja kursseista löydät Kielikompassista http://kielikompassi.jyu.fi -> opetus -> englanti -> elective courses - AEFIN.

11.1.5 Valinnaiset opinnot

Valinnaisia opintoja voit suorittaa oman mielenkiintosi mukaan joko kotimaisten kielten tai vieraiden kielten opinnoilla. Kahden vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan erityisesti kansainvälisiin markkinointi- ja asiakaspalvelutehtäviin tähtääville opiskelijoille. Ylimääräiset kieliopinnot ovat suositeltavia - valitse kurssisi siten, että saat mahdollisimman monipuolisen viestintätaidon ja aseta tavoitteesi työelämän vaatimuksia vastaaviksi.

Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen, puh. 014-260 3790, email: lautiain@ulc.jyu.fi.

11.2 Informaatioteknologian tiedekunnan järjestämät vapaavalintaiset viestintäopinnot

Informaatioteknologian tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen omaa opetusta viestinnän perusteista. Näillä opintojaksoilla perehdytään viestintään kolmesta eri näkökulmasta: yksilö-, ryhmä- ja organisaationäkökulmasta. Opintojaksot kartuttavat viestinnän perustietoutta, joka on hyödyllistä kaikille opiskelijoille riippumatta siitä, missä työtehtävissä tai millä alalla opiskelija valmistuttuaan työskentelee. Toki viestinnän osaamisesta on hyötyä jo yliopisto-opintojen aikana, esimerkiksi seminaariesityksiä valmisteltassa tai ryhmässä työskenneltäessä.

Sekä yksilönäkökulma, ryhmänäkökulma että organisaationäkökulma viestintään sisältävät useamman opintojakson, joista ensimmäinen (ITKV011, ITKV021 ja ITKV031) on aina esitietona seuraaville kursseille. Tämä mahdollistaa joustavan opiskelun ja jokainen opiskelija voi päättää itse, kuinka monta viestinnän opintojaksoa suorittaa. Osa opiskelijoista on suorittanut itseään eniten kiinnostavat opintojaksot, osa on innostunut suorittamaan ne kaikki. Opiskelijapalautteen mukaan opintojaksoille kannattaa osallistua heti opintojen alkuvaiheessa, mutta niitä voi toki suorittaa myöhemminkin.

Informaatioteknologian tiedekunnan järjestämille viestinnän vapaavalintaisille opintojaksoille voivat osallistua kaikki tiedekunnan opiskelijat pääaineesta ja opintojen vaiheesta riippumatta. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijat voivat sijoittaa opintojaksot valinnaisiin kieli- ja viestintäopintoihin. Tietotekniikan laitoksen opiskelijoilla nämä opintojaksot käyvät myös pakollisiin äidinkielen viestinnän opintoihin.

Tutkintouudistuksen myötä viestinnän kurssien koodit ja rakenteet muuttuvat. Kurssien sisällöt pysyvät muutoksista huolimatta kuitenkin samanlaisina ja vastaavat aikaisempia kursseja. Jos olet suorittanut viestinnän kursseja aikaisemmin, voit tulla jatkamaan ja täydentämään aikaisempia suorituksia. Ohessa on taulukko viestinnän vanhojen ja uusien kurssikoodien vastaavuuksista.

Opintojaksoja koordinoi Henna Borisoff (hebo@cc.jyu.fi). Lisätietoja opintojaksoista löydät Korpista https://korppi.jyu.fi/, internet-osoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~hebo tai ottamalla yhteyttä koordinaattoriin sähköpostitse.

Taulukko 11.3: Viestintäopintojen vastaavuustaulukko

11.2.1 Yksilönäkökulma viestintään

• ITKV011 Esiintymisen ja vaikuttamisen perusteet (2 op/1ov)
• ITKV012 Esiintymisen ja vaikuttamisen arviointi (2 op/1ov)
• ITKV013 Esiintymisen ja vaikuttamisen harjoitukset (2 op/1ov)

Opintojaksoilla tarkastellaan viestinnän perusteita yksilön näkökulmasta erityisesti esiintymisen ja vaikuttamisen konteksteissa. Mitä on esiintyminen? Millainen on hyvä esiintyjä? Miten vakuutan kuulijani? Millainen minä olen esiintyjänä? Esimerkiksi näitä kysymyksiä käsitellään kolmella opintojaksolla, joista jokainen on laajuudeltaan 2 opintopistettä/yhden opintoviikon. Opintojaksoja voi suorittaa haluamansa määrän. Opintojakso Esiintymisen ja vaikuttamisen perusteet ITKV011 toimii muiden jaksojen pohjana, joten se on suoritettava ennen opintojaksoja ITKV012 ja/tai ITKV013.

11.2.2 Ryhmänäkökulma viestintään

• ITKV021 Ryhmäviestinnän perusteet (2 op/1 ov)
• ITKV022 Ryhmäviestintä ja päätöksenteko (2 op/1 ov)
• ITKV023 rRyhmäviestinnän erityiskysymyksiä (2 op/1 ov)

Ryhmänäkökulma viestintään koostuu kolmesta opintojaksosta, joilla tarkastellaan viestinnän perusteita ryhmäkontekstissa. Opintojaksojen tavoitteena on perehtyä ryhmäviestinnän perusteorioihin sekä ryhmäviestintätilanteiden analysoimiseen ja arvioimiseen. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ryhmän toimintaan vaikuttavista tekijöistä ja ryhmän vuorovaikutusprosesseista.

Ryhmäviestintään on mahdollista tutustua kolmella eri opintojaksolla, joista kaikki ovat kahden opintopisteen/yhden opintoviikon laajuisia. Opintojaksot järjestetään kesälukukaudella 2006 itseopiskeluna. Opintojakso ITKV021 ryhmäviestinnän perusteet toimii muiden jaksojen pohjana, joten se on suoritettava ennen opintojaksoja ITKV022 ryhmäviestintä ja päätöksenteko ja/tai ITKV023 ryhmäviestinnän erityiskysymyksiä.

11.2.3 Organisaationäkökulma viestintään

• ITKV031 Viestintä yhteisöissä ja organisaatioissa (4 op/2 ov)
• ITKV032 Viestintäanalyysi yhteisössä tai organisaatiossa (2 op/1 ov)

Organisaationäkökulma viestintään koostuu kahdesta opintojaksosta, joista ensimmäinen on luentokurssi ja toinen sitä syventävä itseopiskelujakso. Opintojaksot muodostavat kokonaisuuden, jossa tarkastellaan keskeisimpiä organisaatioviestinnän käsitteitä ja perusteorioita sekä tutustutaan viestinnän merkitykseen ja tehtäviin erilaisissa yhteisöissä ja organisaatioissa. Opintojakson ITKV032 viestintäanalyysi yhteisössä tai organisaatiossa suorittamisen edellytyksenä on opintojakson ITKV031 viestintä yhteisöissä ja organisaatioissa hyväksytty suorittaminen.

11.3 Ulkomailla suoritetut kieliopinnot

Yliopiston kielikeskus myöntää ulkomailla opiskelusta kieliopintojen korvaavuuksia seuraavasti: mikäli opiskelija suorittaa vaihtokohteessa kohdemaan kielellä oman alansa opintoja, hänelle korvataan vapaavalintaisia kieliopintoja opiskelujakson kestosta riippuen enintään 8 opintopistettä. Jos taas opiskelija suorittaa kohteessa muulla kuin kohdemaan kielellä (esim. englannin kielellä Alankomaissa) oman alansa opintoja vähintään 5 kk:n ajan, korvataan enintään 3 opintopistettä vapaavalintaisia kieliopintoja. Jos opiskelija suorittaa vaihtokohteessa erillisiä kielikursseja, hän voi saada niistä korvaavuuksia opintojen sisällön, laajuuden ja vaativuuden mukaisesti.

Kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava aina erikseen kielikeskuksen kanssa. Korvaavuuksien saamiseksi opiskelijan on täytettävä kielikeskuksen korvaavuushakulomake. Liitteeksi tarvitaan todistus vaihtokaudesta ja suoritetuista opinnoista.

Kieliopintojen korvaavuushakulomake ja tarkempia ohjeita kielikorvaavuuksista:
http://kielikompassi.jyu.fi/ -> korvaavuudet.

12 Kansainvälistyminen

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on kehittää entisestään kansainvälisiä toimintojaan siten, että kansainvälisyydestä tulee erottamaton ja luonteva osa yliopiston tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista palvelutehtävää. Monikulttuurisuus nähdään Jyväskylän yliopistossa rikkautena, ja kansainvälistyminen on koko yliopistoyhteisön asia. Opiskelijoille on tarjolla monia mahdollisuuksia kehittää kansainvälisiä valmiuksiaan, ja tämä pyritäänkin ottamaan jo opintosuunnitelmaa tehdessä huomioon. Jokaisen opiskelijan toivotaan merkitsevän HOPSiinsa, millä tavalla ja missä vaiheessa opintojaan aikoo kehittää kansainvälistymistään. Kansainväliset valmiudet ovat nykyisin erittäin olennainen osa akateemista ja ammatillista urakehitystä, joten senkin vuoksi kansainvälistymisen edistäminen jo opiskeluvaiheessa on tärkeää.

12.1 Ulkomainen jakso

Opiskelu ulkomailla on arvokas kokemus, joka avartaa näkemyksiä sekä vieraista kulttuureista että omasta kotimaasta ja kulttuurista.. Jyväskylän yliopisto on mukana erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa, joiden kautta opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet päästä ulkomaille opiskelemaan. Keskeisenä periaatteena on, että ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisinä osaksi kotimaassa suoritettavaa tutkintoa. Opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan opintonsa alusta alkaen siten, että opintoihin sisältyy myös ulkomailla suoritettu tai muunlainen kansainvälistymistä tukeva jakso. Mitä paremmin jakso on suunniteltu, sitä suuremman hyödyn kokemuksesta saa myös akateemisesti.

Opiskelijavaihtoihin pyritään valitsemaan lähinnä opintojensa keskivaiheilla olevia opiskelijoita, jotta opintojen korvaavuus sujuisi mahdollisimman joustavasti. Yliopisto myöntää lähtijöille matka-avustuksen, ja lisäksi esim. ERASMUS-ohjelmassa on erillinen apuraha. Vaihtosopimusten mukaisesti vaihtoon lähteviltä opiskelijoilta ei tavallisesti peritä lukukausimaksuja vaihtokohteessa. Hakuaika on helmi-maaliskuussa Euroopan kohteisiin ja loka-marraskuussa Euroopan ulkopuolisiin vaihtoyliopistoihin. Vaihdossa vietettävä aika on tavallisesti joko lukukausi tai koko lukuvuosi.

Informaatioteknologian tiedekunnalla on noin 30 omaa yhteistyöyliopistoa ERASMUS-ohjelman puitteissa eri puolilla Eurooppaa, ja näihin valitaan siis ensisijaisesti oman tiedekunnan opiskelijoita. Lisäksi Jyväskylän yliopistolla on useita ns. kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia eri yliopistoihin, joihin kaikki yliopiston opiskelijat tiedekunnasta riippumatta voivat hakea. Yliopistomme on mukana myös ISEP-ohjelmassa, jonka kautta opiskelijat voivat lähteä vaihto-opiskelijaksi USA:aan. ISEP Multilateral -ohjelman puitteissa taas on tarjolla paikkoja esim. Brasiliassa, Kanadassa, Chilessä, Japanissa ja Meksikossa. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat voivat hakeutua Pohjoismaihin vaihtoon erillisen Nordlys-ohjelman kautta.

Ulkomaisiin korkeakouluihin voi hakeutua toki myös itsenäisesti vaihto-ohjelmien ulkopuolella, jolloin mahdollisuuksia on paljon enemmän. Opiskelupaikan saaminen edellyttää yleensä kohdemaan kielen riittävää hallintaa sekä ennen kaikkea viitseliäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Itsenäisesti opiskelupaikan hankkineen tulee tavallisesti varautua myös maksamaan lukukausimaksut kohdeyliopistossa. Tällaisen opiskelupaikan hankkineet voivat hakea ns. rehtorin apurahaa.

Myös työharjoitteluun lähteminen on hyvä tapa hankkia kansainvälistä kokemusta, ja harjoittelun voi tavallisesti liittää osaksi opintoja. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille on tarjolla harjoittelupaikkoja esim. Saksassa. Harjoittelupaikkoja välittävät myös esimerkiksi suomalainen CIMO (Centre for International Mobility) http://www.cimo.fi/ ja kansainvälinen opiskelijajärjestö AIESEC. Erityisesti IT-alan opiskelijoille soveltuvia AIESEC-ohjelmia ovat Technical Traineeship ja Management Traineeship. AIESECilla on oma paikallisjärjestö ja -toimisto Jyväskylän yliopistossa. AIESEC tarjoaa hyvän mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti jo opiskeluaikana. Lisätietoja:
http://www.co.jyu.fi/aiesec/

12.2 Kotikansainvälistyminen

Kansainvälisiä valmiuksiaan voi kehittää myös kotimaassa ja kotiyliopistossa, joko ulkomaisen jakson sijasta tai sen lisäksi. Yliopistoomme tulee vuosittain runsaasti kansainvälisiä opiskelijoita, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa, joten tätä kansainvälistä verkostoa hyödyntämällä voi hankkia arvokasta kansainvälistä kokemusta. Osallistuminen vierailevien, kansainvälisten asiantuntijoiden kursseille ja luennoille on yksi helpoimmista tavoista. Suomalaisia opiskelijoita haetaan vuosittain esim. ulkomaalaisten opiskelijoiden tutoreiksi, ja ylioppilaskunta järjestää paljon kansainvälistä toimintaa, johon toivotaan tietysti myös suomalaisten opiskelijoiden aktiivista osallistumista. Monipuolisia kieli- ja viestintäopintoja kannattaa myös hyödyntää kansainvälisten valmiuksiensa kehittämisessä.

12.3 Lisätietoja kansainvälistymisestä

Informaatioteknologian tiedekunnan kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö on osastosihteeri Sanna Paara, toimisto AgC 226.2, puh. 014-260 4602, sähköposti international-info@it.jyu.fi

Jyväskylän yliopiston kansainväliset palvelut -yksikkö sijaitsee Seminaarinmäellä, hallinto (T)- rakennuksen toisessa kerroksessa, www-osoite http://www.jyu.fi/intl.

13 Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot

13.1 JOO-opinto-oikeus ja opinnot muissa yliopistoissa

JOO-sopimuksen mukaan Suomen kaikkien yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja muiden suomalaisten yliopistojen tarjonnasta. JOO-opiskelulla pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan oman yliopiston (kotiyliopiston) opintotarjontaa, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja tukemaan opintojen etenemistä. Opiskelijalle joustava opinto-oikeus tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoon sopivia opintoja muiden yliopistojen (kohdeyliopistojen) tarjonnasta ja hyödyntää opinnoissaan muiden yliopistojen asiantuntijoita ja erikoisaloja. Hakuajoissa yliopistot noudattavat joko jatkuvaa hakua tai haku on kaksi kertaa vuodessa. Tarkista kunkin yliopiston hakuajat sivulta http://www.joopas.fi. Opiskelijalle JOO-opiskelu toisessa yliopistossa on maksutonta. Hakulomake JOO-opintoihin ja hakuohjeet ovat saatavilla osoitteesta http://www.joopas.fi. IT-tiedekunnassa hakemuksille ei ole asetettu määräaikoja.

13.2 Avoin yliopisto ja kesäyliopisto

Sivuaineopintoja voi opiskella myös avoimena yliopisto-opetuksena. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjoaa laajan valikoiman yliopistotasoisia opintoja kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarjonnassa on myös joitakin sellaisia opintojaksoja ja -kursseja, joita ei järjestetä ainelaitoksilla. Kaikki avoimen yliopiston opinnot voi liittää osaksi yliopistotutkintoja. Opintomuodot ovat joustavia, lähiopetus on iltaisin ja viikonloppuisin. Opinnot ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maksullisia myös Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Lisätietoja: http://www.avoin.jyu.fi/

Muiden yliopistojen avointa yliopisto-opetusta tuo Jyväskylään Jyväskylän kesäyliopisto. Opintoja järjestetään ympäri vuoden. Kesäyliopisto myöntää alennuksia opinnoista Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Lisätietoja: http://www.cec.jyu.fi/kesayo

13.3 Matkailualan verkostoyliopisto

Matkailualan verkostoyliopisto on Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistojen, Åbo Akademin sekä Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulujen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Sibelius-Akatemian, Svenska Handelshögskolanin, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun yhteinen matkailualan tieteellinen opintokokonaisuus. Opinnot antavat perusteelliset tiedot eri tieteenaloilla tehtävästä matkailututkimuksesta ja tuovat osaamista ja innovaatioita matkailuelinkeinoon ja siihen läheisesti liittyviin sidosryhmiin.
Lisätietoja: Matkailualan verkostoyliopisto http://www.tourismuninet.org/

13.4 KIT - Kieliteknologian valtakunnallinen opetuksen verkosto

Kieliteknologian valtakunnallinen verkosto (KIT-verkosto) on kymmenen suomalaisen yliopiston yhteistyöhanke. Verkoston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja muissa KIT-verkoston laitoksissa siten, että suoritetut kurssit hyväksytään opiskelijan omiin opintoihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Niitä suositellaan erityisesti digitaalisen median opiskelijoille. Verkoston opiskelija voi suorittaa kieliteknologian opintokokonaisuuden, mutta verkostossa on myös mahdollista suorittaa yksittäisiä kursseja tukemaan opiskelijan pää- tai sivuaineopintoja.

Lisätietoja: KIT -verkoston kotisivut http://www.ling.helsinki.fi/kit/

13.5 Connet-opinnot

Connet on Suomen virtuaaliyliopiston osahanke; kognitiotieteen ja kognitiivisen teknologian opetusverkosto. Se tarjoaa Jyväskylän yliopiston kaikille opiskelijoille mahdollisuuden parantaa tietoyhteiskuntataitojaan monitieteisen kognitiotieteeseen painottuvan opiskelun muodossa. Opetus on verkkovälitteistä ja oppiminen tapahtuu useilla kursseilla ongelmapohjaisesti.

Connet tarjoaa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan kognitiotieteen sivuaineessa perus- ja aineopintoja, jotka ovat vapaat kaikille Jyväskylän yliopiston varsinaisille opiskelijoille. Syventävistä opinnoista tulee sopia erikseen kognitiotieteen professorin kanssa. Connet-opintoja voi myös suorittaa yksittäisinä kursseina. Suoritettujen Connet-kurssien arvosanat kirjataan opintorekisteriin kognitiotieteen sivuaineeseen ja ne voidaan hyväksyä osaksi kognitiotieteen sivuainetta.

Suurin osa Connet-kursseista koostuu neljän tai kuuden opintopisteen laajuisesta teoriaosuudesta ja viiden opintopisteen laajuisesta valinnaisesta harjoitustyöstä. Opiskelu tapahtuu kurssista ja osasuorituksesta riippuen itsenäisesti tai ryhmätyönä. Ryhmätyöt on mahdollista tehdä maantieteellisesti hajautetuissa eri yliopistojen opiskelijoista koostuvissa virtuaaliryhmissä.

Lisätietoja Connet-opinnoista Jyväskylän yliopistossa saa kognitiotieteen professorilta tai Connet-yhteyshenkilöltä sähköpostilla osoitteesta: connet@it.jyu.fi

Connet-verkoston valtakunnalliset kotisivut löytyvät osoitteesta:
http://www.virtuaaliyliopisto.fi/osahankkeet/connet/

Connet-opintojen lukukausittainen kurssitarjonta julkaistaan aina lukukauden alussa Korpissa. Lisäksi verkosto saattaa tarjota kokonaan uusia ajankohtaisia kursseja kesken lukuvuoden. Näistä uusista kursseista ja muista Connet-opintoihin liittyvistä asioista tiedotetaan erikseen
connet-jkl@lists.jyu.fi -sähköpostilistalla, jolle voi vapaasti liittyä osoitteessa:
http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/connet-jkl/

• KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (6 op)
• KOGP121 Kommunikaatio ja kognitio (4 op)
• KOGP226 Kognitiivinen neurotiede (6 op)
• KOGP251 Mielenfilosofia (4/9 op)
• KOGP281 Käytettävyyden perusteet (6/9 op)

• KOGA301 Emootiot ja kommunikaatiot (6/9 op)
• KOGA303 Kokeellisen tutkimuksen harjoitustyö (6 op)
• KOGA231 Fyysinen ja kognitiivinen ergonomia (4/9 op)
• KOGA345 Leikki, pelit ja simulaatio (6/9 op)
• KOGA351 Teknologian filosofia (4/9 op)
• KOGA362 Tiedon tuottaminen (4/9 op)
• KOGA371 Ohjelmoinnin empiirinen tutkimus (4-9 op)

• KOGS304 Teknofobia (6/9 op)
• KOGS311 Tietotyö (9 op)
• KOGS321 Kognitiiviset representaatiot (6 op)
• KOGS261 Projektityö ja luova suunnittelu (4/9 op)
• KOGS361 Opetusteknologia (6/9 op)
• KOGS271 Viestintäverkot ja ihmisläheinen teknologia (4/9 op)
• KOGS391 Suunnitteluajattelu (4/9 op)
• KOGS394 Laudatur-seminaari (5 op)
• KOGS395 Laudatur-tutkielma (30 op)

13.6 Suomen virtuaaliyliopisto (SVY)

Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) http://www.vy.fi on vuonna 2001 perustettu kaikkien Suomen yliopistojen muodostama yhteistyöverkosto. Opiskelijalle yliopistojen yhteistyö tarkoittaa mahdollisuutta opiskella tietoverkon kautta toteutettuja opintoja joko omassa tai muissa yliopistoissa, opintojen ohjauksen ja opintojen suunnittelun verkkopalveluja, www-tietovarantoja ja tieteenalojen verkostoja, joita on mahdollista hyödyntää opiskelussa ja tutkimuksessa, sekä enenevässä määrin sähköisiä asiointipalveluja.

SVY:n portaalin Kurssitarjonnasta voi etsiä perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille tarkoitettuja yliopistojen ja tieteenalojen verkostojen verkkokursseja. Verkko-opintojen opas antaa käytännön vinkkejä verkko-opintoihin hakeutumisesta ja verkko-opintojen suorittamisesta. OVI-sivusto tarjoaa tietoa ja harjoituksia opiskelun suunnitteluun ja toteutukseen. IQ-FORM tarjoaa tukea verkko-opiskelijalle, joka haluaa kehittyä oppijana. SVY:n opiskelijapalvelut ovat keskitetysti saatavilla portaalista http://www.vy.fi.

14 Todistukset ja valmistuminen

Tiedekunta myöntää todistukset tutkinnoista. Uuden tutkintoasetuksen mukaisesti suoritetuista kandidaatin ja maisterin tutkinnoista myönnetään kaksi erillistä todistusta. Maisterin todistus ei siten enää sisällä kandidaattivaiheessa suoritettuja opintoja, kuten vanhan tutkintojärjestelmän todistukset.

Tutkinnon hakeminen

Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja myös sivuaineopintokokonaisuudet on koottu ja arvostelut merkitty opintorekisteriin, ota yhteyttä omaan ainelaitokseesi. Laitoksesta riippuen joko amanuenssi tai opintoasioista vastaava sihteeri opastavat sinua tutkinnonhakulomakkeen täyttämisessä. Lomake löytyy opiskelijapalveluiden www-sivuilta osoitteesta: http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/lomake/TUTLO.doc. Tutkinnonhakulomake toimitetaan täytettynä tiedekunnan toimistoon, jossa todistus kirjoitetaan. HUOM! Varaa todistuksen saamista varten ainakin pari viikkoa aikaa.

Sivuaineopintojen kokoaminen ja arvostelu kannattaa pyytää ao. laitokselta heti, kun olet saanut kokonaisuuden valmiiksi. Näin tutkinnon koostaminen ja todistuksen saanti aikanaan nopeutuvat.

Tutkintotodistukset

Tutkintotodistuksiin merkitään pää- ja sivuaineina opiskellut oppiaineet, joiden opintopistemäärä on vähintään 15 op/10 ov. Oppiaineista kerrotaan laajuus opintopisteinä tai opintoviikkoina sekä opintokokonaisuuden arvostelu. Todistuksissa mainitaan, millä kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä ja kirjoittanut kypsyysnäytteensä sekä opiskelijan osoittama kielitaito. Todistukseen tulee näkyviin myös muiden opintojen yhteinen opintopistemäärä sekä kokonaisopintopistemäärä.

Todistuksen mukana opiskelija saa opintorekisteriotteen, jossa on yksityiskohtainen selvitys tutkintoon suoritetuista opinnoista. Tutkintotodistuksista saa virallisia kopioita tiedekunnan toimistosta. Ulkomaalaisille opiskelijoille laaditaan sekä suomen- että englanninkieliset tutkintotodistukset. Suomenkieliset opiskelijat saavat halutessaan tiedekunnan toimistosta tutkintotodistuksensa englanninkielisen käännöksen ja englanninkielisen opintorekisteriotteen maksutta.

Diploma Supplement

Diploma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myönnetty. Diploma Supplementin sisällöstä on julkaistu kansainväliset suositukset Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja UNESCOn toteuttaman pilottihankkeen tuloksena. Suomen lainsäädännön mukaan korkeakoulut ovat velvollisia antamaan pyynnöstä opiskelijoilleen kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen. Opetusministeriö on suositellut, että liitteenä käytetään Diploma Supplementia.

Myös Jyväskylän yliopistossa otetaan lähiaikoina käyttöön uudistettu Diploma Supplement.

15 Mitä maisterin tutkinnon jälkeen?

Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen voit halutessasi jatkaa opintoja yliopistossa. Siihen on useita eri vaihtoehtoja. Voit jatkaa opintojasi heti suoraan tai palata opintojen pariin myöhemmin oltuasi ensin työelämässä. Voit myös yhdistää työssäkäynnin ja opiskelun. Halutessasi voit myös pitää yhteyttä emoyliopistoosi ihan muuten vain.

15.1 Jatko-opinnot

Jos olet kiinnostunut tutkimustoiminnasta ja haluat meritoitua akateemisesti, voit hakeutua jatko-opintoihin suorittamaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa joko omaan aiempaan yliopistoosi tai johonkin muuhun yliopistoon. Eri yliopistoilla on erilaiset käytänteet jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä. Tohtorin tutkinnon suorittaminen päätoimisesti opiskellen vie noin neljä vuotta. Opintoihin on mahdollisuus saada rahoitusta tutkijakouluista ja eri säätiöiltä.

15.2 Täydennyskoulutus

Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset järjestävät eri alojen akateemista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus ei ole yleensä tutkintoon johtavaa vaan se antaa ammatillisia lisävalmiuksia. Lisäpätevyyttä työtehtäviisi voit saada joko oman alasi tai jonkin muun alan täydennyskoulutuksesta. Koulutus on suunniteltu siten, että se sopii työn ohella opiskeleville. Täydennyskoulutus on maksullista.

15.3 Avoin yliopisto

Yliopistojen avoimet yliopistot järjestävät yliopisto-opintoja ilman ikä- ja pohjakoulutusvaatimuksia. Tarjonnassa on yliopistollisia opintokokonaisuuksia sekä yksittäisiä kursseja. Opinnot on suunniteltu joustaviksi ja opiskelumuotoja on useita erilaisia. Opinnot soveltuvat siten hyvin työn ohessa tehtäviksi. Avoin yliopisto antaa tutkinnon suorittaneille joustavan mahdollisuuden hankkia lisäpätevyyttä ja täydentää tutkintoa eri alojen opinnoilla. Tutkintoa ei avoimessa yliopistossa voi suorittaa, vaikka opinnot ovat eri tutkintojen osia. Avoimessa yliopistossa opiskelu on maksullista.

15.4 Täydentävät opinnot

Jyväskylän yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa opintojensa täydentämistä, esimerkiksi kesken olevan opintokokonaisuuden suorittamista, ilmoittautumalla läsnä olevaksi täydentäväksi opiskelijaksi yliopiston määräämällä tavalla. Opinnot ovat toistaiseksi olleet maksuttomia. Opiskelu tapahtuu normaalina päiväopiskeluna.

Maisterin tutkinnon jälkeen opintoja voi täydentää myös jossakin muussa kuin omassa yliopistossa. Opintoja varten tulee hakea erillistä opinto-oikeutta. Erillisellä opinto-oikeudella opiskeltavat opinnot ovat maksullisia.

15.5 Opettajaksi pätevöityminen

Jos opettajan ura kiinnostaa eikä omaan tutkintoon sisälly opettajan pätevyyteen tarvittavia opintoja, maisterin tutkinnon jälkeen voi yliopistoon hakeutua opettajan pedagogisia opintoja suorittamaan. Näiden opintojen suorittamiseen on monenlaisia mahdollisuuksia joko opettajankoulutuslaitoksilla tai erilaisten muunto- ja pätevöitymiskoulutusten yhteydessä. Koulutuksen järjestelyistä riippuen opinnot voivat olla joko maksullisia tai maksuttomia.

15.6 Alumnitoiminta

Alumni on latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia. Suomeen sana on tullut Yhdysvalloista, jossa se tarkoittaa tutkinnon suorittanutta, valmistunutta opiskelijaa. Alumneja ovat kaikki yliopistosta valmistuneet sekä yliopistossa työskennelleet. Alumnitoiminnan eräs keskeisimmistä tavoitteista on eri alueilla toimivien yliopiston kasvattien asiantuntemuksen, vaikutusmahdollisuuksien ja voimien yhdistäminen kaikkia hyödyttävällä tavalla.

Alumnisuhteiden avulla yliopiston yhteydet työelämään tehostuvat ja alumnien työelämätietoutta voidaan käyttää yliopiston toiminnan, esimerkiksi opetuksen kehittämiseen. Laajan ja kansainvälisen alumniverkoston avulla voidaan edesauttaa yliopiston kansainvälistymistä muun muassa tarjoamalla opiskelijoille ulkomaisia harjoittelupaikkoja. Yliopiston avulla alumnit voivat jatko- ja täydennyskouluttaa itseään, vaikuttaa yliopiston kehittymiseen ja pitää yhteyttä entisiin opiskelukavereihinsa. Yliopistot järjestävät alumneilleen monenlaisia tapaamisia. Jos haluat pitää tutkinnon suorittamisen jälkeen yhteyksiä omaan emoyliopistoosi ja vaikuttaa sen toimintaan, osallistu alumnitoimintaan. IT-tiedekunnan omaa alumnitoimintaa ja yhteydenpitoa entisiin opiskelijoihimme on tarkoitus kehittää lähivuosina.

16 Jatkokoulutus

16.1 Tiedekunnan jatkotutkinnot

Informaatioteknologian tiedekunnan jatkotutkintoja ovat

• luonnontieteellisellä koulutusalalla filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja kognitiotieteen oppiaineessa
• kauppatieteellisellä koulutusalalla kauppatieteiden lisensiaatin (KTL) ja kauppatieteiden tohtorin (KTT) tutkinnot tietojärjestelmätieteen oppiaineessa

Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa myös ammatilliset erikoistumisopinnot sisältävä tietotekniikan opettajan ammatillinen lisensiaatin tutkinto.

16.2 Jatkotutkintorakenne

Jatkotutkinto painottuu tutkimukseen eli väitöskirjatyön tai lisensiaattityön laatimiseen. Lisäksi suoritetaan vähintään 40 ov/60 op pakollisia tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja. Ne koostuvat syventävistä pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti vähintään aineopintotasoisista pääainetta ja tutkimustyötä tukevista sivuaineen opinnoista.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon 120 ov/180 op perusteella jatko-opiskelijaksi hyväksytyn tulee suorittaa pääaineen syventäviä opintoja vastaavat opinnot. Pro gradu -tutkielman laatiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

16.3 Jatkokoulutuksen järjestäminen

Tietotekniikan opetus järjestetään tietotekniikan laitoksella. Tiietojenkäsittelytieteen, tietojärjestelmätieteen ja kognitiotieteen opetus tietojenkäsittelytieteiden laitoksella.

16.4 Jatkokoulutuskelpoisuus

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan luonnontieteellisen alan jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan koti- tai ulkomaisen tutkinnon suorittanut tai hakija, jolla on riittäväksi todetut opinnot tiedekunnan oppiaineissa tai niitä lähellä olevissa oppiaineissa. Maisterin tutkinnon jälkeen tohtorin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen 4-5 vuodessa.

Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös tutkinnon jossain muussa pääaineessa (esim. matematiikka, hallinto, psykologia) suorittanut henkilö, jos hänen aiemmat opintonsa, kiinnostuksensa ja työkokemuksensa puoltavat jatkotutkinnon suorittamista tiedekunnassa. Tällöin hänen pitää täydentää tietotekniikan tai tietojenkäsittelytieteiden opintojaan siten, että niistä muodostuu lähes syventäviä opintoja (ilman pro gradu -tutkielmaa ja tutkielmaseminaaria) vastaava kokonaisuus, jonka laajuus on 55 ov / 100 op.

Erityistapauksissa luonnontieteiden jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä luonnontieteiden kandidaatin tai vastaavan tutkinnon perusteella. Tällöin suunnitelma maisteriopinnoiksi kirjataan osaksi jatko-opintosuunnitelmaa. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyllä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella ei ole perustutkinnon suoritusoikeutta.

16.5 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen

Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittamista aikovan tulee hakea tiedekunnalta jatko-opinto-oikeutta. Hakija ottaa yhteyttä pääaineen koulutuksesta ja tutkimustyöstä vastaavaan laitoksen opettajaan opintojen ja tutkimuksen suunnittelua varten.

Lisensiaatintutkimuksen ja/tai väitöstyön ohjaajana voi toimia henkilö, joka on kiinnostunut työstä ja pätevä ohjaamaan sen ja joka on antanut suostumuksensa ohjaajan tehtävään. Ohjaajan pätevyys tulee voida todeta: hän on esimerkiksi alalta väitellyt tai nimitetty dosentin virkasuhteeseen tai professoriksi. Työtä voi ohjata myös Jyväskylän yliopiston ulkopuolella työskentelevä henkilö, jolloin työlle nimetään laitokselta toinen ohjaaja, jonka alaan työ kuuluu.

Hakija laatii ohjaajansa kanssa henkilökohtaisen kirjallisen jatko-opintosuunnitelman ja alustavan tutkimussuunnitelman ja liittää ne tiedekunnan jatkokoulutushakemukseen. Hakulomakkeita saa laitoksilta, tiedekunnan kansliasta ja verkkosivuilta (http://www.jyu.fi/it). Jos hakija ei ole suorittanut tutkintoaan Jyväskylän yliopistossa, on hakemukseen liitettävä kopio tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote. Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen joko suoraan aineen professorille tai laitoksen amanuenssille. Jatko-opintojen ohjaajaksi nimetty henkilö tarkistaa ja allekirjoittaa jatkokoulutukseen hakijan alustavan tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman.

Laitoksella arvioidaan hakijan edellytykset jatko-opintoihin sekä laitoksen mahdollisuudet asianmukaisen ohjauksen järjestämiseen. Myönteisessä tapauksessa laitoksen varajohtaja allekirjoittaa tiedekunnan jatkokoulutushakemuksen puollon laitoksen puolesta ja esittää sen tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Opintoasiainpäällikkö esittelee hakemuksen tiedekunnan jatko-opetuksesta vastaavalle varadekaanille, joka päättää hakijan hyväksymisestä tiedekunnan jatko-opiskelijaksi. Opiskelija saa kopion jatkokoulutuspäätöksestä kirjeitse.

Opinto- ja/tai tutkimussuunnitelmaan myöhemmin tehtävät vähäiset muutokset voidaan tehdä opiskelijan ja ohjaajien yhteisellä päätöksellä. Merkittävistä muutoksista päättää laitoksen varajohtaja yhdessä opiskelijan ja työn ohjaajien kanssa ja muutokset lähetetään tiedoksi tiedekuntaan. Kopiota alustavasta tutkimussuunnitelmasta ja jatko-opintosuunnitelmasta säilytetään tiedekunnan kansliassa.

16.6 Jatko-opiskelijan ilmoittautuminen

Saatuaan opiskeluoikeuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi. Ilmoittautuminen on tehtävä myös sinä tapauksessa, että jatko-opintoja ei kyseisenä vuonna suoriteta. Tällöin ilmoittautuminen tapahtuu poissaolevaksi.

Ensimmäinen ilmoittautuminen opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen tapahtuu palauttamalla hyväksymiskirjeen mukana tullut ilmoittautumislomake tiedekunnan kansliaan. Postiosoite on: Informaatioteknologian tiedekunta, PL 35 (Agora), 40014 Jyväskylän yliopisto.

Seuraavina lukuvuosina ilmoittaudutaan sähköpostin välityksellä osoitteeseen opiskelijapalvelut@jyu.fi tai soittamalla opiskelijapalvelujen numeroihin 260 1075 ja 260 1074 tai käymällä opiskelijapalveluissa 15.9. mennessä.

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on jatko-opiskelijoille vapaaehtoinen. Ylioppilaskunnan jäsenyys antaa jatko-opiskelijoille oikeuden hakea opiskelija-asuntoihin sekä saada ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluita. Käytettävissä ovat myös kirjasto- ja atk-palvelut. Jäsenyys ei sen sijaan oikeuta matkalippualennuksiin julkisissa liikennevälineissä.

16.7 Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Ne ovat noin 40 opintoviikon / 60 opintopisteen laajuiset ja koostuvat syventävistä pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti vähintään aineopintotasoisista pääainetta ja tutkimustyötä tukevista sivuaineen opinnoista. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon perusteella jatko-opiskelijaksi hyväksytyn tulee suorittaa pääaineen syventäviä opintoja vastaavat opinnot. Pro gradu tutkielman laatiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Jos opiskelija ei ole suorittanut perustutkintoa tietojenkäsittelytieteissä, on hänen täydennettävä näitä opintoja siten, että niistä muodostuu lähes syventäviä opintoja (ilman pro gradu -tutkielmaa ja tutkielmaseminaaria) vastaava kokonaisuus, jonka laajuus on 55 ov/100 op.

16.7.1 Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen jatko-opinnot

Ennen 1.8.2005 jatko-opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden osalta tieteellisen jatkokoulutuksen opintovaatimukset ovat tietojärjestelmätieteessä ja tietojenkäsittelytieteessä 31.7.2008 saakka seuraavat:

Taulukko 16.1: Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen vanhat jatko-opintovaatimukset

* Jos suoritetulle kurssille ei ole määritelty laajuutta opintopisteinä, on opintoviikot mahdollista muuntaa opintopisteiksi kertomalla opintoviikkomäärä luvulla 1,8.

Muiden tieteenalojen opinnot koostuvat tutkimusmenetelmä- ja sivuaineopinnoista. Niiden täytyy joko olla tutkimustyötä tukevia tai muodostaa selkeitä tieteenalan opintokokonaisuuksia. Muiksi opinnoiksi sopivat aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuudet tai erikseen sovittavat aineopintojen tai syventävien opintojen tasoiset opinnot muilta tieteenaloilta.

Kauppatieteellisen jatkotutkinnon suorittavalla on oltava vähintään perusopintotasoinen arvosana myös muussa kauppatieteellisessä oppiaineessa kuin tietojärjestelmätieteessä. Perusopintojen opintokokonaisuuden suorittamista ei voi sisällyttää jatkotutkinnon muiden tieteenalojen opintoihin.

1.8.2005 jälkeen jatko-opintonsa aloittaneet opiskelijat opiskelevat seuraavien jatko-opintovaatimusten mukaisesti (yhteensä 60 op):

Taulukko 16.2: Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen uudet jatko-opintovaatimukset

16.7.2 Kognitiotieteen jatko-opinnot

Kognitiotiede on monitieteinen oppiaine, jossa integroidaan naturalistisesti käsitettyjen ihmistieteiden ja niiden eri lähitieteiden osaamista yhteisten tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi. Näitä taustatieteitä ovat olleet esimerkiksi filosofia, psykologia, tietojenkäsittelytieteet, kielitiede, taiteentutkimus, kasvatustiede, kauppatieteet ja insinööritieteet. Jyväskylän yliopiston kognitiotiede on suuntautunut ensisijaisesti inhimillisen teknologian ja ICT -yhteiskunnan kysymysten käsittelemiseen. Kognitiotieteen tohtoriopiskelijoista valmistuu luonnontieteellisen koulutusalan filosofian tohtoreita. Kognitiotieteeseen otetaan jatko-opiskelijoita 1.8.2005 alkaen.

Kognitiotieteen luonteesta johtuen sen tohtorikoulutukseen voivat osallistua hyvin erilaiset taustatiedot omaavat ihmiset. Esimerkiksi yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat voivat periaatteessa aloittaa kognitiotieteen opinnot, mahdollinen on myös diplomi-insinöörin koulutustausta. Olennaista on tutkimusongelman aito kognitiotieteellisyys.

Taulukko 16.3: Kognitiotieteen jatko-opintovaatimukset

Huom! Kognitiotieteen ov-mitoitetut vaatimukset on hyväksytty tiedekunnassa kevätlukukaudella 2005. Op-mitoitetut vaatimukset vahvistetaan syyslukukaudella.

Kognitiotieteen monitieteisestä luonteesta johtuen myös lähitieteiden perusopintotasoiset opinnot kelpaavat perustellusti tieteenalan ja tutkintoa tukevien tieteenalojen opintoihin ja niitä voidaan sisällyttää opintoihin maksimissaan 4 ov/ 6 op. Muiden tieteenalojen opettajat hyväksyvät kyseisten tieteenalojen opintokokonaisuudet, mutta muiden tieteenalojen opintojen hyväksymisestä kognitiotieteen tutkintoon päättää kognitiotieteen professori. Kokonaisuus määräytyy tutkimusongelman sisällöstä käsin. Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnoista tulee vähintään 20 ov/ 30 op olla syventäviä tai jatkokoulutustasoisia opintoja.

16.7.3 Tietotekniikan jatko-opinnot

Ennen 1.8.2005 jatko-opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden osalta tieteellisen jatkokoulutuksen opintovaatimukset ovat tietotekniikassa 31.7.2008 saakka seuraavat:

• luonnontieteellisen alan yhteiset jatko-opinnot (0-10 ov)
• tieteellisen viestinnän opinnot (0-5 ov)
• tutkimusaiheeseen liittyvät ja sitä tukevat jatko-opinnot (25-40 ov)

Jos suoritetulle kurssille ei ole määritelty laajuutta opintopisteinä, on opintoviikot mahdollista muuntaa opintopisteiksi kertomalla opintoviikkomäärä luvulla 1,8.

1.8.2005 jälkeen jatko-opintonsa aloittaneet opiskelijat opiskelevat seuraavien jatko-opintovaatimusten mukaisesti (yhteensä 60 op):

Taulukko 16.4: Tietotekniikan uudet jatko-opintovaatimukset

16.8 Tutkijakoulut

16.8.1 COMAS

COMAS (Graduate School in Computing and Mathematical Sciences) on informaatioteknologian tiedekunnan koordinoima tutkijakoulu. Syksyllä 1994 aloitetun tutkijakoulun tehtävänä on tehostaa ja nopeuttaa tutkinnon valmistumista tukemalla taloudellisesti jatkokoulutettavien kokopäiväistä opiskelua. COMASissa opiskelee jatkokoulutettavia myös matematiikan ja tilastotieteen laitokselta. COMASin toiminta on organisoitu viiteen ohjelmaan:

1. tietojärjestelmätiede
2. ohjelmisto- ja informaatiotekniikka
3. tilastollinen analyysi ja laskennallinen tilastotiede
4. tieteellinen laskenta ja optimointi
5. kognitiotiede ja ihmislähtöinen informaatioteknologia.

Tutkijakouluun haetaan opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat päättyvät maaliskuun ja syyskuun lopussa. Hakijalta vaaditaan maisterintutkinto tai vastaavantasoinen muu tutkinto. Lisää tietoa tutkijakoulun toiminnasta, hakukelpoisuudesta ja -käytännöistä löydät COMASin verkkosivuilta.

Tietojenkäsittelytieteen alan tutkijakoulujen vertailussa 2001 - 2003 COMAS erottui positiivisesti muihin alan tutkijakouluihin verrattuna, mm. koulutuspaikkojen määrän suhteen valmistui eniten väitöskirjoja (20 paikkaa/31 väitöskirjaa). Vuonna 2005 koululla oli käytettävissään 23 jatkokoulutuspaikkaa.

Lisätietoja: http://www.it.jyu.fi/comas
COMAS-tutkijakoulun johtaja Pekka Neittaanmäki
puh. (014) 260 2733, sähköposti: pn@mit.jyu.fi

16.8.2 GETA

GETA (Graduate School in Electronics, Telecommunications and Automation) on valtakunnallinen Suomen Akatemian rahoittama elektroniikan, tietoliikenteen ja automatiikan tutkijakoulu. Sen toimintaa koordinoi Helsingin yliopisto. Tietotekniikan laitoksella on tutkijakoulussa kolme opiskelijapaikkaa.

Lisätietoja: http://wooster.hut.fi/geta

16.8.3 INFWEST.IT-ohjelma

INFWEST.IT-ohjelma on ESR-rahoitteinen ICT-alan jatkokoulutusta tukeva hanke. Sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos, ja tieteellinen johtaja on Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen professori Juhani Iivari. Mukana ovat edellä mainittujen lisäksi Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö.

Ohjelma on suunnattu tietojärjestelmätieteen jatko-opiskelijoille, jotka toimivat korkeakoulujen opetustehtävissä tai työskentelevät informaatioteknologian alan yrityksissä Länsi-Suomen tai Oulun läänin alueella. Ohjelma tarjoaa jatko-opiskelijoille opetusta ja ohjausta, joka muodostuu korkeatasoisista kansainvälisten huippututkijoiden opettamista yleis-, kieli-, metodi- ja erityiskursseista sekä aine- ja sisältöaluekohtaisista kursseista ja muista ohjausjärjestelyistä. Lisäksi ohjelma tarjoaa erilaisia tukipalveluita.

Ohjelman kautta jatko-opiskelua tuetaan myös kansainvälisin ohjaus- ja opetusresurssein ja tukemalla kansallisten ja kansainvälisten kontaktien syntymistä. Koulutusohjelman tavoitteena on tehostaa IT-alan jatkokoulutusta ja parantaa merkittävästi alan lisensiaatti- ja tohtoritutkintojen laatua sekä lisätä määrää ja synergiaetuja mukana olevien yksikköjen välillä.

INFWEST.IT-ohjelma jatkuu toimintakautensa 2001-31.1.2006 loppuun. Tämän jälkeen toimintaa pyritään jatkamaan toisessa muodossa.

Lisätietoja: http://www.infwest.it.jyu.fi
Tuuli Hyvärinen, tuuli@cc.jyu.fi
Juha Knuuttila, knuuttil@it.jyu.fi

16.9 Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimuksessa käsitellään jotakin opiskelijan erikoisalan ongelmaa kirjallisuuteen ja opiskelijan omaan tutkimustyöhön perustuen. Tutkimuksesta tulee näkyä, että kirjoittaja hallitsee hyvin esittämänsä asian ja on käsitellyt aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Lisensiaatintutkimuksen tulisi olla aiheeltaan sellainen, että sen pohjalta on mahdollista jatkaa väitöskirjatyötä. Se voi koostua myös useasta samaa aihepiiriä käsittelevästä tieteellisestä julkaisusta tai tutkimuksesta ja niitä käsittelevästä yhteenvedosta.

Tohtorin tutkintoon kuuluvasta väitöskirjatyöstä voidaan haluttaessa laatia ensin suppeampi lisensiaatintutkimus, joka yhdessä tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen kanssa oikeuttaa lisensiaatin tutkintoon. Tällöin väitöskirjan käsikirjoitus, jolle on myönnetty painatuslupa, voidaan hyväksyä lisensiaatintutkimuksena arvolauseella hyväksytty.

16.9.1 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja hyväksyminen

Lisensiaatintutkimukselle määrätään kaksi esteetöntä tarkastajaa. Laitoksen varajohtaja keskustelee tarkastajien valinnasta ensin oppiaineen pääedustajan ja ohjaajan kanssa, jonka jälkeen hän esittää tarkastajat opintoasiainpäällikölle. Tarkastajat pyritään valitsemaan esteettömistä, yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Tarkastajana ei toimi työn ohjaajana toiminut henkilö. Käytännössä tarkastajaa koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin ohjaajaa.

Lisensiaatintutkimuksesta on toimitettava vähintään yksi kopio tiedekunnan kansliaan sekä kopiot tarkastajille, mikäli niitä ei ole toimitettu heille sähköisenä. Jos työ sisältää yhteisjulkaisuja, tulee jätettyyn aineistoon sisältyä lisensiaatintutkimuksen laatijan selvitys osuudestaan tutkimustyössä.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien on toimitettava lausuntonsa kuuden viikon kuluessa siitä, kun tarkastajille on ilmoitettu valinnasta ja he ovat saaneet opinnäytetyön. Erityistapauksessa varadekaani voi myöntää lisäaikaa lausunnon antamiseen. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös arvolauseella hyväksytty väitöskirjan käsikirjoitus, jolle on myönnetty painatuslupa.

16.9.2 Lisensiaatintutkimuksen julkaiseminen

1. Tekijä toimittaa työn lopullisen version tarkistettavaksi sähköisessä muodossa (pdf-muoto) laitoksensa tieteelliselle toimittajalle viimeistään kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen lisensiaattitöiden tieteellinen toimittaja on Mauri Leppänen ja tietotekniikan laitoksen tieteellinen toimittaja on Tommi Kärkkäinen. Työn ulkoasun tulee olla väitöskirjan ulkoasun mukainen. Tieteellinen toimittaja hyväksyy version ja antaa hyväksynnästään kirjallisen todistuksen, johon sisällytetään laitokselle tuleva kappalemäärä, tarkat painatustiedot, laskutusosoite sekä valmiiden painettujen töiden toimitusosoite. Todistuksesta otetaan myös kopio laitoksen julkaisuja hoitavalle henkilölle.

2. Tekijä toimittaa hyväksytyn version julkaisuyksikköön pdf-tiedostona. (http://kirjasto.jyu.fi) Lisäksi hänen tulee toimittaa yksikköön edellä mainittu kirjallinen hyväksymislomake, josta selviää painosmäärä ja työn laskutusosoite. Julkaisuyksikkö hoitaa laskutuksen keskitetysti. Tekijä toimittaa julkaisuyksikköön myös täytetyn ja allekirjoitetun verkkojulkaisusopimuksen.

3. Julkaisuyksikössä tuotetaan julkaisuun kannet ja julkaisun alkusivut. Kannet tuotetaan Freehand-tiedostona ja ne painetaan Yliopistopainossa. Alkusivut tuotetaan julkaisuyksikössä valmiin mallin pohjalta ja alkusivuihin, kanteen ja julkaisun abstraktiin liitetään ISBN- ja ISSN-tunnisteet, joiden ylläpidosta julkaisuyksikkö vastaa.

4. Julkaisu kootaan ja tarkistetaan julkaisuyksikössä ja lähetetään painoon vedostettavaksi. Vedos tarkistetaan julkaisuyksikössä ja jos halutaan, myös tekijän toimesta.

5. Julkaisuyksikkö huolehtii julkaisun verkkoversion tuottamisesta ja verkkoon laittamisesta.

6. Yliopistopaino toimittaa valmiit, painetut lisensiaattityöt laitoksille.

16.9.3 Lisensiaatintutkimuksen arvostelu ja oikaisumenettely

Laitoksen varajohtaja laatii opintoasianpällikön pyynnöstä tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos tarkastajat esittävät työn hyväksyttäväksi arvolauseella laudatur tai kiittäen hyväksytty.

Tiedekuntaneuvosto arvostelee lisensiaatintutkimukset tarkastajien esitysten perusteella. Opinnäytteen suorittajalla on oikeus tarkastuslausunnot saatuaan antaa niistä oma kirjallinen vastineensa ennen työn arvostelua.

Kauppatieteellisen alan lisensiaatintutkimukset arvostellaan käyttäen kahdeksanportaista arvosteluasteikkoa improbatur - approbatur - lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur - eximia cum laude approbatur - laudatur. Luonnontieteellisen alan lisensiaatintutkimukset arvostellaan käyttäen kolmeportaista arvosteluasteikkoa hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön voi tehdä oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

16.10 Väitöskirja

Väitöskirjan tulee olla ehjän kokonaisuuden muodostava, julkaisukelpoinen tieteellinen esitys jostakin opiskelijan erikoisalan ongelmasta tiedekunnassa edustettuna olevalta alalta. Väitöskirja perustuu opiskelijan omaan tutkimukseen. Sen tulee samalla osoittaa, että tekijä hallitsee perusteellisesti esittämänsä asian ja pystyy käsittelemään aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Väitöskirja laaditaan yleensä englannin kielellä.

Monografiamuotoisen väitöskirjan sijaan laaditaan nykyisin usein artikkeliväitöskirja eli "nippuväitöskirja". Tämä muodostuu samaa aihepiiriä käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista tai tutkimuksista ja niitä käsittelevästä yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjan julkaisuihin voi kuulua myös muiden tutkijoiden kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja, jolloin tekijän on kirjallisesti tehtävä selkoa omasta osuudestaan yhteistöissä. Selvitys on sisällytettävä artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osaan, jotta se on tiedekunnan, esitarkastajien, vastaväittäjän ja kustoksen käytettävissä työtä arvioitaessa.

16.10.1 Väitöskirjan tarkastusmenettely ja väittelylupa

Väitöskirjaksi tarkoitetusta käsikirjoituksesta on jätettävä tiedekunnan kansliaan vähintään yksi täydellinen kopio sekä tarkastajien kopiot, mikäli heille ei ole toimitettu sitä sähköisesti. On tärkeää, että jatko-opiskelija jättää samalla ajantasaiset yhteystietonsa laitoksen ja tiedekunnan kansliaan, jotta häneen saadaan tarvittaessa nopeasti yhteys.

Laitoksen varajohtaja keskustelee esitarkastajista, vastaväittäjistä ja kustoksesta oppiaineen pääedustajan ja ohjaajan kanssa. Hän esittää esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä kustoksen yhtäaikaisesti, jotta väitöstilaisuudessa käytettävä kieli on mahdollista ottaa huomioon esitarkastajien lausuntoja pyydettäessä. Jatko-opiskelija ei missään tapauksessa saa itse sopia asiasta esitarkastajien ja vastaväittäjän kanssa.

Kaksi esitarkastajaa pyritään valitsemaan esteettömistä, yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Esitarkastajana ei toimi työn ohjaaja. Käytännössä esitarkastajaa koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin ohjaajaa. Väitöskirjatyön esitarkastajien on toimitettava lausuntonsa väittelyluvan myöntämiseksi kuuden viikon kuluessa siitä, kun heille on ilmoitettu tehtävästä ja he ovat saaneet opinnäytetyön. Erityistapauksessa varadekaani voi myöntää lisäaikaa lausunnon antamiseen. Väitöskirjatyön tekijällä on oikeus esitarkastuslausunnot saatuaan antaa niistä oma kirjallinen vastineensa ennen asian ratkaisemista.

Jatko-opiskelijalle annetaan väittelylupa esitarkastajien suosituksesta. Jos esitarkastajat esittävät huomattavia korjauksia käsikirjoitukseen, pyydetään niiden huomioon ottamisesta lausunto työn ohjaajalta. Käsikirjoitusta voidaan joutua myös korjaamaan niin paljon, että se tulee lähettää uudelleen esitarkastajien tarkastettavaksi.

Väittelyluvan yhteydessä määrätään yksi tai useampi vastaväittäjä tarkastamaan väitöskirja julkisessa väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjää koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin ohjaajaakin. Vastaväittäjät pyritään valitsemaan yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Työn esitarkastaja ei toimi vastaväittäjänä.

Kustoksena toimii työn varsinainen ohjaaja, kun hän on Jyväskylän yliopiston palveluksessa. Myös emeritusprofessori voi toimia kustoksena. Kustos saa kopion väittelyluvasta, jossa esitarkastajien lausunnot ovat liitteinä.

16.10.2 Väitöskirjan julkaiseminen

Väitöskirja voidaan julkaista Jyväskylän yliopiston sarjassa "Jyväskylä Studies in Computing", jonkin tieteellisen seuran sarjassa tai kaupallisen kustantajan kustantamana. Yliopiston sarjassa väitöskirja julkaistaan sähköisessä muodossa. Väitöskirjasta voidaan valmistaa myös painettuja kappaleita.

Julkaiseminen yliopistosarjoissa on väittelijälle maksutonta, mikäli väittelijä toimittaa aineiston julkaisuyksikköön ohjeiden mukaisesti taitettuna tulostustiedostona (ps-, prn- tai PDF-tiedosto). Maksuttomuuden edellytyksenä on myös luvan antaminen sähköiseen julkaisemiseen. Mikäli lupaa sähköiseen julkaisemiseen ei saada, väittelijä vastaa väitöskirjan tuotanto- ja painatuskustannuksista. Väittelijä voi myös teettää väitöskirjan taiton julkaisuyksikössä voimassaolevin palveluhinnoin.

Yliopistosarjoissa julkaistavien väitösopinnäytteiden jakelun hoitaa yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö yhteistyössä käytettävien painotalojen kanssa. Väittelijä vastaa ainoastaan rehtorille, kustokselle sekä vastaväittelijöille toimitettavien kappaleiden jakelusta.

Väitöskirjan julkaisuprosessiin ja ulkoasuun liittyvät ohjeet sekä julkaisuyksikön yhteys- ja henkilöstötiedot löytyvät kirjaston verkkosivuilta.

16.10.3 Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston tiloissa. Laitos hoitaa tilavarauksen. Väittelijä järjestää itse väitöstilaisuuden jälkeisen kahvitilaisuuden mutta laitos hoitaa tilaisuudesta aiheutuvat kustannukset. Väitöstilaisuudessa puheenjohtajana eli valvojana toimii kustos. Kustoksena toimiminen on kunniatehtävä, joka kuuluu työn ohjaajalle.

Yliopiston viestintäyksikkö lisää tiedon väitöstilaisuudesta yliopiston tapahtumakalenteriin opintoasiainpäällikön kautta saamansa väittelyluvan perusteella ja auttaa väittelijää mediatiedottamiseen liittyvissä käytännön asioissa.

Väitöskirjan julkisen tarkastuksen jälkeen väittelijä järjestää yleensä karonkan, jota vietetään vastaväittäjän kunniaksi. Väittelijä voi sopivasti ennen väitöstilaisuutta olla yhteydessä vastaväittäjään ja tiedustella, voiko karonkan järjestelyyn ryhtyä. Jos väitöstilaisuudessa on esiintynyt ylimääräinen vastaväittäjä, tulee myös hänet väitöstilaisuuden jälkeen kutsua karonkkaan. Ylimääräisen vastaväittäjän kuuluu kuitenkin kohteliaasti kieltäytyä.

Karonkkaa ei vietetä enää nykyisin yhtä tiukoin akateemisin muodoin kuin aikaisemmin. Väittelijä voi itse päättää, kuinka laajan karonkan hän haluaa järjestää.

Lisätietoja mm. väitöstilaisuuden järjestämisestä löytyy yliopiston jatkokoulutusoppaasta osoitteesta http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/jatkoopas.html

16.10.4 Väitöskirjan arvostelu

Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän/-väittäjien on joko yhdessä tai erikseen annettava väitöskirjasta kahden viikon kuluessa perusteltu kirjallinen lausuntonsa. Lausunnon tulee sisältää arviointi väitöskirjan tieteellisestä tasosta ja siitä, vastaako väitöskirja tarkoitustaan opinnäytteenä sekä tehdä esitys arvolauseeksi. Vastaväittäjällä on lausuntoaan antaessaan käytettävissään esitarkastajien lausunnot sekä väittelijän selostus omasta osuudestaan tutkimustyössä. Vastaväittäjä voi keskustella kustoksen kanssa arvolause-esityksestä.

Väitöskirjat arvostellaan kauppatieteellisellä alalla käyttäen arvosteluasteikkoa improbatur - approbatur - lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur - eximia cum laude approbatur - laudatur ja luonnontieteellisellä alalla käyttäen arvosteluasteikkoa hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän esityksen perusteella. Sillä on arvostelusta päättäessään käytettävissään vastaväittäjän lausunnon lisäksi esitarkastajien lausunnot ja mahdollisesti työn ohjaajan lausunto esitarkastajien käsikirjoitukseen esittämien korjausten huomioon ottamisesta käsikirjoituksessa. Laitoksen johtaja laatii tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos työ esitetään hyväksyttäväksi arvolauseella laudatur tai kiittäen hyväksytty.

Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön voi tehdä oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuva 7: KTT Virpi Lyytikäisen väitöstilaisuus 8.5.2004. Vastaväittäjänä oli prof. Maria A. Wimmer Linzin yliopistosta (oik.) ja kustoksena prof. Airi Salminen (vas.)

16.11 Jatkotutkinnon valmistuminen ja todistukset

Tiedekunta myöntää hakemuksesta todistuksen jatkotutkinnon suorittamisesta, kun lisensiaatintutkimus/väitöskirja on arvosteltu ja opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja laitokset ovat vieneet opintorekisteriin merkinnän tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen suorittamisesta.

Tutkintoa hakevien on jätettävä jatkotutkinnonhakulomake tiedekunnan toimistoon ja heidän on oltava yliopistossa kirjoilla läsnäolevana jatko-opiskelijana tutkintoa hakiessaan. Tutkinnonhakulomakkeita ja tarkempia ohjeita saa laitosten amanuensseilta ja tiedekunnan toimistosta. Tutkinnonhakulomake löytyy myös tiedekunnan verkkosivuilta osoitteesta http://www.jyu.fi/it/opiskelu.

Jatkotutkintoja koskeviin todistuksiin merkitään tieteellisen jatkokoulutuksen pääaine, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan nimi sekä arvostelu. Tutkintotodistuksista saa virallisia kopioita tiedekunnan toimistosta. Ulkomaalaisille opiskelijoille laaditaan sekä suomen- että englanninkieliset tutkintotodistukset.

Suomenkieliset opiskelijat saavat maksutta tiedekunnan toimistosta englanninkielisen käännöksen tutkintotodistuksesta ja englanninkielisen opintorekisteriotteen.

16.12 Lisätietoja

Tietotekniikan laitos, amanuenssi Päivi Jämsen
puh. 260 2732, sähköposti: amanuenssi@mit.jyu.fi

Tietojenkäsittelytieteiden laitos, amanuenssi Tapio Tammi
puh. 260 3024, sähköposti: amanuenssi@cs.jyu.fi

Yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö http://kirjasto.jyu.fi
Julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo
puh. 260 3388, sähköposti: pekka.olsbo@library.jyu.fi
- ohjeet väitöskirjan julkaisemiseen: julkaisutuki, julkaisuaikataulu, painatus ja jakelu

Yliopiston viestintäyksikkö http://www.jyu.fi/viestinta, tiedottaja Liisa Harjula,
puh. (014) 260 1043, sähköposti: liisa.harjula@adm.jyu.fi
- ohjeet väitöstiedottamiseen

Jatko-opinto-opas: Kuinka tulla tohtoriksi
- ohjeita jatko-opintojen suunnitteluun
-kysy tietojenkäsittelytieteiden laitoksen amanuenssilta

17 Muuta tarpeellista ja hyödyllistä

17.1 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY)

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Sen juuret ovat Kasvatusopillisen korkeakoulun oppilaskunnassa, joka perustettiin vuonna 1934. Ylioppilaskuntaan kuuluu yli 11 000 jäsentä. JYY ajaa opiskelijoiden etuja sekä yliopistolla että sen ulkopuolella. Samalla ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuritoimintaan tai rentoon yhdessäoloon muuten vain. JYYn jäsenenä sinulla on mahdollisuus käyttää hyväksesi ylioppilaskunnan vippikassaa ja vuokratakausta. Ylioppilaskunnalla on lisäksi erilaisia lainattavia tavaroita. JYY:n jäsenet ovat myös osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä Suomen ylioppilaskuntien liittoa SYL:iä. SYL edustaa Suomen korkeakouluopiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin.Ylioppilaskunnan puoleen voi kääntyä mm. opinto-oikeusturvaan, toimeentuloon ja syrjintään liittyvissä kysymyksissä. Kaikissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä JYYn sihteereihin, joiden huoneet löytyvät Ilokivestä. http://www.jyy.fi/

JYY:n jäseniä ovat kaikki, jotka ovat maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Jäsenyys todistetaan opiskelijakortilla, johon jäsenmaksun suorittamisen jälkeen liimataan vuosittain tarra. Opiskelijakortilla saat alennuksia esim. Matkahuollosta, VR:ltä, opiskelijaruokaloista sekä useista liikkeistä ja palveluista.

Opiskelijakortilla perustutkinto-opiskelija saa Kelan myöntämän ateriatuen opiskelijaravintoloissa. Kampusalueella ateriatuen saa Ilokiven lisäksi seuraavissa Sonaatin ravintoloissa: Lozzi (P) sekä Musica (M) ja Syke (L). Mattilanniemessä voi ruokailla Wilhelmiinassa (MaA) ja Piatossa (Agora). Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevat Ylistö (YFL) ja Kvarkki (YK). Näiden lisäksi Tourulasta löytyvät Amican omistamat ravintolat Media (ToB) ja Siltavouti (Avoimen yliopiston rakennus), joista myös saa opiskelija-alennuksen.

17.2 YTHS

Opiskeluaikana voi terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä turvautua Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä maksettu terveydenhoitomaksu oikeuttaa käyttämään YTHS:n palveluita. YTHS:ään voi ottaa yhteyttä tarvitessaan apua terveyteen, sairauteen, ehkäisyyn tai rokotuksiin liittyvissä kysymyksissä. Vastaanotolle tulee ottaa mukaan opiskelijakortti tai ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksukuitti. Terveydenhoitajan ajanvaraus puh. (014) 260 1970, osoite Pitkäkatu 1.

17.3 Opiskelijapastori

Opiskelijapastorina toimii pastori Heikki Korhonen, (014) 636 766, 050 521 5418. Häneen voi olla yhteydessä sielunhoidollisissa kysymyksissä.

17.4 Yliopistoliikunta

Yliopistoliikuntaa sekä opintoihin kuuluvia liikuntakursseja järjestää liikuntapäällikkö, jonka työhuone sijaitsee liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan rakennuksen siipiosassa, huoneessa L176 (014) 260 1062, faksi 260 1394. Yliopistoliikunnan ohjelman muutoksista, peruutuksista ja lisäyksistä saat tiedot omaan sähköpostiisi liittymällä "Yliopistoliikunta" sähköpostilistalle. Listalle liitytään osoitteessa: http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/Yliopistoliikunta.

17.5 Vainu - opintojen ja urasuunnittelun verkkosovellus

Verkkosovellus Vainu on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opiskelijoille suunnattu ohjauksen, opiskelun ja urasuunnittelun apuväline. Vainun avulla myös yliopiston varsinainen opiskelija voi hankkia lisätietoa esim. sivuaineista. Vainu tarjoaa tietoa Jyväskylän avoimessa yliopistossa opiskelusta, opiskelutekniikoista, erilaisista ammateista ja ammatillisesta kehittymisestä sekä Jyväskylän yliopistossa suoritettavista tutkinnoista.

Vainu on alun perin syntynyt tietotekniikan laitoksen sovellusprojektina, jonka toimeksiantajana on ollut avoin yliopisto. Lisätietoja: https://vainu.ou.jyu.fi/index.jsp

17.6 Suomen Ekonomiliitto eli SEFE

Suomen Ekonomiliitto, SEFE, on ekonomien ja ekonomiopiskelijoiden eli kylterien palvelu- ja vaikuttajajärjestö. SEFE on siis myös opiskelijajärjestö. Siihen kuuluu yli 42.000 jäsentä 13 opiskelijayhteisön ja 25 ekonomiyhdistyksen kautta.

Pörssi ry on yksi SEFEn jäsenyhdistys. Pörssi on Jyväskylän yliopistossa taloustieteitä opiskelevien ja muiden KTM-opiskelijoiden ainejärjestö. IT-tiedekunnassa tietojärjestelmätiedettä opiskelevat voivat liittyä Dumpin lisäksi myös Pörssin jäseneksi. Kun liityt Pörssiin, sinusta tulee samalla ja ilman lisämaksuja myös SEFEn opiskelijajäsen.

SEFE on siis käytössäsi jo opiskelijana. Saat taustatukea työnhakuun, työsopimuksen tekoon ja muihin työsuhdeasioihin sekä palkkaneuvontaa. SEFEn kautta voit jo opiskelijana liittyä työttömyyskassaan. SEFEn etuja ja palveluja tulee käyttöösi myös opintojen yhteydessä: Kauppalehti ilmaiseksi talvi-kevätkautena, samoin Ekonomi-lehti sekä alennuksia mm. Ifin vakuutuksista. SEFE tukee myös alan yliopistoja mm. kauppatieteellisen koulutuksen laatua koskevin selvityksin ja tukemalla valmistuvien sijoittumista työelämään. Liitto vaikuttaa lisäksi koulutettujen keskusjärjestö AKAVAn kanssa tasapainoiseen työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikkaan.

17.7 Informaatioteknologian opiskelijoiden ainejärjestöt

17.7.1 Dumppi ry

Dumppi ry on tietojärjestelmätiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä Jyväskylässä opiskelevien ainejärjestö, joka on perustettu jo vuonna 1968. Dumpista on reilussa 35 vuodessa kasvanut yksi yliopistomme suurimmista ja aktiivisimmista ainejärjestöistä, joka tarjoaa jokaiselle jotakin.

Dumppi toimii opiskelijoiden yhdyssiteenä laitokselle, yliopistoon ja ylioppilaskuntaan päin ja valvoo opiskelijoiden etuja. Opiskelun vastapainoksi Dumppi tarjoaa monenlaista toimintaa dumppareille: liikuntaa (hohtokeilausta, sählyä, lentopalloa, laskettelua ja liikuntapäiviä), bileitä, joissa taatusti on kova meno (Dumppi onkin viime vuosina niittänyt mainetta hyvien bileiden järjestäjänä), yritysvierailuja, teatterireissuja, saunailtoja, excursioita ja paljon, paljon muuta. Toimintaa on joka viikolle! Dumpilla on lisäksi vahvat yhteydet yritysmaailmaan, koska dumpparit ovat ainutlaatuisen tutkintonsa vuoksi kysyttyjä. Vierailemme säännöllisesti paitsi jyväskyläläisissä yrityksissä, myös muissa kaupungeissa excujen muodossa. Opiskelijat saavat näin tärkeää tietoa työ- ja harjoittelumahdollisuuksista. Yritysten lisäksi Dumppi tekee paljon yhteistyötä myös muiden ainejärjestöjen kanssa.

Dumppi ry:n jäsenenä saat siis monenlaisia rahallisia ja aineettomia etuja ja teet opiskeluvuosistasi ikimuistoisia. Dumpin jäsenyys ei monista eduista huolimatta maksa sinulle mitään ja Dumppiin voit liittyä tutorisi antamalla lomakkeella tai myös webbisivuillamme. Dumpin jäsenenä saat myös mahdollisuuden hankkia viininpunaiset edustushaalarit, joista oikean dumpparin tunnistaa. Dumpin tapahtumista tiedotetaan sähköpostilistoillamme ja www-sivuillamme http://www.dumppi.fi sekä Dumpin omalla IRCnet-kanavalla #dumppi, jonne ovat kaikki tervetulleita.

Dumpilla on oma toimisto (=olohuone) Agora-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Toimistolle saavat tulla kaikki dumpparit milloin vain sen ollessa auki (avoin ovi näkyy aulaan asti). Toimistolla on lähes aina ilmaista kahvia ja jos ei ole, sitä saa keittää. Toimistolla voit tavata muita dumppareita, lukea sähköpostit, pelata Xboxia, ottaa nokoset sohvalla tai vain hengata. Toimisto onkin niin mukava paikka, että siellä saa helposti kulumaan koko päivän (testattu on monesti:).

Dumpparit ovat tunnettuja aktiivisuudestaan ja näkyvyydestään opiskelijatapahtumissa. Dumpissa on lisäksi hyvin monenlaisia ihmisiä, mutta kaikki tulevat silti hyvin toimeen keskenään. Se onkin yksi Dumpin hienoimmista puolista. Toivomme siis, että sinäkin liityt heti opiskelujesi alettua iloiseen joukkoomme ja tulet rohkeasti mukaan toimintaan. Niin saat taatusti paljon enemmän irti opiskeluvuosistasi! Olipa mielessäsi mitä tahansa kysymyksiä, käänny ihmeessä Dumpin hallituksen puoleen, jonka löydät sivulta http://www.dumppi.fi/esittely/hallitus.php tai lähetä postia suoraan osoitteeseen dumppi@dumppi.fi. Toivotamme sinut erittäin tervetulleeksi Dumppiin! Syksyllä nähdään!

17.7.2 Ynnä ry

Ynnä ry on Jyväskylän yliopiston matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan ainejärjestö, joka on perustettu vuonna 1966. Ynnä on Jyväskylän yliopiston suurin ainejärjestö ja jopa Suomen ainoa ainejärjestö/kilta, jossa on opiskelijoita kahdesta tiedekunnasta ja kolmesta aineesta. Vuonna 2005 Ynnän hallituksessa on 22 kädellistä ihmistä.

Ynnän toiminta on monimuotoista ja yritämme palvella mahdollisimman monipuolisesti kaikkia opiskelijoita. Ynnä pitää yhteyksiä yllä matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan yrityksiin, ja sillä tavalla auttaa opiskelijoita saamaan harjoittelu- ja gradupaikkoja, jopa mahdollisesti myös työpaikkoja. Yritysten kanssa yhteistyössä on järjestetty erilaisia rekrytointi- ja koulutusiltoja sekä muunlaisia tapahtumia. Kaikelle uudelle ollaan koko ajan avoimina, uusia ideoita kehitellään jatkuvasti. Vuonna 2002 Ynnä olikin mukana perustamassa Tietotekniikan opiskelijoiden liittoa (TiTOL) ja syksyllä järjestettiin Jyväskylässä valtakunnalliset ATK-yhteistoimintapäivät, jossa mukana oli alan opiskelijoita ympäri Suomea sekä yrityksiä kertomassa itsestään.

Eräs tärkeä Ynnän toimintamuoto on opiskelijoiden etujen valvominen. Ynnäläisiä on mukana niin tiedekuntaneuvostoissa kuin laitosneuvostoissakin ja toiminta on melkoisen tehokasta. Myös yliopiston hallituksessa on Ynnän edustus. Opiskelijoiden etua valvotaan edellisten toimielinten lisäksi opiskelun laadunvalvonnan avulla.

Ynnä ry on mukana paitsi kaikessa hallinnollisessa ja virallisessa toiminnassa, myös opiskelijoiden vapaa-ajassa. Tavanomaisten bileiden lisäksi Ynnä huolehtii opiskelijoiden kunnosta sähly-vuorollaan ja osallistumisellaan mm. yliopiston järjestämiin kilpailuihin, puulaakeihin ja turnauksiin. Ynnän toimistolta löytyy Keskisuomalainen ja älyllisiä virikkeitä tarjoaa shakkilauta, jota kaikki ovat tervetulleita pelaamaan. Lisäksi on järjestetty erilaisia teemailtoja, esim. kulttuurin (elokuvailtoja ja teatterireissuja) ja urheilun (mm. vaellusretki, laskettelu ja biljardinpeluu) tiimoilta. Ynnän vuosien mittaan perinteiksi muodostuneita bileitä ovat mm. Poikkitieteelliset syyskauden avajaiset, fuksiaiset, pikkujoulut (paremmat sellaiset), laskiaisbileet, Ynnän Approbatur sekä tietenkin Wapun viettäminen. Bileisiin kokoontuu ynnäläisten lisäksi myös paljon muita ja sanotaankin, että Ynnä on yksi yliopiston parhaista bileiden järjestäjistä. Näiden bileiden lisäksi järjestetään tietysti myös muita vuosittain vaihtuvia bileitä ja saunailtoja, jotta ynnäläisillä olisi tarpeeksi vastapainoa rankalle opiskelulle. Bileidenkin tiimoilta kaikki uudet ideat ovat hyvin tervetulleita.

Erilaisia vierailuja ja excursioita pyritään järjestämään niin yrityksiin kuin eri oppilaitoksiinkin aina kun se on mahdollista. Ynnä ottaa tietysti vastaan myös vierailijoita muista oppilaitoksista ja yhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on melkoisen vilkasta. Syksyllä 2000 oli ryhmä ynnäläisiä viikon opintomatkalla Prahassa, jossa tutustuttiin Prahan yliopistoon ja kulttuuriin, ja syksyllä 2001 vierailtiin Olkiluodon ydinvoimalassa sekä Meri-Porin Tuulipuistossa. Tämän lisäksi on lähiaikoina vierailtu myös Joensuussa sekä Tampereella. Ynnän hallituksessa on jäseniä mahdollisimman monelle suunnalle ja kaikkea toimintaa pyritään koko ajan lisäämään ja monipuolistamaan sekä samalla vanhoja toimintatapoja vahvistamaan. Ynnä ja sen aktiiviset toimijat ovat avoimia uusille ideoille niin yritysten kuin opiskelijoidenkin suunnalta.

Ynnään voi konkreettisesti tutustua Mattilanniemen D-rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevassa huoneessa ja opiskelijatilassa (MaD 241 ja MaD 242). Tietoteknikkojen kannalta tärkeä tila on myös vuonna 2004 avattu tietoteknikkotila Kattila, joka sijaitsee Agoran kakkoskerroksessa C-siivessä, tarkemmin AgC233.2, aivan tiedekunnan toimistoa vastapäätä.

Toimistolle ja Kattilaan saa tulla aina kun ovi on auki, tervetuloa! Yleensä tiloissa on väkeä ja "hyvän" seuran lisäksi saatat saada ohjeita demojen tekemiseen ja harjoitustöihin sekä kahvia ja teetä. Ynnän jäseneksi pääsee viidellä eurolla, joka maksetaan Ynnän toimistolle (MaD241). Jäsenyys on voimassa koko opiskeluajan. Jäsenyydellä saat mahdollisuuden ostaa upeat Ynnän siniset haalarit sekä etuja esim. bileiden sisäänpääsyistä ja pääset mukaan Ynnän järjestämiin tilaisuuksiin, kuten leffa- ja biljardi-iltoihin.

Ynnän vuoden 2005 puheenjohtajan nuijaa heiluttelee Marko Nyrhinen, puheenjohtaja@ynna.fi, puh: 044 521 6081, varapuheenjohtajana toimii Antti Kurko, varapuheenjohtaja@ynna.fi, puh: 050 343 6393 ja sihteerinä kirjailee Maiju Sirviö, sihteeri@ynna.fi, puh: 050 307 3363. Lisää Ynnän toiminnasta löydät sivuiltamme http://www.ynna.fi tai kyselemällä hallituksen jäseniltä, he kertovat mielellään. Vuoden 2006 hallituksen tiedot löydät tammikuusta alkaen Ynnän nettisivuilta. Löytyykö kenties juuri sinun tietosi silloin sieltä?

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Ynnä ry / MaD241
PL 35 (Mattilanniemi)
40014 JYVÄSKYLÄ
Puh. 014-260 2767
http://www.ynna.fi/
ynna@ynna.fi

18 Muiden tiedekuntien opiskelijoille tarjottavat sivuaineopinnot

Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat saavat vapaasti opiskella sivuaineina informaatioteknologian tiedekunnan opintojen perus- ja aineopinnot. Syventäviin opintoihin tulee hakea opinto-oikeutta tiedekunnasta. Opinto-oikeutta voi hakea ympäri vuoden. Yksittäisiä syventäviä kursseja voi suorittaa sopimalla asiasta asianomaisen opettajan kanssa.

Huom! Muiden tiedekuntien opiskelijat voivat halutessaan suorittaa sivuaineopinnot IT-tiedekunnassa joko vanhojen tai uusien opintovaatimusten mukaisesti. Opintoviikko-opiskelijat voivat siten suorittaa uusien vaatimusten mukaiset sivuaineopinnot ov-mitoituksella.Tietotekniikan ja tietojärjestelmätieteen erillisten perusopintojen tilalle on tullut yksi yhteinen informaatioteknologian perusopintokokonaisuus. Tässä luvussa on ensin esitelty uudet ja lopuksi vanhat vaatimukset.

• Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op
• Tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot, 60 op
• Tietotekniikan perus- ja aineopinnot, 60 op
• Tietotekniikan aineenopettajakoulutuksen perusopintokokonaisuus, 25 op
• Tietotekniikan aineenopettajakoulutuksen perus- ja aineopintokokonaisuus, 60 op
• Kognitiotiotieteen perus- ja aineopinnot, (25 op + 35 op) 60 op
• Tietotyön opintokokonaisuus, 25 op

18.1 Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op

Jos haluat opiskella sivuaineena informaatioteknologiaa, sivuaineopinnot aloitetaan informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella.

Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus muodostuu kahdesta pakollisesta jaksosta ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (3 op) ja ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op). Loput opintojaksot ovat valinnaisia kuitenkin siten että kursseista ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet ja ITKY202 WWW-julkaiseminen voi valita vain toisen kurssin. Eri alojen opiskelijat voivat paketoida opinnoista itselleen tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Esimerkkeinä ovat mallikokonaisuudet mm. taloustieteilijöille ja fyysikoille.

Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus on pohjaopintoina ainekohtaisille aineopinnoille, joiden laajuus on 35 op. Informaatioteknologian perusopintokonaisuus (25 op) ja tietotekniikan / tietojärjestelmätieteen aineopinnot (35 op) muodostavat siten yhdessä 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot. Jos siis aiot suorittaa joko tietotekniikassa tai tietojärjestelmätieteessä 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot, sinun kannattaa valita jo informaatioteknologian perusopintokokonaisuuden valinnaisiksi jaksoiksi ao. kokonaisuuksiin vaadittavia jaksoja.

Taulukko 18.1: Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus (25 op):

18.1.1 Esimerkkisivuainekokonaisuus taloustieteilijöille

18.1.2 Esimerkkisivuainekokonaisuus fyysikoille

18.1.3 Esimerkkisivuainekokonaisuus tietojärjestelmätieteestä kiinnostuneille

18.2 Tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot, 60 op

Pohjaopintoina on informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op, jonka valinnaisiin opintoihin kannattaa suorittaa seuraavassa taulukossa mainittuja opintoja (pakollisia kursseja). Lisäksi suoritetaan 35 op:n laajuiset tietojärjestelmätieteen aineopinnot. Yhdessä nämä muodostavat 60 op:n laajuiset tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot.

Taulukko 18.2: Tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot 60 op (informaatioteknologian perusopintokokonaisuus 25 op + 35 op = 60 op)

18.3 Tietotekniikan perus- ja aineopinnot, 60 op

Pohjaopintoina on informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op, jonka valinnaisiin opintoihin kannattaa suorittaa seuraavassa taulukossa mainittuja opintoja (pakollisia kursseja). Lisäksi suoritetaan 35 op:n laajuiset tietotekniikan aineopinnot. Yhdessä nämä muodostavat 60 op:n laajuiset tietotekniikan perus- ja aineopinnot.

Taulukko 18.3: Tietotekniikan perus- ja aineopinnot (60 op):

18.4 Tietotekniikan aineeenopettajakoulutuksen perusopinnot (25 op) sekä perus- ja aineopinnot opettajille, 60 op

Opettajille tarkoitetut opinnot poikkeavat jonkin verran yleisistä tietotekniikan sivuaineopinnoista. Tietotekniikan aineenopettajakoulutuksen perus- ja aineopinnot antavat kelpoisuuden opettaa ainetta peruskoulussa tai toisena opetettavana aineena lukiossa.

Taulukko 18.4: Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen perusopintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (25 op):

Taulukko 18.5: Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen perus- ja aineopintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (60 op):

18.5 Kognitiotieteen perusopinnot, 25 op, ja perus- ja aineopinnot, 60 op

Kognitiotieteen opintokokonaisuuksia voivat suorittaa sivuaineina myös tiedekunnan omat opiskelijat.

Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. tietojenkäsittely, tietojärjestelmätiede, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden sekä syviin teoreettisiin pohdiskeluihin että käytännöllisten ja tulevaisuuden haasteisiin suuntautuneiden pyrkimysten toteuttamiseen.

Oppiaine tarjoaa informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin. Muiden tiedekuntien opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden moni- ja poikkitieteellisten kysymysten opiskeluun. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista ongelmista ovat olleet organisaatio- ja taloudellinen ajattelu, taiteen kognitio ja psykologia, päätöksentekoprosessit, representaatioteoria, käsitejärjestelmät ja mallintaminen, suunnittelututkimus ja kognitiivinen ergonomia.

Kognitiotieteen opintovaatimuksissa yhdistetään monien eri tieteenalojen osaamista monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi koota erilaisia kokonaisuuksia riippuen siitä, millaisen tietämyspohjan hän katsoo omien kiinnostustensa pohjalta tarkoituksenmukaiseksi. Näissä vaatimuksissa ei ole esitetty kaikkia mahdollisuuksia, ja sen vuoksi kannattaa tarvittaessa keskustella professorin kanssa oman kiinnostuksensa kohteista. Connet -verkoston opintoja kannattaa myös käyttää aktiivisesti hyväksi.

Tarkempia tietoja kognitiotieteen opintokokonaisuuksista löytyy oppaasta tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Sivuaineet-osiosta.

18.6 Tietotyön opintokokonaisuus

Tietotyön opintokokonaisuus on tarkoitettu muille kuin informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille. Kokonaisuutta ei hyväksytä informaatioteknologian tiedekunnan pääaineopiskelijoiden sivuaineeksi. Tiedekunnan opiskelijat voivat kuitenkin suorittaa tietotyön opintojaksoja. Opinnot antavat opiskelussa sekä tutkimus- ja työtehtävissä tarvittavia tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia. Opintokokonaisuus koostuu kaikille yhteisistä ja valinnaisista opinnoista. Eri tiedekunnat voivat koostaa tietotyön opinnoista tarkoituksenmukaisia opintokokonaisuuksia määrittelemällä omille opiskelijoilleen soveltuvat opinnot. Tiedekunnat antavat merkinnät opintokokonaisuuden suorittamisesta omille opiskelijoilleen (kokonaisuuden arvostelu: hyväksytty). Jos opiskelijan muihin opintoihin sisältyy tietotyön pakollisia opintojaksoja, suoritetaan kokonaisuuteen vastaavasti enemmän valinnaisia jaksoja. Tietotyön opetuksen käytännön järjestelyistä vastaavat kustakin opintojaksosta vastuussa olevat ainelaitokset ja avoin yliopisto.

Taulukko 18.6: Tietotyön opintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (25 op).

18.7 Vanhan tutkintojärjestelmän mukaiset tietojärjestelmätieteen ja tietotekniikan sivuaineopinnot

Taulukko 18.7: Vanhan tutkintojärjestelmän mukaiset tietojärjestelmätieteen ja tietotekniikan sivuaineopinnot

Liite 1: Jyväskylän yliopiston opintosuoritusjohtosääntö

Tämä sääntö tulee voimaan 1.8.2005 alkaen

(Yliopiston hallituksen hyväksymä 20.5.1998 (sekä muutos 21 §:ään 26.8.1998, muutokset 16 §:ään ja 20 §:ään 8.12.1999, muutokset 5 §:ään ja 15 §:ään 13.6.2001 ja muutokset 1 §:ään, 2 §:ään, 5 §:ään, 7 §:ään, 12 §:ään, 15 §:ään, 19 §:ään, 23 §:ään ja 25 §:ään 13.4.2005)

Opintosuoritus ja sen arviointi

1 §

2 §

Opettajan ollessa estynyt määrää dekaani toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.

Opintosuoritusten arviointi perustuu opetussuunnitelmissa määriteltyihin tavoitteisiin. Arvioinnista vastaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat.

3 §

Opettajan velvollisuutena on antaa opiskelijoille ennalta tieto opintosuorituksen vaihtoehtoisista suoritustavoista ja vaatimustasosta.

4 §

5 §

Käytettäessä arvosteluasteikkoa erinomaiset tiedot, hyvät tiedot, tyydyttävät tiedot, hylätty, niitä vastaava numeerinen kokonaisluvuista koostuva arvosteluasteikko
- erinomainen 5
- kiitettävä 4
- hyvä 3
- tyydyttävä 2
- välttävä 1
- hylätty 0

Alla olevaa taulukkoa 1.1 käytetään muunnettaessa arvosanoja uuden ja vanhan tutkintoasteikon välillä. Taulukkoon on merkitty myös vastaavuudet ECTS (the European Course Credit Transfer and Accumulation System)-asteikkoihin.

Taulukko Arvosanojen muuntaminen

* 1.8.2005 alkaen käytetään opintojen arvioinnissa numeerista asteikkoa 0-5 (b). Opintojaan vanhojen opetussuunnitelmien (asetukset vuodelta 1994, 1995, 1997) mukaisesti jatkavien opiskelijoiden opintojaksojen arvioinnit kuitenkin rekisteröidään arvosteluasteikolla 0-3 (c). Muuntaminen näiden asteikkojen välillä tapahtuu vastaavuustaulukon mukaisesti.

6 §

Kirjallisen kuulustelun järjestäminen

7 §

Yleisen kuulustelutilaisuuden valvontajärjestyksen määrää tiedekunnan dekaani.

Opetusta antavan yksikön kuulustelun valvontajärjestyksen määrää yksikön johtaja.

8 §

Kuulusteltavan kokonaisuuden mukaan muu kuin tiedekunnan yleinen kuulustelutilaisuus voidaan määrätä lyhyemmäksi kuin neljäksi tunniksi.

9 §

Kuulustelutilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin puoli tuntia on kulunut kuulustelun alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan samaan kuulusteluun osallistuva ei ole poistunut salista ja mikäli siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa.

Kuulustelutilaisuuden päätyttyä valvojat huolehtivat vastausten toimittamisesta kuulustelutilaisuuden järjestäjälle. Kuulustelijalla tulee olla mahdollisuus saada vastaukset viimeistään kuulustelutilaisuutta seuraavana työpäivänä.

10 §

11 §

12 §

Ilmoittautuminen tapahtuu vahvistettua lomaketta käyttäen tai muutoin sovitulla tavalla. Myöhästyneiden tai puutteellisesti täytettyjen ilmoitusten mahdollisesta hyväksymisestä päättää kuulustelija.

Ilmoittautumisvelvoite ei koske luentosarjan, kurssin tai harjoitusten väli-, loppu- tai uusintakuulustelua, ellei kuulustelija toisin määrää.

13 §

Kuulusteluun osallistuvat on pyrittävä sijoittamaan kuulustelusaliin siten, että jokaisella on työrauha eikä kuulusteltavilla ole mahdollisuutta vilppiin.

14 §

Tulosten julkistaminen ja palaute

15 §

Tuloksia julkistettaessa kuulusteltavan nimen yhteydessä ei saa käyttää asianomaisen henkilötunnusta.

Opintosuoritusten tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa siitä kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi.

Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta.

Mikäli opintojakson suoritustavasta tai muusta erityisestä syystä johtuen opintosuorituksen arviointi edellyttää edellä mainittua pitempää aikaa, laitoksen johtaja tai dekaani voi myöntää lisäaikaa. Mikäli lisäaikaa myönnetään, tulee opintojaksosta vastuussa olevan opettajan tiedottaa siitä opiskelijoille viivytyksettä asianmukaisella tavalla.

16 §

17 §

18 §

19 §

Opintosuorituksen julkisuus

20 §

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetyn lain 28 ':n mukaan luvan tietojen saamiseen opintosuorituksista opetus- ja tutkimustarkoituksiin antaa tiedekunnan dekaani tai erillislaitoksen johtaja. Mikäli lupa koskee useampaa tiedekuntaa tai erillislaitosta luvan antaa hallintovirasto.

Erinäisiä säädöksiä

21 §

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

22 §

Jos puheenjohtaja tai jäsen ei voi osallistua asian käsittelyyn tai on muutoin estynyt, tulee hänen sijaansa hänen varajäsenensä. Jollei varajäsenkään voi osallistua asian käsittelyyn, määrää rehtori tutkintolautakunnan puheenjohtajan, jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet käsittelemään kyseisen yksittäisen asian.

Tutkintolautakunnan tulee huolehtia siitä, että asia tulee selvitetyksi. Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Tutkintolautakunnan tulee antaa sen käsiteltäväksi saatetuista asioista perusteltu päätös.

23 §

24 §

25 §

Liite 2: IT-tiedekunnan henkilötiedot

Informaatioteknologian tiedekunnan henkilökunta

Tiedekunnan toimiston henkilöstö

Tiedekunnan ATK-tuki

Tiedekunnan atk-tuen tavoitat sähköpostitse osoitteesta atk-tuki@it.jyu.fi.

Informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvosto

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen henkilökunta

Lyhenteet

Hallinto

Opetushenkilökunta

* Suuntautumisvaihtoehto

Laitoksen muu henkilökunta

* Suuntautumisvaihtoehto

INFWEST.IT-jatkokoulutusohjelma

Dosentit

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen laitosneuvosto

Tietotekniikan laitoksen henkilökunta

Lyhenteet

Hallinto

Opetushenkilökunta

* Suuntautumisvaihtoehto

Laitoksen muu henkilökunta