[edellinen] [sisällys] [seuraava]

9.3 Sivuaineet uuden tutkintojärjestelmän mukaan

Tässä oppaassa kerrotaan IT-tiedekunnan tutkintojen pakollisista sivuaineista sekä muista aineista, joita tiedekunnan opiskelijat tyypillisesti suorittavat. Muista sivuaineista löydät tietoja eri tiedekuntien www-sivuilta ja sivuaine-infotilaisuuksista. Käytänteet vaihtelevat eri tiedekunnissa ja ainelaitoksilla: joissakin myös vanhat opiskelijat voivat opiskella uusien vaatimusten mukaisesti, niitä soveltaen. Esim. taloustieteiden tiedekunnassa noudatetaan tällaista käytäntöä. Tarkista ko. tiedekunnan www-sivuilta menettelytavat.
http://www.jyu.fi/econ/

Kandidaatin tutkintoa varten tulee suorittaa ainakin yksi perusopintotasoinen sivuaineopintokokonaisuus. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnossa pakollisena sivuaineena on jokin taloustieteellinen oppiaine. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa pakollisena sivuaineena on joko matematiikka, tilastotiede tai menetelmäopintokokonaisuus.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja varten tarvitaan yhteensä joko kaksi perusopintotasoista sivuainetta tai opintokokonaisuutta tai yksi perus- ja aineopintotasoinen sivuaine. Jos opiskelija suorittaa kandidaatin tutkintoon 2 sivuainetta (perusopintokokonaisuutta) tai yhden perus- ja aineopintotasoisen kokonaisuuden, voi maisteriopintoihin valita vapaasti mitä tahansa valinnaisia opintoja. Mikäli opiskelija suorittaa vain yhden perusopintotasoisen sivuaineen kandidaatin tutkintoonsa on hänen suoritettava toinen sivuaine/opintokokonaisuus maisterintutkintoonsa (tai vaihtoehtoisesti laajennettava kandidaatin tutkinnon perusainetasoista sivuainetta aineopintotasoiseksi). Poikkeukset ja suositukset on kerrottu maisteriopintojen suuntautumisvaihtoehtojen taulukoissa.

Sivuainevalinnoilla kukin opiskelija voi profiloida tutkintoaan ja rakentaa siitä itsensä näköisen. Sivuainevalinnan perusteena voivat olla esim. omat urasuunnitelmat tai harrastukset.

9.3.1 Taloustieteelliset sivuaineet

Informaatioteknologian tiedekunnan kauppatieteellisen alan tutkintoja suorittavilla (pääaineena tietojärjestelmätiede) on vapaa opinto-oikeus kaikkiin taloustieteiden tiedekunnan perus- ja aineopintoihin http://www.jyu.fi/econ/. He voivat vapaasti opiskella sivuaineina seuraavia opintokokonaisuuksia:

Kaikille opiskelijoille vapaita sivuainekokonaisuuksia ovat Basic Business Studies ja Kansantaloustieteen perusopinnot.

9.3.2 Liiketoimintaosaamisen perusteet

Johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin ja yrittäjyyden aineopintojen pohjaopintoina ovat Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) eli aiemmat Yrityksen taloustieteiden perusopinnot.

YTPP110 Yrityksen johtaminen ja johtajuus, 7 op /4 ov

TAVOITE: Kurssi perehdyttää opiskelijan organisaatioiden johtamiseen liittyviin peruskäsitteisiin ja antaa yleiskäsityksen yritystoiminnan johtamisesta, organisoinnista ja johtajuuden teorioista.
SISÄLTÖ: Johtamisen ja organisaatioiden peruskäsitteet. Johtamisajattelun ja johtajuuden teorioiden kehitys. Johtamisopit, johtajan piirteet, johtajan työ ja erilaiset johtamistyylit, johtajuuden tilannesidonnaisuus sekä johtamisen arvot. Ihminen organisaatiossa, esimies-alaissuhde, ryhmät ja tiimit, organisaatioteoriat ja strateginen johtaminen. Ajankohtaiset johtamisen ja organisaatioiden teemat.

YTPP120 Laskentatoimen perusteet, 7 op/4 ov

TAVOITE: Antaa opiskelijalle yleiskuva yrityksen taloudesta ja siihen kiinteästi liittyvästä laskentatoimen tehtäväkokonaisuudesta.
SISÄLTÖ: Kurssin aihepiirejä ovat ulkoisen laskentatoimen osalta tilinpäätöksen rakenne, kirjanpito tilinpäätöksen perustana sekä tilinpäätöksen hyväksikäyttömahdollisuudet. Sisäisen laskentatoimen osalta kurssilla käsitellään laskentajärjestelmiä tiedon tuottajana päätöksentekoa ja ohjausta varten.

YTPP130 Markkinoinnin perusteet, 7 op/4 ov

TAVOITE: Antaa perustiedot markkinoinnista ja sen lähtökohdista.
SISÄLTÖ: Markkinoinnin tehtävät, asema ja tarkoitus yhteiskunnan ja yrityksen toiminnassa. Markkinoinnin lähtökohtatekijät: markkinointiajattelu, kysyntätekijät, kuluttajan ostokäyttäytyminen, kilpailu, segmentointi, markkinoinnin kilpailuparametrit, markkinoinnin suunnittelu.

YTPP140 Yrittäjyyden ja liiketoiminnan perusteet, 7 op/4 ov

TAVOITE: Perehdyttää yrittäjyyden eri ulottuvuuksiin ja ilmenemismuotoihin. Tavoitteena on tarkastella yrittäjyyttä ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapana työntekoon. Opintojaksossa annetaan perusvalmiuksia ymmärtää yrittäjyyttä ja liiketoimintaa sekä käsiteanalyyttisesti että käytännön ilmiönä.
SISÄLTÖ: Yrittäjyys käsitteenä ja käytännössä. Yrittäjyyden eri ilmenemismuodot ja olemus. Innovatiivisuus ja sen edistäminen. Yrittäjyyden perusedellytykset ja perusteet sekä käsiteanalyyttisesti että käytännön esimerkkien avulla. Yrittäjyyden tutkimusteemojen esittely.
OPPIMISMUODOT: Luennot, yksilöharjoitukset ja tiimityöskentely.

9.3.3 Basic Business Studies

Luonnontieteellisen alan tutkintoja suorittavat IT-tiedekunnan opiskelijat voivat vapaasti opiskella tämän englanninkielisen opintokokonaisuuden, joka antaa perustiedot liiketoimintaosaamisesta.

YTP P111 Management and leadership in organization, 7 op/4 ov

AIMS: The course will introduce students to the basic concepts of management and leadership in relation to corporations and organized entities.
STRUCTURE: Perspectives to the aspects of leadership, values, organizational behaviour, motivations and practises. Perspectives to management, managerial work, and management systems in complex organizations. Human in organization, leader-follower relationship, groups and teams, organization theories and strategic management. Relating the previous concepts to the realities of complex organizational entities and phenomena.

YTP P121 Basics of Accounting, 7 op/ 4 ov

OBJECTIVES: Students get a general overview of the economics of a firm and learn basics of the related accounting tasks.
CONTENTS: The course contains both financial and management accounting issues. Students will learn the structure financial reports and the role of financial reporting, bookkeeping and accounting systems as the basis of financial reporting and the source of information for managerial decision making and financial control.

YTPP131 Basics of marketing, 7 op/4 ov

AIMS AND CONTENT: To provide a basic knowledge of marketing concepts and problem areas. Marketing in society. The concepts that underlie the discipline of marketing. Basics of marketing operations.

YTPP141 Introduction to entrepreneurship and business operations, 7 op/4 ov

AIMS: To understand the nature of entrepreneurship. The aim is also to familiarize students with intrapreneurship and entrepreneurial thinking as well as to describe practices and the basics of starting a business.
CONTENTS: Primary emphasis will be on enterprising attitude and on studying entrepreneurship as a way of thinking and acting. Different dimensions of entrepreneurship including different forms of entrepreneurial activity will be presented. Intrapreneurship, entrepreneurship, business concept and running a business will be discussed.

9.3.4 Johtaminen

Johtaminen ja johtajuus ovat ja tulevat olemaan avainasemassa punnittaessa kansakuntien, yritysten ja yksilöiden menestystä 2000-luvun globalisoituvassa maailmassa. Johtamista on ollut yhtä kauan kuin inhimillistä toimintaakin ja organisoituneen toiminnan edut ovat olleet kiistattomat kautta aikojen. Ihmisten ja asioiden johtaminen (Leadership / Management) ovat kaksi saman kolikon kääntöpuolta. Johtamisen oppiaineessa pyritään vastaamaan vaateeseen hyvästä johtamisesta ja kestävästä kehityksestä. Toiminta-ajatuksena on vahvaan teorian ja käytännön yhdistävään tieteelliseen osaamiseen perustuen tutkia ja kehittää hyvää johtamista sekä tarjota korkeatasoista asiantuntijuutta johtamisen ja esimiestyön opetuksessa.

Johtamisen oppiaineen vahvuutena on teorian ja käytännön yhdistäminen. Uusin johtamistieteellinen tietous palvelee käytännön yritystoimintaa. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa johtamista, esimiestyötä ja työyhteisöjen näkökulmaa arvostavia ja niiden kehittämisestä kiinnostuneita vastuunsa tuntevia ammattilaisia yritysten ja muiden organisaatioiden haasteellisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Tavoitteena on, että opiskelijoille syntyvät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet ihmisten ja asioiden hyvään johtamiseen ja organisointiin.

Opiskelija voi halutessaan suuntautua kolmeen alueeseen aine- ja syventävien opintojen tasolla. Ne ovat henkilöstön johtaminen, liiketoimintaosaaminen sekä organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt. Henkilöstön johtamisen alueella tarkastellaan esimiestyötä ja henkilöstövoimavarojen johtamista vastuullisen johtamisen ja organisaation suorituskyvyn kannalta. Liiketoimintaosaaminen keskittyy yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja hallintaan. Organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt opiskelualueena suuntautuu yrityksen ja yhteiskunnan välisen suhteen analysointiin ja tulkintaan.

Johtamisen aineopinnot (28 op + 35 op)

Johtamista sivuaineena aineopintotasolle opiskelevat eivät osallistu aineopintojen seminaariin. Tämä osuus korvataan valinnaisilla johtamisen aineopinnoilla, joita tulee kokonaisuudessa olla vähintään 15 op. Johtamisen aineopintotasoinen opintokokonaisuus vaatii perustaksi siis liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) ja vähintään 35 op johtamisen aineopintoja.

9.3.5 Laskentatoimi

Laskentatoimi tarkastelee taloudellisen informaation tuottamista, välittämistä, käyttämistä ja hallintaa. Laskentatoimeen kuuluvina eri osatehtävinä erotetaan kirjanpito ja tilinpäätösraportointi, kustannuslaskenta ja talousjohtaminen sekä tilintarkastus ja yrityksen rahoituksen hallinta. Opetuksessa painottuvat sekä yksityisen että julkisen sektorin näkökulmasta ulkoinen laskentatoimi ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi ja yritysrahoitus.

Laskentatoimen aineopinnot (28 op + 39 op)

Aineopintotasolla laskentatoimesta sivuaineena kiinnostuneet opiskelijat suorittavat ensin liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op). Sivuaineopiskelijat eivät ota osaa aineopintoseminaariin, joten heidän laskentatoimen aineopintonsa muodostuvat seitsemästä pakollisesta kurssista (34 op) ja valinnaisista oppiaineen suorituksista (5 op).

9.3.6 Markkinointi

Markkinoinnin oppiaine antaa valmiudet toimia kansainvälisillä markkinoilla. Se painottuu markkinointiin elektronisissa kanavissa, elektroniseen pankki- ja rahoitustoimintaan, kuluttajakäyttäytymiseen sekä asiakassuhteisiin toimitusketjussa. Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet ovat internet- ja mobiililiiketoiminnan markkinointi, kilpailu- ja yhteistyöstrategiat, toimitusketjumuodostelmien johtaminen, kuluttajakäyttäytyminen ja vähittäiskaupan erityiskysymykset.

Markkinoinnin aineopinnot (28 op + 35 op)

Sivuaineopiskelijat eivät osallistu aineopintojen seminaariin. Sen sijaan heiltä vaaditaan valinnaisia markkinoinnin aineopintoja vähintään 17 op. Sivuaineopiskelijoilta markkinoinnin aineopintojen suorittaminen edellyttää siis liiketoimintaosaamisen perusteiden (28 op) lisäksi vähintään 35 op markkinoinnin aineopintoja.

9.3.7 Yrittäjyys

Yrittäjyys on uusimpia tulokkaita kauppatieteellisten yksiköiden pääainevalikoimassa. Oppiaineen esiintulo heijastaa ajan henkeä. Yrittäjyyden asema on muodostunut yhteiskunnassamme keskeiseksi. Se toimii mahdollistajana useimmille asioille. Yrittäjyyden oppiaine heijastaa myös yliopistojen omaa pyrkimystä olla uudella tavalla kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti vaikuttava. Yliopistojen vaikutusten tulee näkyä myös liiketoiminnan tasolla.

Yrittäjyys fokusoituu usein yksilöihin ja heidän toimintaansa, mitä hyvin kuvaa näkemys yrittäjyydestä ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapana. Kauppatieteellisissä yksiköissä oppiaineen profiilin ydin on puolestaan liiketoimintalähtöinen tulkinta yrittäjyydestä sekä keskittyminen liiketoiminnan synnyn alkuvaiheisiin ja murroskohtiin. Lisäksi oppiaineelle on tyypillistä pyrkimys liiketoimintaosaamisen kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä liiketoiminta- ja substanssiosaamisten yhdistämiseen.

Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyden oppiaine on profiloitunut omaleimaiseksi ja tiedeyhteisöönsä vahvasti kiinnittyväksi. Perheyrittäjyys muodostaa painoalueen, joka on leimannut oppiainetta koko sen olemassaolon ajan. Sen perusta on perheyritysten keskeisyydessä ja erityispiirteissä. Tältä osin oppiaine on jo saavuttanut myös kansainvälisesti arvostetun aseman. Toisena painoalueena on yrittäjyys yhteisöllisenä ilmiönä, jonka kehitykseen voidaan vaikuttaa myös ulkopuolisten toimijoiden toimenpitein. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämistehtäviä on tarjolla kunta-, seutu- ja maakunta-tasoilla sekä erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä yhteisöissä. Tehtävät edellyttävät kykyä toimia liiketoiminnan tasolla sekä kykyä ymmärtää talouden (ml. paikallistalouden) toimintamekanismeja ja lainalaisuuksia.

Yrittäjyyden oppiaineelle on tunnusomaista vahva kosketuspinta käytännön liiketoimintaan. Monien opintojaksojen yhteydessä tehdään ongelmalähtöisiä työpapereita. Lisäksi henkilökohtaista yrittäjäkokemusta tai kokemusta vaativista asiantuntijatehtävistä on mahdollista hyödyntää opinnoissa monin tavoin. Oppimismenetelmät ovat innovatiivisia ja aktiivisuutta edellyttäviä, millä osaltaan pyritään tukemaan yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä. Tarjolla oleva opetus kattaa kaikki keskeiset yrittäjyyden osa-alueet: yksilön toiminnan ja osaamisen, liiketoiminnan dynamiikan, liiketoiminnan käynnistämistä koskevan kokonaisvaltaisen suunnittelun sekä kasvun ja sen johtamisen. Erityiskysymyksistä tärkeitä ovat esimerkiksi kansainvälistyminen, sisäinen yrittäjyys, osaamisperustainen liiketoiminta, luvakeliiketoiminta ja yhteistyö.

Yrittäjyyden aineopinnot (28 + 35 op)

Sivuaineopiskelijat eivät ota osaa aineopintojen seminaariin. Sen sijaan heiltä vaaditaan pääaineopiskelijoihin verrattuna valinnaisia yrittäjyyden aineopintoja hieman laajempi määrä eli 19 op. Sivuaineopiskelijoiden yrittäjyyden aineopinnot koostuvat siis liiketoimintaosaamisen perusteista (28 op) sekä 35 op laajuisista yrittäjyyden aineopinnoista.

9.3.8 Kansantaloustiede

Kansantaloustiedettä opetetaan taloustieteiden tiedekunnassa. Monien talouden ilmiöiden taustalla on resurssien niukkuuden ja tarpeiden runsauden ristiriita. Kansantaloustiede tarkastelee näitä ilmiöitä sekä teoreettisesti että empiirisesti havaintojen perusteella. Luonteeltaan kansantaloustiede on yleistä taloustiedettä. Sen tutkimuskohteena on taloudellisen toiminnan kokonaisuus sekä eri sektorien, aluetalouksien, taloudenpitäjäryhmien ja yksittäisten toimijoiden kuten yritysten ja kuluttajien toiminta sekä niiden välinen vuorovaikutus. Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen tutkimus on painottunut empiirisesti. Sen kohteina ovat olleet varsinkin työmarkkinat, aluetaloudet sekä rahoitusmarkkinat.

Kansantaloustieteen perusopintokokonaisuus on ns. vapaa sivuaine. Kansantaloustieteen sivuaineopiskelijoille pakollinen opintosuoritus perusopinnoissa on ainoastaan Kansantaloustieteen peruskurssi. Jotta perusopintokokonaisuus täyttyy, on opiskelijan suoritettava kansantaloustieteen opintoja vähintään 28 opintopisteen edestä. Tähän voidaan sisällyttää perusopintokursseja sekä aineopintojen valinnaisia kursseja. Kansantaloustieteen aineopinnot sivuaineena etenevät kuten pääaineopiskelijoilla lukuun ottamatta seminaarityöskentelyä ja maturiteettia, jotka eivät kuulu sivuaineopiskelijoiden vaatimuksiin. Kansantaloustieteen aineopinnot sivuaineena on laajuudeltaan vähintään 63 opintopistettä.

Kansantaloustieteen perus- ja aineopinnot (28 op + 35 op)

Perusopinnot

Aineopinnot

9.3.9 Kauppaoikeus

Kauppaoikeuden opetusta järjestetään taloustieteiden tiedekunnassa. Kauppaoikeudessa voi suorittaa sivuaineopintoina perusopinnot ja aineopinnot. Perusopintokokonaisuuden minimilaajuus on 25 op (15 ov) ja sen on sisällettävä opintojaksot KAOP110 ja KAOP120. Aineopintokokonaisuuden minimilaajuus yhdessä perusopintokokonaisuuden kanssa on 60 op (35 ov).

Informaatioteknologian opiskelijat

Kauppaoikeuden opintopaketin on tarkoitus antaa perustiedot yleisistä yritystoiminnan ja kaupankäynnin oikeudellisesta sääntelystä ja erityisesti informaatioteknologian opiskelijoille tietoa verkkoliiketoiminnan ja verkkoviestinnän sääntelystä. Siviili- ja kauppaoikeuden sekä yritysoikeuden perusteet antaa perustiedot yritystoiminnan sääntelystä. Irtaimen kauppa, kuluttajasuoja ja sopimusoikeus antavat perustiedot kaupankäynnin perusteista ja kuluttajasuojan vaatimuksista. Markkinaoikeudessa perehdytään kilpailuoikeuteen, julkisiin hankintoihin ja markkinointiviestinnän sääntelyyn. Elektronisen liiketoiminnan juridiikassa perehdytään verkkoliiketoiminnan sääntelyyn ja yksityisyyden suojan asettamiin vaatimuksiin sähköisessä suoramarkkinoinnissa. Opiskelijat voivat halutessaan suorittaa lisäksi eurooppaoikeuden, arvopaperimarkkinaoikeuden tai sopimusoikeuden opintojaksoja.

Kauppaoikeuden perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)

Perusopinnot

Aineopinnot

9.3.10 Informaatio- ja viestintäoikeuden opintokokonaisuus

Taloustieteiden tiedekuntaan on suunnitteilla lv. 2007-2008 uusi Informaatio-ja viestintäoikeuden opintokokonaisuus. Opintokokonaisuus on tarkoitus muodostaa sellaisista jo nyt kauppaoikeuden opetusohjelmassa olevista opintojaksoista, jotka liittyvät informaatio- ja viestintäoikeuteen. Opintokokonaisuus on 25- 40 op:n perusopintokokonaisuus. Opintokokonaisuus on sopiva erityisesti informaatioteknologian, viestintätieteiden ja teknologialiiketoiminnan opiskelijoille.

Opintokokonaisuuteen on tarkoitus sisällyttää seuraavia opintojaksoja:

9.3.11 Teknologialiiketoiminta -opintokokonaisuus

Teknologialiiketoiminnan sivuainekokonaisuuden tavoitteena on tarjota "liiketoiminta-osaamisen lyhyt oppimäärä" IT-tiedekunnan luonnontieteellisen alan ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan pääaineopiskelijoille sekä hyvinvointiteknologian opiskelijoille. Huom! Myös tietojärjestelmätieteen opiskelijoilla on ollut mahdollisuus päästä mukaan teknologialiiketoiminnan opintokokonaisuuteen tai yksittäisille kursseille, mikäli opetusryhmissä on ollut tilaa. Teknologialiiketoiminnan sivuaineopinnoista kerrotaan tarkemmin tietotekniikan laitoksen kohdalla luvussa 10.3.3.

9.3.12 Matematiikka

Matematiikan perusopinnot käyvät tilastotieteen ja menetelmäopintokokonaisuuden ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon. Matematiikan sivuaineopinnoista ja matematiikan kytkeytymisestä tietojenkäsittelyyn kerrotaan tarkemmin tietotekniikan laitoksen kohdalla luvussa 10.3.1.

9.3.13 Tilastotiede

Tilastotieteen perusopinnot käyvät matematiikan perusopintojen ja menetelmäopintokokonaisuuden ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon.

Tilastotiedettä sivuaineena opiskeleva voi suorittaa tilastotieteen perusopinnot kahdella tavalla. Vaihtoehto A sisältyy tilastotieteen aineopintokokonaisuuteen, ts. siitä on mahdollista jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B on metodinen sivuaineperusopintokokonaisuus eikä siitä voi jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B:n suorittanut voi jatkaa tilastotieteen metodiseen aineopintokokonaisuuteen, joka on suunnattu sovellusalojen opiskelijoille ja tutkijoille. Metodisesta aineopintokokonaisuudesta ei voi jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin.

Tilastotieteen perusopinnot sivuaineena, 25 op
Vaihtoehto A
  • TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
  • TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 6 op
  • TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 6 op
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op
  • Valinnaisia opintoja vähintään 8 op. Valinnaiseksi kurssiksi suositellaan TILP360 Peruskurssien lopputyötä, 3 op.Muita valinnaisia esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op tai jokin TILAxxx -kurssi. Valinnaiseksi kurssiksi ei käy TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi. Lisätietoja amanuenssilta.

Vaihtoehto B
  • TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op
  • Valinnaisia opintoja vähintään 14 op, esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op, ja/tai jokin TILAxxx -kurssi. Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastotieteen peruskurssi 1 ja 2. Lisätietoja amanuenssilta.

Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 ovat tilastotieteen alkeiskurssit niille opiskelijoille, jotka aikovat lukea tilastotiedettä perusopintoja pidemmälle. Kursseja suositellaan matematiikan opiskelijoille, bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoille, psykologian opiskelijoille. Kurssien tavoitteena on antaa opiskelijalle käytännöllisten sovellus- ja data-analyysiesimerkkien ohella riittävä teoreettinen pohja myöhempiä tilastotieteen opintoja varten.

Tilastomenetelmien peruskurssi on tarkoitettu niille sivuaineopiskelijoille, jotka suorittavat korkeintaan tilastotieteen perusopinnot.

SPSS-kurssille osallistuminen edellyttää, että Tilastotieteen peruskurssit tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai vastaava) on suoritettu. Johdatus tilastotieteeseen TILP100 -kurssin suoritus yksin ei riitä.

Tilastomenetelmien jatkokurssille edellytetään, että on suoritettu Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai korvaava kurssi, tarkista korvaavuus ennen kurssille ilmoittautumista) sekä SPSS -kurssi.

9.3.14 Menetelmäopintokokonaisuus

Monitieteinen menetelmäopintokokonaisuus käy matematiikan ja tilastotieteen perusopintojen ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon. Kokonaisuus antaa valmiuksia tietojenkäsittelytieteen laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien käyttöön ja sitä suositellaan erityisesti tutkijoiksi aikoville.

MENETELMÄOPINTOKOKONAISUUS väh. 25 op
Pakolliset opinnot
  • FILP210 Logiikka I, 3 op (2 ov)
  • FILP220 Tieteenfilosofia I, 3 op (2 ov)
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op (1 ov)
  • TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op (5 ov)

 17op
Valinnaiset opinnot
  • FILP340 Ontologia ja tietoteoria I, 4 op (2 ov)
  • FILP330 Filosofinen ihmistutkimus I, 3 op (2 ov)
  • PSYP200 Psykologian menetelmät I, 5 op (3 ov)
  • FYS P110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op (1,5 ov)
  • MATP152 Approbatur 1 A, 4 op (2,5 op)
  • MATP153 Approbatur 1 B (edell. MATP152), 4 op (2,5 ov)
  • MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 (Vastaa vanhaa MAT0131-kurssia), 6 op (4 ov)
  • MATY020 Matematiikan peruskurssi, 5 op (3 ov)

Valinnaisista opinnoista (8 op) pitää vähintään 4 op olla matematiikan opintoja yllä mainituista kursseista.

 väh. 8op

Tutkinnossa muuhun opintokokonaisuuteen sisällytettyjä kursseja ei voi käyttää menetelmäopintojen osana. Näiden sijaan valitaan muita edellä mainittuja valinnaisia opintoja siten, että kokonaisuus on laajuudeltaan vähintään 25 op.

9.3.15 Kognitiotiede sivuaineena

Kognitiotieteen opintokokonaisuuksia voivat suorittaa sivuaineina myös tiedekunnan omat opiskelijat. Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. tietojenkäsittely, tietojärjestelmätiede, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden sekä syviin teoreettisiin pohdiskeluihin että käytännöllisten ja tulevaisuuden haasteisiin suuntautuneiden pyrkimysten toteuttamiseen. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin.

Kognitiotieteen opintovaatimuksissa yhdistetään monien eri tieteenalojen osaamista monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi koota erilaisia kokonaisuuksia riippuen siitä, millaisen tietämyspohjan hän katsoo omien kiinnostustensa pohjalta tarkoituksenmukaiseksi. Näissä vaatimuksissa ei ole esitetty kaikkia mahdollisuuksia, ja sen vuoksi kannattaa tarvittaessa keskustella professorin kanssa oman kiinnostuksensa kohteista. Connet -verkoston opintoja kannattaa myös käyttää aktiivisesti hyväksi.

Kognitiotieteen perus- ja aineopinnot

KOGNITIOTIEDE, PERUSOPINNOT yht. 25 op
Pakolliset
  • KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia, 6 op (3 ov)

 6 op
Valinnaiset
  • PSY0AS1 Psykologian johdantokurssi (2 ov) (Ei enää opetusohjelmassa)
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op (2 ov)
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op (2 ov)
  • ITKP102 Ohjelmointi I, 6 op (4 ov)
  • FILP220 Tieteenfilosofia I, 3 op (2 ov) (Vastaa vanhaa FIL0A12-kurssia)
  • FILP110 Filosofian historia I, 3 op (2 ov)
  • FILP210 Logiikka I, 3 op (2 ov) (Vastaa vanhaa FIL0A31-kurssia)
  • SOSP100-SOSP110 Sosiologian johdantokurssi, luento 2 op (1 ov) ja teostentti 4 op (2 ov)
  • YKPP200 Sosiaalitieteiden metodologiset perusteet/luento, 2 op (1 ov)
  • TAHP110 Taidehistorian johdantokurssi ja praktikum 5 op (2,5 ov) (Vastaa vanhaa TAP0P20-kurssia)
  • YTPP110 Yrityksen johtaminen ja johtajuus, 7 op (4 ov)
  • YJOA310 Yrityksen riskien hallinta, 5 op (3 ov)

 19 op

Muista mahdollisista kursseista sovitaan erikseen professorin kanssa. Tällaisia ovat erityisesti Connet -opinnot.

KOGNITIOTIEDE, AINEOPINNOT yht. 35 op
Pakolliset
  • KOGA208 Käyttäjäpsykologia, 6 op (3 ov)
  • KOGA269 Erityisluentosarja, 3 op
  • KOGA210 Kognitiotieteen harjoitustyö, 3 op

 12 op
Valinnaisia
  • PSYP120 Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian perusteet I, 5 op (3 ov) (Vastaa vanhaa PSY0A22-kurssia)
  • FILA400P Mielen filosofia ja kognitiotieteen filosofia, 6 op (4 ov)
  • FILA210 Logiikka II, 4 op (2 ov) tai FILA220 Tieteenfilosofia II, 4 op (2 ov) (Kurssit vastaavat suurimmilta osin vanhaa FIL0C33-opintojaksoa)
  • FILA110 Filosofianhistoria II, 4 op (2 ov)
  • KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia, 2 op (1 ov) (Vastaa vanhaa SKT0K10-kurssia)
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op (2 ov)
  • TJTA322 Tietotekniikka, etiikka ja yhteiskunta, 4 op (2 ov)
  • YKPP300 Suomalainen yhteiskunta / luento, 2 op (1 ov)
  • YKPP310 Sosiaalitutkimuksen aikaraportteja Suomesta, teostentti, 2 op (1 ov) (Vastaa vanhaa YKP0A24-kurssia)
  • YKPP325 Suomi maailmassa/teostentti, 2 op (1 ov) (Vastaa suurimmilta osin vanhaa YKP0A25-kurssia)
  • SOSP300 Näkökulmia suomalaiseen yhteiskuntaan, 6 op (5 ov) (Vastaa vanhoja kursseja SOS0A31-32)
  • KOGA301 Emootiot ja kognitio, 6/9 op (4/5 ov) (harjoitustyön kanssa 9 op)
  • KOGA231 Fyysinen ja kognitiivinen ergonomia, 4/9 op (2/5 ov)
  • KOGA371 Ohjelmoinnin empiirinen tutkimus, 4/9 op (2/5 ov)

 23 op

Kognitiotieteen opintojaksoja voi suorittaa myös Connet-opintoina, joista kerrotaan enemmän luvussa Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot.

[edellinen] [sisällys] [seuraava]