Kandidaatinopintojen jälkeen tietotekniikan laitoksella on mahdollista suuntautua neljään eri maisterin suuntautumisvaihtoehtoon:

• Mobiilijärjestelmät (MOB)
• Opettajankoulutus (OPE)
• Ohjelmistotekniikka (OTE)
• Simulointi ja optimointi (SIMO)

Tietotekniikan laitoksen maisteriopintojen kuvauksissa on suuntautumisvaihtoehdoittain kerrottu, mitkä ovat suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset. Lisäksi on kerrottu, mitkä opinnot hyväksytään valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi. Suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessori voi erikoistilanteissa hyväksyä myös muita opintoja valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi.

Vastuuprofessori: Timo Hämäläinen

Suuntautumisvaihtoehdossa opetuksen tavoitteena on luoda opiskelijalle vankka osaaminen mobiilijärjestelmien eri osa-alueilla. Opetus sisältää langattomia verkkojärjestelmiä, sovellusten hajauttamista, erityisiä käyttöjärjestelmäalustoja sekä järjestelmien suunnittelussa tarvittavia laskennallisia menetelmiä. Kaikille yhteisen osuuden lisäksi opintoja voi painottaa tietoverkkojen, päätelaitteiden sovelluskehityksen, järjestelmälaitteiden tai signaalinkäsittelyn suuntaan.

Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet:
Mobiilijärjestelmien maisteri pystyy kuvaamaan sekä kiinteiden että langattomien laajakaistaverkkojen toimintojen perusperiaatteita ja niissä käytettävien sovellusten toteutuksia. Hänellä on hyvät valmiudet syventää ja täydentää osaamistaan sitä mukaa kun uusia teknologiaratkaisuja tulee saataville.

Mobiilijärjestelmien suuntautumisvaihtoehdon suorittanut maisteri kykenee suunnittelemaan erilaisia langattomia ja kiinteitä tietoverkkojärjestelmiä. Hän osaa suhteuttaa teknologioiden rajoitteet niihin ja suunnittella niiden sovelluksia. Lisäksi hän osaa käyttää järjestelmien suunnittelussa tarvittavia laskennallisia menetelmiä.

Vaadittavat esitiedot:

Taulukko 10.9: MOB-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

MAISTERIN TUTKINTO, 120 op:

Taulukko 10.10: Maisterin tutkinto (MOB)

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen suoritettuaan opiskelija saa muodollisen kelpoisuuden toimia perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tietotekniikan aineenopettajana. Opettajan muodolliseen kelpoisuuteen (asetus N:o 865/2005 opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista) vaikuttavat pääaineen opintojen lisäksi myös suoritetut sivuaineopinnot.

Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet:
Aineenopettajankoulutuksesta valmistuva tietotekniikan opettaja tuntee vallalla olevien oppimis- ja opetuskäsitysten teoreettisen keskustelun perusulottuvuudet sekä omaa laajan tietoteknisen sekä pedagogisen osaamisen ja kykenee hyödyntämään näitä käytännön opetustyössä. Lisäksi hän omaa valmiudet syventää osaamistaan käytännön opetustyön kautta sekä välittää oman osaamisensa muille.

Aineenopettajankoulutuksesta valmistuva tietotekniikan opettaja osaa suunnitella, kehittää, ylläpitää sekä hyödyntää oppimista tukevia sekä edistäviä perinteisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä erilaisine sisältöineen. Lisäksi hän kykenee seuraamaan opetusalan kehitystä ja muovaamaan omia käytänteitään sen mukaisesti.

Vaadittavat esitiedot:

Taulukko 10.11: OPE-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

MAISTERIN TUTKINTO, 120 op:

Taulukko 10.12: Maisterin tutkinto (OPE)

Taulukko 10.13: OPEn sivuaineiden suorittamisen suositukset:

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Ohjelmistotekniikassa painottuvat vaativien ohjelmistojen toteuttamisessa käytettävät menetelmät ja välineet sekä niiden teoreettiset lähtökohdat. Perusopetuksen keskeistä sisältöä ovat sovellusprojekti sekä ohjelmistojen vaatimusmäärittelyyn, arkkitehtuuriin, testaukseen ja ylläpitoon liittyvät aihealueet. Ohjelmistotekniikan maisteriopinnoissa on mahdollista (ja suositeltavaa) valita opintojaksoja mm. tekoälystä ja tiedonlouhinnasta, jotka ovat keskeisiä tekniikoita niin älykkäissä ohjelmistoissa kuin älykkään ohjelmistokehityksen tukena.

Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet:
Ohjelmistotekniikasta valmistunut maisteri kykenee listaamaan erilaisia ohjelmointiparadigmoja ja osaa selittää näiden erityispiirteet sekä menetelmälliset suhteet toisiinsa. Hän pystyy jakamaan ohjelmistonkehitysprosessin ydinvaiheiden mukaisiin osiin, jotka pitävät sisällään vaatimusmäärittelyn, arkkitehtuurivalinnat, ohjelmistotestauksen ja ohjelmistojen ylläpidon. Hänellä on kokemusta realistisesta ohjelmistonkehitysprosessista ja hän osaa asettaa kuhunkin vaiheeseen vastakkain erilaisia menetelmiä sekä valita näistä tarpeeseensa soveltuvimman.

Ohjelmistotekniikasta valmistuneella maisterilla on erinomaiset valmiudet alan tutkimuksen seuraamiseen sekä alaan liittyvien uusien menetelmien kriittiseen arviointiin.

Vaadittavat esitiedot:

Taulukko 10.14: OTE-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

MAISTERIN TUTKINTO, 120 op:

Taulukko 10.15: Maisterin tutkinto (OTE)

Vastuuprofessori: Raino A. E. Mäkinen

Simulointi ja optimointi ja niiden tekniset sovellukset on informaatioteknologian tiedekunnan kansainvälinen tutkimuksen vahvuusalue.

Suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään matemaattisten mallinnusmenetelmien, numeeristen simulointimenetelmien sekä optimointimenetelmien kehittämiseen ja näiden soveltamiseen varsinkin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin. Maisteriopinnoissa opiskelija voi valinnaisilla kursseilla painottaa tutkintoaan "teollisuusmatemaatikon" tai tietotekniikan (esim. tietokonegrafiikka) suuntaan. Suuntautumisvaihtoehdolla on vahvat tutkijankoulutusperinteet. Myös monissa teollisuuden vaativissa mallinnus- ja simulointitehtävissä toimiminen edellyttää vähintään lisensiaattitason opintoja.

Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet:
Simuloinnin ja optimoinnin suuntautumisvaihtoehdon suorittanut maisteri tuntee jatkuvan ja diskreetin simuloinnin periaatteet ja sovelluskohteet. Hän osaa listata jatkuvien simulointimallien tavallisimmat diskretisointimenetelmät ja niiden tehokkaan toteuttamisen perusperiaatteet moderneissa tietokonearkkitehtuureissa. Lisäksi hän osaa nimetä yksi- ja monitavoitteisen epälineaarisen optimoinnin periaatteet ja ratkaisumenetelmät.

Simuloinnnin ja optimoinnin suuntautumisvaihtoehdon suorittanut maisteri kykenee muodostamaan tekniikan ja luonnontieteiden ilmiöille matemaattisia simulointimalleja sekä osaa rakentaa mallien ratkaisemiseen kohtuullisen tehokkaat ohjelmistot aliohjelmakirjastoja tai vastaavia valmiita komponentteja hyödyntäen. Hän osaa muodostaa ja ratkaista numeerisesti simulointimalleihin pohjautuvia optimointitehtäviä. Lisäksi hän kykenee seuraamaan alan aikakauslehtiä ja toimimaan laskennallisten menetelmien asiantuntijana tieteellistä tutkimusta tekevässä ryhmässä.

Vaadittavat esitiedot:

Taulukko 10.16: SIMO-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

MAISTERIN TUTKINTO, 120 op:

Taulukko 10.17: Maisterin tutkinto (SIMO)