[edellinen] [sisällys] [seuraava]
Tietotekniikan laitoksen tutkimus perustuu pääosin analyyttis-konstruktiivisten menetelmien käyttöön teknisestä, laskennallisesta, matemaattisesta tai pedagogisesta näkökulmasta. Laitoksen päätutkimusalueet ovat laskennalliset tieteet (tieteellinen laskenta, optimointi, tiedonlouhinta ja signaalinkäsittely), mobiilijärjestelmät ja tietoliikenne, älykkäät järjestelmät ja ohjelmistotekniikka sekä inhimilliset ja oppimisen teknologiat. Tutkimus liittyy usein yhdessä muiden tutkimuskumppaneiden ja teollisuuden kanssa tehtäviin kehityshankkeisiin, joita rahoittavat Suomen Akatemia, Tekes – Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, EU, säätiöt, yritykset ja monet muut tukijat. Tietotekniikan laitoksen rahoituksesta reilusti yli puolet liittyykin tällaisiin hankkeisiin, ja ne tarjoavat monessa tapauksessa haastavan ja mielenkiintoisen ympäristön opinnäytetöiden tekemiseen sekä edelleen jatko-opintoihin.
Tietotekniikan laitoksella tehtävä tutkimus on kansainvälisesti merkittävää, tunnistettua ja tunnustettua, erityisesti laskennallisissa tieteissä. Jyväskylän yliopistossa vuonna 2010 toteutetussa tutkimuksen arvioinnissa tietotekniikan laitoksen tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus saivat pisteet 5/5 eli se arvioitiin ylimpään (kansainväliset huiput) luokkaan. Arvioinnin mukaan laitoksen tutkimus on innovatiivista ja vertautuu alan parhaisiin kansainvälisiin tutkimusryhmiin. Laitoksella toimivien arvostettujen tutkimusprofessorien (FiDiPro – Finnish Distinguished Professorship) - professori Jacques Periaux, professori Amir Averbuch, professori Asoke Nandi - määrä on kansallista huippuluokkaa. Laitoksen professorit ja tutkijat kuuluvat useiden kansainvälisten lehtien toimituskuntiin, konferenssien järjestelyryhmiin sekä tieteenalakohtaisiin järjestöihin. Tutkimustulokset julkaistaan alan johtavissa lehdissä ja niihin viitataan muiden tutkijoiden toimesta runsaasti. Tutkimuksessa yhdistyvät hedelmällisellä tavalla perustutkimus ja soveltava tutkimus, joka johtaa korkeatasoisten julkaisujen lisäksi patentteihin ja lisensseihin.
Tutkimuskohteena ovat mm. tekniikan, luonnontieteiden ja taloustieteiden ilmiöiden matemaattinen mallintaminen, mallien numeeriset ratkaisumenetelmät sekä mallien avulla tapahtuva optimointi. Tieteellisessä laskennassa tutkitaan elementtimenetelmän käyttöä osittaisdifferentiaalipohjaiseen numeeriseen simulointiin ja sen sovelluksiin mm. akustiikassa ja virtausdynamiikassa. Optimoinnissa tutkimuskohteena on erityisesti interaktiivinen, monitavoitteinen päätöksenteko. Signaalinkäsittelyssä ja tiedonlouhinnassa tutkimuskohteita ovat esimerkiksi epätarkan mittausdatan luotettava mallintaminen, kuvankäsittely ja neurolaskenta.
Mobiilijärjestelmien tutkimus suuntautuu sekä langallisiin että langattomiin tietoliikennejärjestelmiin, niiden laadulliseen parantamiseen sekä toimivuuden takaamiseen. Merkittävin tutkimuskohde on erilaisten tiedonsiirtoverkkojen resurssien hallinnan ja käytön optimointi, mm. palvelun laadun, hinnoittelun sekä linkki- ja järjestelmätason suorituskyvyn suhteen, sekä mobiilit vertaisverkot. Nousevina tutkimuskohteina ovat tietoturvan ja käyttäjien hallinnan menetelmät tietoliikenneverkoissa.
Tutkimus kohdistuu ohjelmistokehityksen menetelmiin ja työkaluihin sekä tekoälytutkimuksesta peräisin olevien tieto- ja tietämysmallipohjaisten menetelmien soveltamiseen teollisuuden hajautettujen, älykkäiden ja turvallisten web-sovellusten, järjestelmien ja palvelujen suunnittelussa. Tutkimuksen tuloksena syntyneet järjestelmät ja palvelut hyödyntävät mm. uusia tietämys- ja agenttiteknologioita, koneoppimista sekä semanttiseen webiin perustuvia teknologioita ja työkaluja.
Inhimillinen teknologia on yksi yliopiston teknologiaprofiilin ydinalueista. Tietotekniikan opettajankoulutuksessa kehitetään malleja, menetelmiä sekä välineitä, joiden avulla tietotekniikalla voidaan tukea, auttaa, helpottaa ja edistää sekä oppimista että opettamista. Keskeisiä tutkimusalueita ovat verkko-opetuksen ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet (tietotekniikan) opetuksessa sekä verkkokurssien tuottamiseen liittyvien prosessimallien kehittäminen.