[edellinen] [sisällys] [seuraava]
Tutkintoasetuksen mukaan:
Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Ne ovat vähintään 60 opintopisteen laajuiset ja koostuvat syventävistä pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti muista tutkimusta tai uratavoitteita tukevista opinnoista. Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on aiempi tohtorintutkinto tai kaksi maisterintutkintoa, voidaan sopia suppeammista (vähintään 30 op) opinnoista.
Jos opiskelija ei ole suorittanut perustutkintoa tietojenkäsittelytieteissä, on hänen täydennettävä näitä opintoja siten, että niistä muodostuu lähes syventäviä opintoja (ilman pro gradu -tutkielmaa ja tutkielmaseminaaria) vastaava kokonaisuus, jonka laajuus on 100 op.
Jokainen jatko-opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhdessä ohjaajan kanssa. Jatko-opintoja on hyvä suunnitella alusta alkaen kokonaisvaltaisesti kuviossa 20 esitetyllä tavalla.
Kuvion 20 vasemmassa laidassa on pitkä lista yleisiä tohtorin osaamistavoitteita. Aluksi on hyvä miettiä, millainen osaaminen tukee parhaiten omia uratavoitteita ja millä osa-alueilla osaamista on runsaasti jo ennestään. Sen pohjalta voidaan laatia henkilökohtaiset osaamistavoitteet eli kuvaus siitä, millaisten tietojen ja taitojen kehittämistä opintojen kuluessa halutaan kehittää.
Kun osaamisen kehittämiselle on laadittu henkilökohtaiset tavoitteet, voidaan suunnitella, miten tavoitteeksi asetettua osaamista kehitetään jatko-opintojen kuluessa. Väitöskirjatyö muodostaa 3/4 koko tohtorintutkinnosta eli tutkimustyö on keskeisessä roolissa myös osaamisen kehittymisessä. Tutkimustyöhön sisältyy työn luonteesta riippuen monenlaista osaamista kehittäviä elementtejä, esim. ohjaussuhde, kansainvälinen työskentely, yritysyhteistyö, projektityöskentely, kirjallinen ja suullinen viestintä jne. Tutkintoon kuuluvat tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (60 op) kannattaa suunnitella siten, että ne tukevat ja täydentävät halutulla tavalla tutkimustyössä hankittua osaamista.
1.8.2005 jälkeen jatko-opintonsa aloittaneet opiskelijat opiskelevat seuraavien jatko-opintovaatimusten mukaisesti (yhteensä 60 op):
TJT/TKT |
TIE | |
1. Tieteellisen jatkokoulutuksen ja
tieteenalan opinnot | Vähintään 20 op | |
Jatkokoulutusseminaari | 4 op | 4 op |
Tutkimusmenetelmät | 6 op | *) |
Tieteenfilosofia, tieteenteoria | 3 op | *) |
Kieli- ja viestintäopinnot | *) | 3 op |
Tutkimusetiikka, tekijänoikeudet ym. yleisiä tutkijantaitoja tukevat kurssit | *) | *) |
Muut työelämävalmiuksia tukevat kurssit | *) | *) |
2. Tutkimusalan opinnot | Vähintään 20 op | |
Oman tieteenalan syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit sekä seminaarit | *) | |
Erikseen sovittavat muut suoritukset:
|
| |
Tutkimusalaa tukevakansainvälinen työskentely, esim.
| max. 6 op | |
3. Muut opinnot | Vähintään 10 op | |
Vähintään aineopintotasoiset tutkimusta tukevat sivuaineopinnot | *) | |
Pedagogiset opinnot (esim. yliopistopedagogiset) | max. 10 op |
Taulukko 8.1: Tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniika jatko-opintovaatimukset
*) Tästä kategoriasta opiskelija voi valita haluamansa määrän opintoja.Kauppatieteellisen jatkotutkinnon suorittavalla on oltava vähintään perusopintotasoinen arvosana myös muussa kauppatieteellisessä oppiaineessa kuin tietojärjestelmätieteessä. Perusopintojen opintokokonaisuuden suorittamista ei voi sisällyttää jatkotutkinnon muiden tieteenalojen opintoihin.
Kognitiotiede on monitieteinen oppiaine, jossa integroidaan naturalistisesti käsitettyjen ihmistieteiden ja niiden eri lähitieteiden osaamista yhteisten tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi. Näitä taustatieteitä ovat olleet esimerkiksi filosofia, psykologia, tietojenkäsittelytieteet, kielitiede, taiteentutkimus, kasvatustiede, kauppatieteet ja insinööritieteet. Jyväskylän yliopiston kognitiotiede on suuntautunut ensisijaisesti inhimillisen teknologian ja ICT-yhteiskunnan kysymysten käsittelemiseen. Kognitiotieteen tohtoriopiskelijoista valmistuu luonnontieteellisen koulutusalan filosofian tohtoreita. Kognitiotieteeseen on otettu jatko-opiskelijoita 1.8.2005 alkaen.
Kognitiotieteen luonteesta johtuen sen tohtorikoulutukseen voivat osallistua hyvin erilaiset taustatiedot omaavat ihmiset. Esimerkiksi yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat voivat periaatteessa aloittaa kognitiotieteen opinnot, mahdollinen on myös diplomi-insinöörin koulutustausta. Olennaista on tutkimusongelman aito kognitiotieteellisyys.
Tieteellisen jatkokoulutuksen
opinnot |
60 op |
Tieteenalan opinnot |
27 op |
Kognitiotieteen teoria ja
metodologia
Seminaarit Tutkintoa tukevat kognitiotieteen opinnot |
9 op
3 op 15 op |
Tutkimusalan opinnot |
20 op |
Tutkimusongelman edellyttämät
metodologiaopinnot
Tutkimusongelman edellyttämät teoriaopinnot |
8 op
12 op |
Muiden tieteenalojen opinnot |
13 op |
Tieteenfilosofia, tieteen
tutkimus tai tieteen teoria (pakollinen)
Muut erikseen sovittavat tutkintoa tukevat opinnot |
4 op
9 op |
Taulukko 8.2: Kognitiotieteen jatko-opintovaatimukset
Kognitiotieteen monitieteisestä luonteesta johtuen myös lähitieteiden perusopintotasoiset opinnot kelpaavat perustellusti tieteenalan ja tutkintoa tukevien tieteenalojen opintoihin ja niitä voidaan sisällyttää opintoihin maksimissaan 6 op. Muiden tieteenalojen opettajat hyväksyvät kyseisten tieteenalojen opintokokonaisuudet, mutta muiden tieteenalojen opintojen hyväksymisestä kognitiotieteen tutkintoon päättää kognitiotieteen professori. Kokonaisuus määräytyy tutkimusongelman sisällöstä käsin. Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnoista tulee vähintään 30 op olla syventäviä tai jatkokoulutustasoisia opintoja.