Informaatioteknologian tiedekunta - Opinto-opas 2012-2013

Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot

Luennoitsija: Johanna Maksimainen (johanna.p.maksimainen@jyu.fi)
Sisältö: Opintojakson tavoitteena on esitellä käyttäjän näkökulmaa tietojärjestelmien kehitystyössä. Kurssilla käsitellään käytettävyyden psykologiaa sekä käytettävyyden toteutusteknisiä aspekteja. Luennoilla tarkastellaan myös käytettävyysheuristiikkoja käyttäjäpsykologian näkökulmasta. Lisäksi kurssilla paneudutaan käytettävyysmenetelmiin, jossa erityisenä kokonaisuutena käytettävyystestaus.
Kirjallisuus: Pertti Saariluoma, Tuomo Kujala, Sari Kuuva, Tiina Kymäläinen, Jaana Leikas, Lassi A. Liikkainen, Antti Oulasvirta: Ihminen ja teknologia: Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu
Suoritustavat Tentti
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskäsitys käytettävyyden psykologiasta sekä käytettävyysmenetelmien perusteista. Lisäksi tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitteelliset välineet hahmottaa tietojärjestelmien kehittämisprosessi käytettävyyden näkökulmasta. Ydinasiana on oivaltaa, että käytettävyys ei ole käyttöliittymän kosmetiikkaa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132278

Luennoitsijat: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi), Gabriella Laatikainen (fazekas.gabriella@gmail.com)
Sisältö: Kurssilla käydään läpi tietojärjestelmien kehittämisen lähtökohtia, elinkaarimalleja ja vaiheita sekä projektinhallinnan perusteita. Kurssilla tutustutaan myös menetelmien (kuvaustekniikoiden) hyödyntämiseen vaatimusmäärittelyssä sekä prosessien ja tiedon mallintamisessa. Menetelmien käyttöä harjoitellaan pienimuotoisten harjoitustehtävien avulla.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskäsitys siitä, miksi tietojärjestelmän kehittämiseen yleensä ryhdytään ja mitä vaihtoehtoisia tapoja tietojärjestelmien kehittämiseksi on tarjolla. Lisäksi tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija hahmottaa tietojärjestelmien kehittämisprosessin kokonaisuudessaan, ymmärtää prosessin eri vaiheiden merkityksen, ymmärtää projektinhallinnan ja menetelmien käytön perusteet ja osaa soveltaa muutamaa yksinkertaista kuvaustekniikkaa kehittämisprosessin keskeisimmissä vaiheissa: vaatimusmäärittelyssä, prosessien mallintamisessa sekä tiedon mallintamisessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132209

Luennoitsija: Irja Kankaanpää (irja.k.kankaanpaa@jyu.fi)
Sisältö: Tavoitteena on antaa opiskelijalle näkemys tietohallinnon tehtävistä, vastuista ja rooleista organisaatiossa. Kurssilla tarkastellaan tietohallintoa organisatorisesta, teknisestä sekä hallinnollisesta näkökulmasta.
Kirjallisuus: Luentokalvot
Kirja: Turban & Volonino (2010) Information technology for management: transforming organizations in the digital economy, 7th edition, Wiley, ISBN 978-0-470-40032-6
Esitiedot: Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssi tai muulla tavalla hankitut vastaavat tiedot tai taidot.
Suoritustavat Harjoitustyö(t) ja lopputentti.
Osaamistavoitteet: ymmärtää tietohallinnon roolin organisaatioissa (A1, A2, A3)
ymmärtää miten IT tukee organisaation toimintaa (A1, A2, A3)
ymmärtää miksi IT:tä täytyy hallita (A1)
tietää, mikä on tietojärjestelmä (A1, A3)
tuntee eri järjestelmätyypit (A1, A3)
ymmärtää miten tietojärjestelmät kehittyvät organisaatiossa (A1, A3)
ymmärtää valmisohjelmistojen ja itse kehitettyjen järjestelmien hyödyt ja haitat tietohallinnon näkökulmasta, sekä niiden asettamat vaatimukset tietohallinnolle (C2)
ymmärtää järjestelmien ulkoistamisen hyödyt ja haitat (C2)
saa käsityksen tietohallinnon roolin skaalautuvuudesta suurten ja pienten yritysten välillä (C2)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132208

Luennoitsijat: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi), Juha Hartikainen (juha.v.hartikainen@jyu.fi)
Sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija alan tieteellisen tiedon lähteisiin ja lähteiden käyttöön, tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin.
Kirjallisuus: - Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. (1997 tai uudempi) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. (1997) Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010) Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.
Esitiedot: Äidinkielen pakolliset kieliopinnot, perus- ja aineopintojen pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.
Suoritustavat Luennoille osallistuminen sekä luennoilla annettujen harjoitustehtävien suorittaminen ovat pakollisia kaikille osallistujille.
Osaamistavoitteet: Hallitsee tiedonhankinnan tietojärjestelmätieteen tutkielmia varten, tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja viittaamisen perusteet. Osaa arvioida tehtyjen tutkimusten laatua keskeisten arviointikriteerien perusteella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134175

Luennoitsija: Eero Tourunen (eero.o.tourunen@jyu.fi)
Sisältö: 1. Mikä on projekti? 2. Projektin elinkaari 3. Projektin ositus/vaiheistus 4.Projektisuunnitelma 5. Projektin toteutus ja sen johtaminen 6. Projektin päättäminen
Kirjallisuus: Taustalukemisena: Ruuska, K. 2001. Projekti hallintaan.
Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.
Suoritustavat Tentti ja harjoitustyö
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää kurssin jälkeen: 1. projektimuotoisen työskentelyn 2. projektiorganisaation eri osapuolten roolit ja tehtävät 3. projektin elinkaaren vaiheet. Pystyy soveltamaan tietojaan toimiessaan projektiryhmän jäsenenä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132287

Luennoitsija: Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi)
Sisältö: projektin johtamisen tietämysalueet: viestintä, aikataulu, kustannukset, hankinnat, laatu, resurssit, riskit, projektipäällikön rooli, projektin onnistuminen, projektin suunnittelu, tiimin johtaminen.
Kirjallisuus: Project Management Institute, 2008. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.
Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.
Belout, A. and Gauvreau, C. 2004. Factors Influencing Project Success: the Impact of Human Resource Management. International Journal of Project Management 22, 1-11.
Esitiedot: Tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä TJTA311 Projektin hallinta
Suoritustavat aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin
itsearviointi
hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
Osaamistavoitteet: osaa soveltaa projektin johtamisen tietämysalueita käytännön projektityöhön (B2, B3)
osaa arvioida projektin henkilöstöjohtamisen merkitystä osana tietojärjestelmä-projektin onnistumista (C1,4)
osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä: tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, ryhmän kehitysvaiheiden ja oman ryhmäroolin tunnistamista, ryhmähengen muodostamista (A2,3,4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132202

Luennoitsija: Seppo Puuronen (seppo.puuronen@jyu.fi)
Sisältö: Kaikille suuntautumisvaihtoehdoille yhteisen TJTS504 opintojakson tavoitteena on antaa sekä yleisiä tutkimukseen että erityisesti tutkimusmentelmiin liittyviä valmiuksia pro gradu-tutkielman tekemiseen. Opintojaksoon sisältyy 14 tuntia luentoja ja enintään 2X6 tuntia seminaareja, joissa käsitellään tutkimusprosessia ja tutustutaan tietojenkäsittelyn tutkimussuuntiin, tutkimustyyppeihin, tutkimusmenetelmiin, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin tekemiseen sekä tieteelliseen kommunikointiin. Seminaariosuudessa opiskelijat arvioivat ryhmissä hyväksyttyjä pro gradu -tutkielmia. Tämän opintojakson aikana/jälkeen opiskelijoiden tulee hakeutua oman suuntautumisvaihtoehdon järjestämälle opintojaksolle TJTS505.
Kirjallisuus: Kurssikirja: Järvinen,P.& Järvinen,A.2004 (huom! ei vanhempi painos). Tutkimustyön metodeista. Tampere:Opinpaja Oy.
Muuta kirjallisuutta: Hirsjärvi,P.,Remes,P.& Sajavaara,R. 2010. Tutki ja kirjoita. Helsinki:Kirjayhtymä Oy. Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Alasuutari, P. 1999. Laadullinen tutkimus. Tampere:Vastapaino. Metsämuuronen, J. 2005. Kokeellisen tutkimuksen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Sekä kurssikirjan että muiden yllä mainittujen kirjojen lähdeluetteloista löytyy runsaasti viitteitä muuhun menetelmäkirjallisuuteen.
Esitiedot: Suositeltava joko kandiseminaari ja kanditutkielma tai näyttö kandiseminaaria vastaavasta osaamisesta (esim. aikaisempi kirjallisuuteen perustuva tutkielma).
Suoritustavat 1) Tentti ja
2a) Sovitun hyväksytyn gradun arviointi ryhmässä kirjallisesti ja suullisesti seminaari-istunnoissa (1 arviointi/opiskelijaryhmä, läsnä 3 istuntokertaa)
tai
2b) Sovitun hyväksytyn gradun arviointi yksin kirjallisesti.
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
- tietää tutkimusprojektin sisältävän eri vaiheita ja tehtäviä (B1)
- tietää erilaisten tutkimusmenetelmien olemassaolosta ja niiden ominaisuuksista (A1)
- osaa tulkita ja valita oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä (B1)
- ymmärtää erilaisia tiedonkeruutapoja ja niiden ominaisuuksia (B1)
- tietää, että on olemassa erilaisia tietojen analysointitapoja (B1)
- tietää yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita ja käytäntöjä (B4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132277

Luennoitsija: Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi)
Sisältö: Developing, implementing, and adopting information systems cannot be limited to a single organization or country. Information Systems have to be designed to work in and for globally distributed organizations. This leads to new requirements regarding management and development competencies, for all, IT managers, developers, and users.
This course gives an introduction to development methodologies as well as hands-on experiences to develop information systems for the global context. Students will be able to plan, design, and implement systems for international use.
Kirjallisuus: The course provides all materials during the term - the books listed are helpful but not mandatory for the course.
Additionally, for every lecture, recent articles will be provided as a preparation for the lecture.
Books:
Sangwan, R., Bass, M., Mullick, N., Paulish, D.J., Kazmeier, J.: Global Software Development Handbook, Auerback Publications, 2006. ISBN: ISBN:0849393841
This book provides a guideline for GSD / Global Information Systems. It structures the IS lifecycle. However, the contents have to be critically analysed.
Karolak, D.W.: Global Software Development: Managing Virtual Teams and Environments (Practitioners)- ISBN-10: 0818687010
This book provides specifically advice on virtual teams, one of the main challenges in GSD.
Avgerou, C.: Information Systems and Global Diversity, Oxford University Press, Oxford, 2002. ISBN-10: 0199240779
This book looks at more theoretical aspects - recommended for those who would like to gain deeper insights in the topic.
Osaamistavoitteet: After this course, students will be able to...
* Analyse and evaluate management and development problems in globally distributed organizations
* Decide whether an information system should be build in an international environment
* To identify differences in culture in general, in management and communication
* To design and develop systems to be used in a international context
* To evaluate systems’ adaptation and adoption
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132280

Luennoitsija: Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi)
Sisältö: The course introduces the students to the field of international software business. The course combines relevant theories to everyday practices in software business. The thematic entities of the course are: Basics of software business, software industry in Finland, cloud computing and business in cloud, business and revenue models of software firms, networks in software business, establishment, growth and internationalization of software firms.
Content of the course:
1. Introduction to software business
Characteristics of software
Software industry and its importance
Different types of software firms
Cloud computing and business in cloud
2. Revenue models in software business
Software licensing
Software renting
Pay-per-use
Freemium
Open-source software
Software pricing
3. Business models in software business
4. Establishment and growth of software business
What is needed to start a software business?
Competitive strategy in software business
Social and business networks in software business
Value networks in software business
Opportunity recognition
5. Internationalization of software firms
Foreign entry modes
Internationalization pathways
Foreign market selection of software firms
Networks and internationalization
Impact of cultural differences in internationalization of software firms
Kirjallisuus: a. course handouts
b. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2011). Developing cloud business models: A case study on cloud gaming, IEEE Software, 28 (4), 42-47.
c. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2011). Value Networks in Cloud Computing, Journal of Business Strategy, 32 (6), 40-49.
d. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2007). Market Entry and Priority of Small and Medium-Sized Enterprises in the Software Industry: An Empirical Analysis of Cultural Distance, Geographical Distance, and Market Size. Journal of International Marketing, 15 (3), 123-149.
e. Ojala, A. (2009). Internationalization of knowledge-intensive SMEs: The role of network relationships in the entry to a psychically distant market. International Business Review, 18 (1), 50-59.
f. Lehmann, S. & Buxmann, P. (2009). Pricing Strategies of Software Vendors. Business & Information System Engineering 1 (6), 452-462.
g. + topical articles related to the software business
Suoritustavat Attendance in all the lectures is highly recommended, team assigmnet, exam, classroom assigments
Osaamistavoitteet: - describe software industry and its importance
- describe, compare, analyze and apply relevant business and revenue models
- describe, compare, analyze and report factors affecting establishment, growth, and internationalization of software firms
- be aware of importance of network relationships in the software business
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=133988

Luennoitsija: Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi)
Sisältö: Kts. http://users.jyu.fi/~pttyrvai/course/TJTSD40/Kurssikuvaus/kurssikuvaus.html Digitaalinen media 1 on 6 opintopisteen laajuinen syventävä kurssi tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille. Kurssi antaa yleiskuvan digitaalisesta mediasta. Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet digitaalisen median maisteriopintojen suorittamiseen käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin keskeiset teemat ovat: * digitaalinen konvergenssi ja multimedia, * inhimillinen ja tietokoneavusteinen kommunikointi, * kommunikaation lajityypit (genre-teoria), * ihmisten ja tietokoneiden kyky ja tapa käsitellä tekstimuotoisen tiedon semantiikaa, * tiedon hankinta ja tekstitiedonhaku, * XML ja rakenteiset dokumenttit, * organisaatioiden informaation käsittely ja yhteisölliset sovellukset.
Kirjallisuus: Luentokalvot ja artikkeleita, jateaan Optiman kautta.
Esitiedot: Kurssin esitietoina oletetaan opiskelijan suorittaneen tiedekunnan kandidaattitason pääaineopinnot tai hallitsevan muuten vastaavat tiedot.
Suoritustavat Kurssi suoritetaan tentillä ja harjoitustyöllä. Harjoitustyön suorittaminen tuo pisteitä tenttiin.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle ymmärrys digitaalisen median lähtökohdista, rajoituksista ja mahdollisuuksista käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin Digitaalinen media 1 suorittanut opiskelija
ymmärtää digitaalisen konvergenssin syyt, lainalaisuudet (ICT-luonnonlait) ja konvergenssin seuraukset ICT-toimintaan,
ymmärtää tietokoneen soveltuvuuden ja rajoitukset luonnollisen kielen käsittelyssä (NLP) ja ihmisten välisen kommunikaation tukemisessa,
tunnistaa digitaalisen viestinnän rooleja organisaatioissa ja yhteiskunnassa ja tuntee lajityyppiteorian käsitteistön niiden analysointiin,
ymmärtää metatietojen ja ontologioiden käyttötapoja tietämyksen, sisältöjen semantiikan ja multimedian käsittelyyn,
osaa luokitella digitaalisten sisältöjen käsittelyn standardeja ja vertailla standardointiprosesseja,
osaa vertailla XML-merkkauksen, NLP:n soveltuvuutta digitaalisten sisältöjen käsittelysovelluksiin,
ymmärtää tiedon hankinnan ja tiedonhaun ongelmien syyt ja yleisimmät ratkaisutavat sekä Internet-hakukoneoptimoinnin yleisen kehityksen,
tunnistaa sisällön web-julkaisun aineettomiin oikeuksiin liittyvät ongelmakohdat sekä pikaviestintäteknologioiden ja sosiaalisen median sovellusten hyötyjä ja ongelmia, ja
osaa raportoida jonkin digitaalisen median ilmiön ryhmätyönä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132288

Luennoitsija: Erkka Peitso (erkka.peitso@gmail.com)
Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan sosiaalinen media -ilmiötä, sen lähikäsitteitä sekä verkkoviestinnän teorioita. Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille työkaluja sosiaalisen median tarkasteluun niin akateemisessa kuin soveltavassa kontekstissa. Kurssin näkökulmien perusta on viestintätieteissä, mutta tarkastelu laajenee laajenevat poikkitieteelliseksi kokonaisuudeksi, jossa näkökulmat vaihtelevat yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen viestinnän tarkastelusta erilaisten välineiden ja palveluiden suunnitteluun sekä niiden hyödyntämiseen organisaation viestinnässä.
Käsiteltävinä teemoina mm.:
Sosiaalinen media -käsite ja -ilmiö: Arkikielestä akateemiseen tarkasteluun
Teknologiavälitteinen viestintä: Teoriaa ja tarkastelumalleja
Viestintäkanavat: Viestintäkanavien tarkastelumalleja
Sosiaalisten palvelujen typologioita: Itseilmaisu, yhteisöllisyys ja verkostot
Viestijänä verkossa: Vuorovaikutuksen dynamiikka, itsestäkertominen, työ- ja vapaa-ajan roolit
Sosiaaliset sovellukset organisaatiossa: Teoreettinen näkökulma ICT:n omaksumiseen
Organisaatio verkossa: Näkökulmia sosiaalisen median strategioihin
Meemiteoria ja viraalimarkkinointi: Viestin tarttuuvuuden analysointi ja edistäminen
Yleisön osallistaminen: Osallistumisen epätasapaino, crowdsourcing, häiriköinnin ennakointi
Suorituksesta
Kurssin opetus koostuu luento- sekä ryhmätyöosuudesta.
Luentoja on 10 x 2h ja niillä esitetty materiaali jaetaan sähköisessä muodossa luentojen jälkeen. Luentojakson aikana opiskelijat suorittavat yksilötehtäviä, jotka pohjustavat ryhmätyöosuutta.
Luento-osuuden jälkeen opiskelijat tuottavat ryhmissä kurssin teemoja peilaavan kirjallisen lopputyön. Osana ryhmätyöskentelyä opiskelijat osallistuvat ryhmäkohtaiseen ohjaukseen.
Usein kysyttyä:
"En pääse tietylle luentokerralle, mitä teen?"
- Lähtökohtana on luennoille osallistuminen, mutta satunnainen poissaolo luentokerralta ei vaadi etukäteislupaa. Luentojen kalvot jaetaan sähköisesti luentokerran jälkeen, perehdy niihin ja suositeltuihin lukupaketteihin. Hyödynnä ryhmäkeskusteluja sekä tarjolla olevaa ryhmäohjausta.
"Voiko kurssin suorittaa kokonaan etänä?"
- Valitettavasti ei. Luennoille ja ohjauksiin osallistuminen on hyvin suositeltavaa.
"Saanko suorittaa lopputehtävän yksin?"
- Lopputehtävät ovat tarkoitettu suoritettavaksi ensisijaisesti n. 3 hengen ryhmissä vertaiskeskustelujen ja -palautteen vuoksi. Suoritustapaa voidaan säätää erityistilanteissa, tule juttusille luennon jälkeen.
"Käsitelläänkö luennoilla asiaa X?"
- Toiveita teemoista otetaan mielellään vastaan: Lähetä opettajalle sähköpostia tai tule juttusille luennon jälkeen.
Kirjallisuus: Luennoilla ja seminaareissa jaettava materiaali. Itsenäinen tiedonhaku.
Suoritustavat Osallistuminen luennoille ja ohjaukseen, yksilö ja ryhmätöiden suorittaminen.
Tehtävien sisällöt ja muodot täsmentyvät kurssin alkessa. Yksilötehtävät voivat olla esimerkiksi: mm. artikkeleihin liittyviä monivalintatehtäviä. Ryhmätehtävät voivat sisältää mm. ryhmäkeskusteluja ja yhdessä työstetyn esseen tai raportin.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija osaa:
tarkastella analyyttisesti sosiaalista mediaa ilmiönä ja käsitteistönä
esitellä keskeisiä teknologiavälitteisen viestinnän teorioita
tarkastella ja mallintaa teknologiavälitteistä viestintää
arvioida teknologioiden tarjoamaa tukea vuorovaikutukselle eri konteksteissa
arvioida sosiaalisen median välineitä ja palveluja niiden mahdollistaman viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta
vertailla viestinnän ja tietojärjestelmätieteen keskeisiä kiinnostuksen kohteita ja ilmiöitä verkkoviestinnän kontekstissa
Kurssin kotisivu: http://bit.ly/tjtsd62-2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132181

Luennoitsija: Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi)
Sisältö: XML-standardointi, XML-kieliperhe, XML:n käytön edut ja haasteet, XML dokumenttien hallinnassa, XML erikoisdatan esitysmuotona, XML metatiedon esitystapana, XML sovellusten välisessä kommunikoinnissa, XML-tietovarantojen hallinta.
Kirjallisuus: Kurssikirja: Airi Salminen & Frank Tompa (2011). Communicating with XML. New York Dordrecht Heidelberg London: Springer. Sähköinen kirja on saatavana SpringerLinkistä.
Esitiedot: Opiskelija on saavuttanut kurssien TJTA228 XML: teoria ja käytäntö (tai TJTA227 "Johdatus XML-kieleen"), TJTSD40 "Digitaalinen media 1" ja ITKA204 "Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet" osaamistavoitteet. Mikäli opiskelijalla ei ole suoritusmerkintää kurssista TJTA228 eikä kurssista TJTA227, täytyy hänen osoittaa dokumentein, että on suorittanut jonkin vastaavan kurssin.
Suoritustavat Tentti, projekti
Osaamistavoitteet: Osaa analysoida monipuolisesti XML:n käyttöönottoon ja käyttöön liittyviä etuja ja haasteita; ymmärtää XML-kieliperheen luokituksen ja tuntee monipuolisesti kieliperheen kieliä ja niiden käyttöä; osaa vertailla XML Schema ja DTD -kieliä skeemakielinä; osaa analysoida XML-dokumenttien hallinnan ominaispiirteitä; tuntee monipuolisesti Internetin viestinnässä ja tiedonhallinnassa tarvittavia erilaisia tietomuotoja, niiden ominaispiirteitä ja XML:n käyttöä tiedon esitystapana; osaa analysoida XML-tietovarantojen ominaispiirteitä ja vertailla XML-tietovarantojen hallintaratkaisuja; osaa suunnitella ja toteuttaa projektin, missä paneudutaan XML:n käyttöön jollain sovellusalueella.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~airi/opetus/xml/TJTSD67/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114077

Luennoitsija: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi)
Sisältö: Kurssin kohteena ovat asiakaslähtöisten heterogeenisten ja asynkronisten kauppapaikkojen suunnittelumenetelmät, joiden erityiskysymyksinä ovat tapahtuman- ja poikkeustenkäsittelymekanismit, rajapinnat ja käytettävyys laajasti ymmärrettynä.
Esitiedot: TJTA236 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä (Critical issues in electronic commerce) tai TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa
Lisäksi suositellaan TJTA270 WWW-sovellukset, ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet
Kurssin kotisivu: tulossa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132275

Luennoitsija: Lauri Frank (lauri.frank@jyu.fi)
Sisältö: Tällä kurssilla perehdytään ICT-innovaatioiden yleistymiseen. Kurssilla esitellään ICT-innovaatioiden erityispiirteitä sekä innovaation omaksumisen ja yleistymisen teorioita liiketoimintanäkökulmasta sekä tietoyhteiskunta-kontekstissa. Innovaation yleistymisen hallintaa käsitellään omaksumiseen ja yleistymiseen vaikuttavien tekijöiden kautta. Innovaation yleistymisen ennakointia varten käydään läpi erilaisia innovaation ennakointimenetelmiä. Kurssilla käsiteltäviä aiheita havainnollistetaan aihepiirin empiiristen tutkimusten tulosten sekä ICT-palveluissa ja -tuotteissa käytettyjien liiketoimintamallien avulla.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssilla
Esitiedot:
Suoritustavat Ilmoitetaan kurssilla
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
Osaa tunnistaa innovaation ja tietää mitä ovat ICT-alan innovaatioiden erityispiirteet (A1, B2)
Osaa soveltaa teorioita arvioidakseen mitkä asiat vaikuttavat ICT-innovaatioiden omaksumiseen ja yleistymiseen (B1, C1)
Tietää, mitä tarkoitetaan tietoyhteiskunnalla ja miten sitä mitataan (A1)
Tietää, mitä menetelmiä on innovaatioiden yleistymisen ennakoimiseksi (A1)
Tietää ICT-alan innovaatioiden liiketoimintamalleista (A1)
Pystyy arvioimaan ICT-alan innovaation yleistymisen ja/tai omaksumisen kehittymistä (B1, B2, C1)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132197

Luennoitsijat: Pertti Hirvonen (pertti.k.j.hirvonen@jyu.fi), Tapio Laitinen (tapio.m.laitinen@jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmointikielten keskeiset rakenteet ja ominaisuudet yleisesti Javan ja lyhyesti C++:n kannalta. Näkemystä muista merkittävistä oliokielistä. Oliomallin perusteet ja niiden soveltaminen Javassa (ja C++:ssa). Yksittäisperintä ja polymorfismi. Säiliöluokista. Rinnakkaisohjelmoinnista. Geneerisyys, moniperintä, poikkeusten käsittely ja muita oliokielten vaativampia ominaisuuksia. Dynaamisten oliokielten perusominaisuuksia. Uudempien oliokielten esittelyjä. Osa aiheista käsitellään seminaariesityksinä.
Kirjallisuus: Sakkinen M.: Olio-ohjelmointi (luentomoniste). Oheiskirjallisuutena esim. Craig I.: Object-Oriented Programming Languages: Interpretation. Springer, 2007. Horstmann C., Cornell G.: Core Java Vol. I-II. 8th Ed. Prentice Hall, 2008. Meyer B.: Touch of Class. Learning to Program Well with Objects and Contracts. Springer, 2009. Scott M.: Programming Language Pragmatics. 2nd Ed. Elsevier, 2006. Sebesta R.: Concepts of Programming Languages. 7th Ed. Pearson Education, 2006.
Esitiedot: Ohjelmointi 1 ja 2, Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu.
Suoritustavat Tentti pakollinen. Vapaaehtoiset demot ja seminaariesitelmä vaikuttavat arvosanaan.
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää oliokielten tärkeimmät yleiset periaatteet ja mekanismit (B1, B2) 2) suunnitella ja ohjelmoida hyviä periaatteita noudattavia luokkia ja yhteenkuuluvien luokkien ryhmiä ainakin Javalla (B2) 3) selittää muutamien tärkeiden oliokielten Javasta poikkeavia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia (B2, C2) 4) oppia helposti uusia kieliä ja niiden hyvää käyttöä (C2)
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hirvonen/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132283

Luennoitsija: Denis Kozlov (denis.y.kozlov@jyu.fi)
Kirjallisuus: Paul Ammann, Jeff Offutt: Introduction to Software Testing, Cambridge University Press 2008.
Esitiedot: Johdatus ohjelmistotekniikkaan, Ohjelmistotuotanto.
Osaamistavoitteet: Kurssin käynyt opiskelija
- tuntee testauksen aseman ja merkityksen ohjelmistotuotannossa
- osaa soveltaa useita testausmenetelmiä sekä ohjelmakoodiin että muihin ohjelmistoartefakteihin
- osaa soveltaa tärkeimpiä testitapausten suunnittelumenetelmiä, testaustekniikkoja ja erityisesti testauksen kattavuuskriteerejä
- tuntee testauksen strategioita ja prosesseja
- pystyy käyttämään joitakin testausautomaation välineitä
- pystyy ottamaan osaa katselmointeihin.
Tiedot ja taidot koskevat etupäässä ohjelmiston toiminnallisten ominaisuuksien dynaamista testausta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132151

Sisältö: This short course will cover topics on enterprise level security planning, governance and decision-making processes. Discuss security requirements for enterprise information technology-protection of computers, applications, and network infrastructure; security strategies, risk management, business information continuity plan and compliance; mitigation of cyber vulnerabilities; and incident response and analysis. The course will also cover the privacy, intellectual property, ethical and legal best practices for all computer users in an organization.
Taking the course requires attending the lectures and working independently during the days. The students are thus advised to reserve the entire working time for the course during the week in question. The grading is based on four short quizzes during the lectures (Tuesday-Friday) on topics covered on the previous day, The results from the quizzes are aggregated to yield an overall grade (0-5/5) for each participant.
Esitiedot: Students with basic concepts of computer and Information security are desirable but not essential. The students are expected to pursue Master or Ph.D. degree in their studies.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135214

Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi)
Sisältö: Peruskäsitteitä; Tietojärjestelmien kehittäminen ja menetelmät; RUP; Ketterät menetelmät (Scrum, XP, kanban, Lean); Käyttäjäkeskeinen kehittäminen; Avoimen koodin (OSS) mukainen kehittäminen; Mallintaminen ja malliperusteiset lähestymistavat (MDA, DSL); Kehittämisen hajauttaminen ja ulkoistaminen; Tuotehallinta; Menetelmäkehitys ja ohjelmistoprosessien parantaminen.
Kirjallisuus: Leppänen M., Information Systems Development Methods - luentokalvot 2012. Edellisen lisäksi Optiman kautta saatavilla suuri joukko oheismateriaalia.
Esitiedot: Oliosuuntautunut analyysi ja muut kurssit, joilla on käsitelty tietojärjestelmien kehittämisen perusasioita.
Suoritustavat Tentti. Harjoitustyö.
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija: osaa selittää, mitä menetelmä ja menetelmätietämys tarkoittavat ja mitkä ovat menetelmän roolit ja soveltamistavat käytännössä sekä miten menetelmät ovat kehittyneet (A2, B2,C2); tuntee RUP-, Scrum, XP-, Kanban- ja Lean-menetelmät (A2, B2,C2); tuntee uusimpia lähestymistapoja (MDA, DSL, OSS ja UCD) ja niiden keskeisiä periaatteita (A2, B2,C2,A3); tietää hajautetun ja ulkoistetun kehittämisen periaatteita, hyötyjä, ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja (A2, B2,C2); tietää tuotehallinnan sisällön, tavan tarkastella tuotehallintaa kypsyysmallin avulla sekä tuotteistamiseen johtavan prosessin (A2, B2,C2); osaa jäsentää kehittämistilanteita ja ottaa tilannetekijöitä huomioon menetelmien valinnassa ja sovittamisessa (A2, B2,C2); ymmärtää menetelmäkehityksen osana ohjelmistoprosessien parantamista (A2, B2,C2); osaa tehdä pienen tutkielman luonteisen harjoitustyön aihealueeseen liittyvästä aiheesta, esittää sen muille ja kommentoida muiden esityksiä (A1, B1, B3, C3, B4)
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mauri/tjtst10/Outline_12.pdf
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132281

Luennoitsija: Mirja Pulkkinen (mirja.k.pulkkinen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tutustutaan liiketoimintaprosesseihin organisaation toiminnan viitemallina, ja toiminnan ja tietojärjestelmien yhteistoiminnalliseen kehittämiseen prosessien kautta. Prosessipohjainen toimintamalli on yleisesti pohjana laajojen tietojärjestelmäkokonaisuuksien, kuten toiminnanohjausjärjestelmien (ERP), kehittämisessä sekä myös laatujärjestelmissä. Kurssilla tutustutaan myös laajojen tietojärjestelmien suunnittelu- ja hankintaprosessiin.
Osaamistavoitteet: - Organisaation toiminta, liiketoiminta, ja prosessit; prosessiorganisaatio ja johtaminen
- Tieto- ja viestintäteknologiatuettujen järjestelmien ja sovellusten suunnittelu ja hankinta, laajojen tietojärjestelmähankkeiden (ERP) erityispiirteet
- Laatutyö ja organisaation kehittäminen prosessien kehittämisen näkökulmasta
- Keskeiset teoreettiset lähtökohdat organisaation prosessien ja toiminnanohjausjärjestelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132180

Luennoitsijat: Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi), Jari-Pekka Forselius (pekka.forselius@4sumpartners.com)
Sisältö: A software vendor has 60 software development projects annually and never runs over the budget for more than 3 prosenttia. A government organization succeeds to reduce 60 prosenttia of its software acquisition costs without giving up any functional or quality requirements. Both cases are true because the two organizations have been able to (1) institute effective software project scope management practices, methods, and systems and (2) leverage new contractual schemes based on functional size measurement that are fair to both vendors and acquirers.
The pricing, scheduling, and resourcing of software projects has traditionally been difficult for technical, managerial, and ecosystemic reasons. The technical reasons include poorly-defined software requirements; missing, incomplete, or incompatible historical data about past and present software development productivity, and the poor availability of accurate productivity benchmarks and benchmark databases to software vendors and acquirers. The managerial reasons include managers’ and executives’ poor understanding of the software project scope management and its key knowledge areas: requirements management, project management, and work effort estimation. Competing software communities, advocating rival and sometimes contradictory estimation and measurement practices and systems, have contributed to this lack of executive and managerial understanding. Ecosystemic issues refer especially to global software and systems development practices, where partners in geographically distributed sites conduct inter-related projects. Scope management is especially challenging in global software ecosystems. As a result, software projects often fail, the deployed contractual arrangements favor either acquirers or vendors, and organizational learning from past experience is slow.
This course prepares students for becoming scope managers who facilitate the sourcing activities of clients and the service provisioning activities of software providers by dividing large programs into manageable projects;estimating the sizes, costs, and durations of the projects; baselining requirements; and helping the stakeholders to control progress, manage changes, and close the projects. Students who aspire to become Chief Information Officers (CIOs) or project managers will also benefit greatly from this course: (1) the CIOs need to be able to hire and work with scope managers to facilitate software sourcing; (2) the project managers need to be able work with scope managers to facilitate software delivery.
The course focuses on software project scoping, sourcing, and delivery practices, methods, and systems that have been found to work in Finland and elsewhere by the Finnish Software Measurement Association (FiSMA). A cornerstone of the course is functional size measurement (FSM) in which standardized FSM methods are used to measure functional sizes of the pieces of software to be produced in function points. Function points express the amount of business functionality an information system provides to users, independent of the technology used to implement the information system. Scope managers and project managers use them to improve the quality of software requirements specifications and software change requests; to estimate the work effort and cost and schedule implications of the specifications, and to achieve fair, effective contractual schemes in software project business.
Kirjallisuus: Hill, P. Practical Software Project Estimation: A Toolkit for Estimating Software Development and Duration, McGraw & Hill.
William Hefley & Ethel Loesche: The eSourcing Capability Model for Client Organizations (eSCM-CL) v1.1. ITSQC and Carnegie Mellon University.
Manfred Bundschuh and Carol Dekkers. The IT Measurement Compendium: Estimating and Benchmarking Success with Functional Size Measurement. Springer, 2008.
Several articles authored or co-authored by Timo Käkölä and others will also be used.
Esitiedot: Software project scoping for successful software sourcing and delivery is a multi-disciplinary field. Students with backgrounds not only in information management, systems development, and software engineering but also in marketing, economics, strategy, human-computer interaction, organization science, and other relevant disciplines may contribute to the course. All students should have the basic knowledge of software project management or information systems development and management.
Suoritustavat The course will be conducted through lectures, seminars, and the final exam. In the exam, chapters 1-22 from the course book of Peter Hill will be required. Two complementary academic articles are optional. A good answer to a question related to the articles will earn students extra bonus in the exam. Students can answer the questions in Finnish or English.
Osaamistavoitteet: The course is targeted to M.Sc. and doctoral students in information management and software engineering who are interested in the domestic and international sourcing of software and systems projects and services, the acquisition of packaged software products and services, and/or software engineering management. Advanced B.Sc. students may also benefit from the course. The most important breakthroughs of software project scoping and work effort estimation research are presented in a practical way in lectures and seminars and their application in practical case studies is discussed. In addition, Pekka Forselius, the president of the International Software Benchmarking Standards Group, and Paula Männistö, another leading scope management expert from Qentinel, Inc. will serve as guest lecturers. As a result, students learn what software project scope management is, how it can be leveraged in practice, and what research opportunities exist.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132296

Luennoitsijat: Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi), Denis Kozlov (denis.y.kozlov@jyu.fi)
Sisältö: The course provides an overview of the mobile technology and mobile commerce, and especially, the field where these two overlap. From the technology point of view, the course introduces mobile terminals and wireless networking systems as well as social importance of the technology. The business approach focuses on business models of various actors in the field (infrastructure providers, mobile service providers, etc.).
Esitiedot: B.Sc. degree in suitable technical or business field
Suoritustavat Final exam (max 4 extra points from demonstrations)
Osaamistavoitteet: The course will introduce the student to
the mobile/ubiquitous/ pervasive computing arena in general
Mobile security and privacy issues
Mobile data management issues
Several application areas (Mobile TV, context aware and location-based services, mobile communities)
Basic concepts of the mobile business
Kurssin kotisivu: http://optima.cc.jyu.fi/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132219

Luennoitsija: Johanna Maksimainen (johanna.p.maksimainen@jyu.fi)
Sisältö: Graduseminaarissa käydään opiskelijoiden gradututkimuksia läpi. Suoritukseen vaaditaan 7 osallistumiskertaa, yksi hyväksytty seminaariesitelmä sekä suullisena että kirjallisena esityksenä.
Osaamistavoitteet: Opiskelijan on kyettàvà laatimaan gradututkimuksestaan asiallinen kirjallinen ja suullinen esitelmà.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132273

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Revonsuo, A. (2010). Consciousness: The Science of Subjectivity (Psychology Press) sekä kirjasta S. Guttenplan (toim.) A Companion to the Philosophy of Mind luvut:
- An Essay of Mind (s. 3-107)
- anomalous monism; artificial intelligence; behaviorism; belief (1-2); Chomsky, Noam; cognitive psychology; computational models of mind; concepts; conceptual role semantics; connectionism; consciousness; content(1-2); (s. 122-230)
- Dennett, Daniel C; (s. 236-244)
- dualism; eliminativism; emotion; epiphenomenalism; (s 265-288)
- externalism/internalism; (s. 289-290)
- Fodor, Jerry A.; folk psychology(1-2); functionalism (1-2); history: medieval and renaissance; history: seventeenth and eighteenth; holism; identity theories; imagery; (s. 292-361)
- innateness; intensional; intention; intentionality(1-2); introspection; language of thought(1-2); (s. 366-412)
- mental representation; modularity; naturalism; natural kind; normative; ontology; (s. 441-452)
- perception; perceptual content; phenomenal; physicalism(1-2); (s. 459-484)
- proposition; propositional attitudes; (s. 486-493)
- psychology and philosophy; Putnam, Hilary; qualia; Quine; (s. 500-525)
- rationality; (s. 526-531)
- reduction; representation; (s. 535-541)
- sensation; (s. 560-561)
- subjectivity; supervenience; syntax/semantics; (s. 568-584)
- thought; thought and language; Turing, Alan; twin earth; type/token; the unconscious; (s. 585-607)
- the will; Wittgenstein, L. (s. 610-622).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135843

Luennoitsija: Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssi johdattaa empiiriseen ajatteluun, empiirisiin tutkimusmenetelmiin sekä tutkimuskäytäntöihin käyttäjätutkimuksen ja ihmislähtöisen teknologian suunnittelun kontekstissa. Kurssilla käsitellään seuraavia pääkysymyksiä: 1) Mitä empiirinen tutkimus on? 2) Miten toteuttaa empiirinen tutkimus? 3) Miten analysoida tutkimuksessa kerättyä dataa? 4) Mitä voimme päätellä analyysien tuloksista? ja 5) Miten soveltaa tuloksia käytännössä? Nämä ydinkysymykset ratkaisevat lopulta, millaisia testaus- ja analyysimenetelmiä kannattaa valita ja käyttää empiirisessä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksessa.
Suoritustavat Luentotentti sekä lyhyt kirjallinen raportti valmiista numeroaineistosta.
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijalla on parempi ymmärrys tutkimuksen tekemiseen liittyvistä perusperiaatteista. Opiskelija ymmärtää empiirisen tutkimuksen metodologiset periaatteet ja osaa kuvata sekä analysoida teksti- ja numeromuotoista dataa. Lisäksi hän osaa toimia hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Kurssin ei ole tarkoitus antaa kaikenkattavaa osaamista empiiriseen analyysiin, vaan se antaa valmiudet yksityiskohtaisemman empiirisen osaamisen kartuttamiseen. Kurssin jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmius osata soveltaa opittua omassa empiirisessä tutkimustyössä, kuten käytettävyystutkimuksissa.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/119485
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132166

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käyttäjätutkimus tai käytettävyysanalyysi, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Työt ovat käyttäjätutkimuksia tai käytettävyysanalyysejä yritysten ja muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Kurssin aloitusluennolla sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet. Suunnitelmaseminaarissa esitellään tutkimussuunnitelma muille ryhmille sekä keskustellaan kehityskohteista. Tilastoworkshopissa analysoidaan tutkimuksen kokeellisen osan tulokset. Loppuseminaarissa esitellään tutkimuksen tulokset muille kurssin opiskelijoille.
Kirjallisuus: Annetaan aiheen antamisen yhteydessä
Esitiedot:
KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät, 3 op
Syventävien opintojen kurssi
Suoritustavat Empiirinen tutkimus ja sen raportointi
Osaamistavoitteet: Kyky suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käytettävyys/käyttäjätutkimus
Kyky suunnitella ja toteuttaa kokeellinen käyttäjätutkimus sekä kyky analysoida kriittisesti tutkimustuloksia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132274

Luennoitsijat: Denis Kozlov (denis.y.kozlov@jyu.fi), Philipp Holtkamp (philipp.holtkamp@jyu.fi)
Sisältö: XML (Extensible Markup Language) on Internetin tiedon hallintaan kehitetty merkkauskieli ja metakieli, jonka avulla määritellään merkkauskieliä eri sovellusalueita varten. XML:ää käyttäen tieto esitetään ja välitetään ohjelmistolta toiselle rakenteisina dokumentteina. Kurssilla opiskelijat oppivat tuntemaan XML-kielen teoriataustan, sen keskeiset ominaisuudet ja käyttötavat sekä rakenteisten dokumenttien käsittelyn periaatteet.
Kirjallisuus: XML-spesifikaatio sekä kurssilla jaettava materiaali.
Esitiedot: Opiskelija omaa perustiedot tietokoneista ja tietoverkoista.
Suoritustavat Harjoitustehtävät ja tentti
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän -tunnistamaan ja esittelemään XML-kielen keskeiset ominaisuudet ja käsitteet -selittämään ja kirjoittamaan XML-merkattua tekstiä -tulkitsemaan EBNF (Extended Backus-Naur Form) -notaatiota ja sen mukaisia merkintöjä XML-spesifikaatiossa -kirjoittamaan dokumenttityyppimäärittelyn ja validin XML-dokumentin -tunnistamaan ja selittämään rakenteisten dokumenttien hallinnan ominaispiirteet -esittelemään ja vertailemaan XML-kielen erilaisia käyttötapoja.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~phholtka/tjta228.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132207

Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi)
Sisältö: Kurssi on johdatus tietoyhteiskunta- ja teknologiatutkimukseen (aiemmin vastaava kurssi: TJTA238 Johdatus elektroniseen liiketoimintaan) . Kurssilla käsitellään monipuolisesti aiheeseen liittyviä teemoja, mm. tietoyhteiskuntakehitystä, informaatiotaloutta, liiketoimintamalleja sekä elektronisen liiketoimintaan liittyviä käytännön aspekteja. Kurssin näkökulma on kuluttaja-asiakaspainotteinen: yritysten ja organisaatioiden välisten suhteiden tai tietojärjestelmien käsittely jätetään vähemmälle. Kurssille on ominaista holistinen ja monitieteinen näkemys tietoyhteiskunnasta ilmiönä.
Kirjallisuus: Kirjalliset materiaalit, videot ja luennot.
Esitiedot: Pääaineopiskelijoiden kohdalla kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena lukuvuonna. Lisäksi, suositeltaviin esitietoihin kuuluu yrityksen taloustieteiden tai kansantaloustieteen sekä tietojärjestelmätieteen perusopintoja.
Suoritustavat Kunkin opiskelijan tulee suorittaa kaksiosainen pakollinen kotitentti.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija: 1) osaa kuvailla tietoyhteiskuntakehitystä sekä tiedostaa siihen liittyvät haasteet ja ongelmat; 2) tuntee informaatiotalouteen liittyvät peruskäsitteet ja -periaatteet; 3) on tutustunut yksilön käyttäytymiseen tietoverkkoympäristössä vaikuttaviin keskeisiin tekijöihin ja 4) osaa arvioida tietoyhteiskuntaa ja siihen liittyviä taloustieteellisiä ilmiöitä monitieteisestä ja myös omasta asemastaan poikkeavasta näkökulmasta. (A1-A4, B1, C1-C4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132198

Sisältö: Kurssilla kuvataan suurten ohjelmistojen tuottamisen ongelmia, tekniikoita ja menetelmiä.
Esitiedot: Johdatus ohjelmistotekniikkaan.
Suoritustavat Tentti
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän:
- kuvaamaan ohjelmistojen elinkaaren keskeisiä asioita,
- vertailemaan ohjelmistolaadun keskeisiä osatekijöitä,
- kuvaamaan ohjelmiston tuotantoprosessin luonnetta,
- kuvaamaan joitakin tuotannon johtamiseen tarvittavia menetelmiä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132286

Luennoitsija: Eero Tourunen (eero.o.tourunen@jyu.fi)
Sisältö: (alustava)
Projektin rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä
Projektisalkku
Projektitoimisto
Projektien osto ja myynti
Kansain väliset projektit
Projektihankilöstön koulutusyrityksessä
Prince 2
Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin
Esitiedot: Kokemus- tai opiskelupohjainen tuntemus projektitoiminnasta vähintään projektinjäsenen tasolla.
Suoritustavat Osallistumien luentoihin, seminaareihin, ryhmätyöhön ja yhteenvetona henkilökohtainen portfolio.
Osaamistavoitteet: Ymmärtää projektien käytön yrityksen toimintojen kehittämisessä
Osaa kehittää ja johtaa projektisalkun hallintaa
Osaa kehittää ja johtaa projektitoimistoa
Hallitsee projektin oston ja myynnin keskeisimmät toimntatavat
Kykenee tunnistamaan kasainvälisten projektien keskeiset toimntatavat
Tuntee PRINCE 2 projektistandardin sisällön
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132201

Luennoitsija: Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi)
Sisältö: Developing, implementing and adopting information systems cannot be limited to a single organization or country. Information Systems have to be designed to work in and for globally distributed organizations. This leads to new requirements regarding management and development competencies, for all, IT managers, developers and users.
The main topics are specific issues in the field of "Global Information Systems (GLIS) and Global Software Development". It gives in-sights into specific aspects of the topic. The course will focus on recent research topics, e.g., global / cultural issues in knowledge intensive processes or knowledge management and learning in the global context.
The course is clearly research oriented. It is the main goal to independently develop a research concept and a research paper in a specific topic.
Osaamistavoitteet: After this course, students will be able to:
Develop solutions based on existing research, To apply and extend research concepts to the field of global information systems, To evaluate approaches and concepts, To design and develop research-led systems to be used in a international context
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132176

Luennoitsija: Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi)
Sisältö: Yritysten projektit varsinkin tietointensiivisillä aloilla ovat usein kansainväliä, ts. niihin osallistuu työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja ulkopuolisia sidosryhmiä useista eri maista. Tällä kurssilla käydään läpi kansainvälisiin projekteihin ja niiden johtamiseen liittyviä asioita käytännön esimerkkien avulla. Lisäksi kurssi antaa kuvauksen aiheen kannalta tärkeimmistä teoreettisista käsitteistä kuten verkostojen muodostuminen ja sosiaalinen pääoma.
Esitiedot: TJTA311 Projektin hallinta
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainväliseen projektitoimintaan ja sen johtamiseen yrityksen sisäisten ja ulkoisten projektien kautta. Kurssin avulla opiskelija saa laajan kokonaiskäsityksen kansainvälisestä projektitoiminnasta. Kurssilla käydään läpi seuraavat aihealueet yhdistäen aiheeseen liittyvää teoriaa käytännön projektitoimintaan: (i) kansainvälistymiseen liittyvät projektit (sisältäen yrityksen omat kansainvälistymisprojektit sekä ulkomaalaisille asiakkaille tehtävät projektit), (ii) kansainvälisten verkostojen muodostamiseen ja hyödyntämiseen vaikuttavat asiat, (iii) sopimusten laatiminen kansainvälisissä projekteissa, (iv) kansainvälisiin projekteihin liittyvä lainsäädäntö, ja (v) aikaerojen hallinta ja virtuaalijohtaminen kansainvälisissä projekteissa. Nämä kaikki aihealueet sisältävät teemoja ja käytännön esimerkkejä kansainvälisten projektien johtamisesta ja valvonnasta sekä kulttuuri ja kielierojen vaikutuksesta projektin johtamiseen, sopimuksiin ja käytännön projektityöhön.
Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijat:
- Ymmärtävät kansainvälisten projektien erityispiirteet
- Osaavat huomioida kielen, kulttuurin, aikaerojen, etäisyyksien, lainsäädöksien ja asetusten vaikutusta kansainvälisiin projekteihin
- Ymmärtävät verkostojen ja sosiaalisten suhteiden tärkeyden kansainvälisissä projekteissa
- Tietävät miten kansainvälisiä verkostojen luodaan, kehitetään ja ylläpidetään
- Osaavat soveltaa IT-työkaluja kansainvälisen projektin hallinnassa ja johtamisessa
- Osaavat arvioida ja vertailla kansainvälisten projektien monimutkaisuutta sekä tiedostaa näiden vaikutuksen projektien suunnitteluun ja johtamiseen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132204

Luennoitsijat: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi), Oleksiy Mazhelis (oleksiy.ju.mazhelis@jyu.fi)
Sisältö: After completing the course, a student:
knows the concepts and special characteristics of software business
knows the relationship between software business and information systems development
knows the business model elements and different means of conducting software business
can apply models and methods to describe and analyze software business
knows the roles in software business and their responsibilities in client and provider organizations
know the contents of business plan and can write a business plan for a software company
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132203

Luennoitsija: Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva organisaation sisältöjen hallinnasta, sen mahdollisuuksista, ongelmista, tekniikoista ja menetelmistä. Kurssi esittelee yleisimmät sisällönhallinnan lähestymistavat, tyypilliset ongelmat ja yleisimmät dokumenttien ja sisällön hallinnan järjestelmätyypit sekä johdattaa organisaation sisällönhallintajärjestelmien käytön suunnitteluun hyödyntäen muilla kursseilla saatuja perustietoja. Ryhmätyössä paneudutaan johonkin kurssin aihealueeseen ja opittu raportoidaan suullisesti ja kirjallisesti.
Kirjallisuus: Opetusmoniste ja materiaalia Optima-oppimisympäristössä.
Vaihtuva materiaali: Bob Boiko, Content Management Bible.
Juha Anttila, Dokumenttien hallinta, IT Press, 2. painos, Edita 2001.
Esitiedot: Digitaalinen media 1 tai vastaavat tiedot.
Suoritustavat Tentti ja ryhmissä toteutettava harjoitustyö
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittanut opiskelija
- ymmärtää sisällönhallinnan merkityksen organisaatiolle ja sen eri roolit organisaation sosiaalisen ja teknisen järjestelmän rajapinnassa
- tuntee datan, informaation ja tietämyksen roolin organisaatiossa samoin kuin tietokoneiden käsittelemän datan, digitaalisten sisältöjen, analogisen median, verbaalisesti välitetyn tiedon ja tietämyksen hallinnan suhteen organisaation tiedonhallinnassa
- tuntee dokumenttien hallinnan ja sisällön hallinnan erot ja erilaisten sisältöformaattien tuomat tietokoneistetun käsittelyn tasot
- tuntee lajityyppiteorian, osaa analysoida organisaation sisällönhallinnan lajityyppipohjaisella analyysimenetelmällä ja mitata organisaation kommunikaatioprofiilin ja digitalisoitavuuden
- tuntee dokumenttien hallintajärjestelmien, sisällönhallintajärjestelmien, XML-tietokantojen, asianhallintajärjestelmien ja muiden organisaation sisältöjen hallintaan käytettävien teknologioiden toimintaperiaatteet ja niiden luokitteluja ja osaa valita sopivan teknologian analyysimenetelmän tulosten perusteella
- ymmärtää sisällönhallinnan osa-alueiden roolin organisaation kokonaisarkkitehtuurissa
- tunnistaa sisällön web-julkaisun aineettomiin oikeuksiin liittyvät ongelmakohdat
- osaa raportoida jonkin organisaation sisällönhallintaan liittyvän ilmiön ryhmätyönä
Kurssin kotisivu: https://staff.jyu.fi/Members/pttyrvai/kurssit/TJTSD51
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114058

Luennoitsijat: Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi), Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi), Marko Siitonen (marko.siitonen@jyu.fi), Arja Piirainen-Marsh (arja.piirainen-marsh@jyu.fi), Saija-Riikka Peuronen (saija.r.peuronen@jyu.fi), Turo Uskali (turo.uskali@jyu.fi), Raine Koskimaa (raine.koskimaa@jyu.fi), Sirpa Leppänen (sirpa.h.leppanen@jyu.fi), Aarne Töllinen (aarne.tollinen@jyu.fi), Henri Pirkkalainen (henri.j.pirkkalainen@jyu.fi), Joel Järvinen (joel.jarvinen@jyu.fi), Heikki Karjaluoto (heikki.karjaluoto@jyu.fi), Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi)
Sisältö: Sosiaalinen media on noussut tärkeäksi tutkimusalueeksi monella eri tieteenalalla. Sosiaalista mediaa voidaan hyvin tarkastella vaikkapa teknologisesta, viestinnällisestä, yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta tai kaupallisesta näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto monitieteisenä yliopistona tarjoaa erinomaisen ympäristön sosiaalisen median tutkimuksen monitieteiseen ja poikkitieteelliseen tarkasteluun. Kurssilla on tavoitteena antaa opiskelijoille laaja-alainen näkemys sosiaaliseen mediaan liittyvästä tutkimuksesta, tutkimusintresseistä ja tutkimusmenetelmistä.
Kirjallisuus: Artikkelipaketti.
Esitiedot: Tuntee sosiaalisen median käsitteistöä, palveluja ja palvelujen käyttötapoja; osaa hankkia oman oppiaineeseensa tieteellisiä artikkeleita, tulkita niitä ja analysoida niitä kriittisesti.
Suoritustavat Luentokurssi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja luentopäiväkirja, tai vastaava tehtävä. Laajennettu kurssi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja seminaareihin, luentopäiväkirja, projekti. Luennot ja seminaariesitykset englanniksi, luentopäiväkirjan ja projektiraportin opiskelijat voivat kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelija tuntee sosiaaliseen mediaan liittyviä teorioita, tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja eri tieteenaloilla; ymmärtää sosiaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta laaja-alaisesti. Tämän lisäksi laajemman kurssin suorittanut opiskelija kykenee vuorovaikutukseen ja ryhmätyöhön yli tieteenalarajojen; osaa analysoida ryhmässä poikkitieteellisesti sosiaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta ja raportoida analyysin tulokset suullisesti ja kirjallisesti; osaa eritellä sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia, ongelmia ja vaikutuksia yhteiskunnassa, yhteisöissä ja yritystoiminnassa; osaa eritellä sosiaalisen median käyttöön ja tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132199

Luennoitsija: Mirja Pulkkinen (mirja.k.pulkkinen@jyu.fi)
Sisältö: The enterprise architecture course covers holistic ICT/IS planning, development and management issues for different types of organizations. The ICT - business alignment approaches and tools will be considered, and the significance of EA for any ICT development effort will be discussed. As means for these ends, EA frameworks, models, processes, methodologies and governance models and their deployment will be learned, as well as the theoretical starting points for studying EA related phenomena.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132297

Luennoitsija: Markus Makkonen (markus.makkonen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla käsitellään tieteellistä tutkimusta ja sen menetelmiä erityisesti elektronisen liiketoiminnan näkökulmasta. Kurssi koostuu luennoista ja harjoitustyöstä. Luennot käsittelevät tieteellisen tutkimuksen yleistä teko- ja julkaisuprosessia sekä elektronisessa liiketoiminnassa yleisimmin käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Harjoitustyössä opiskelijat pääsevät itse toteuttamaan pienimuotoisen empiirisen tutkimuksen noin 4-6 henkilön pienryhmässä. Tutkimuksen toimeksiantajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen "oikeat" tutkijat ja tutkimusprojektit, joiden kanssa ryhmät sopivat tarkastelemastaan tutkimusaiheesta ja käyttämistään tutkimusmenetelmistä. Harjoitustyön tuloksena on noin 30-sivuinen tutkimusraportti, joka koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osiosta ja jonka pohjalta ryhmät pitävät toisilleen noin 30 minuuttia kestävän esityksen kurssin päätteeksi järjestettävässä seminaarissa. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käytännönläheinen kuva tieteellisestä tutkimuksesta erityisesti elektronisessa liiketoiminnassa ja samalla kehittää heidän valmiuksiaan oman pro gradu -tutkielmansa tekemiseen.
Esitiedot: TJTA302 Kandidaatin tutkielma
Suoritustavat Harjoitustyö ja sen esittäminen seminaarissa
Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija (1) tietää elektronisessa liiketoiminnassa tehtävästä tieteellisestä tutkimuksesta (A1), (2) tuntee elektronisessa liiketoiminnassa yleisimmin käytetyt tutkimusmenetelmät (A1), (3) ymmärtää tieteellisen tutkimuksen yleisen teko- ja julkaisuprosessin (A1) sekä (4) osaa soveltaa oppimiansa menetelmiä ja prosesseja oman tieteellisen tutkimuksen tekemiseen (B1, C1)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132318

Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
Sisältö: Opintojaksolla tarkastetaan erilaisten teknologioiden roolia osana ihmisten arkea teknologiatutkimuksen eri osa-alueiden näkökulmasta ja laaditaan pieni tutkimus jostain teknologian ja arjen vuorovaikutukseen liittyvästä teemasta.
Kirjallisuus: Vaihtelee toteutuskerroittain
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot
Suoritustavat Kurssi suoritus koostuu työskentelystä ryhmässä sekä oman oppimisen arvioinnista ja kurssin teemojen käsittelystä luentojen ja oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja korvaa kurssisuorituksessa tentin. Ryhmätyöskentelyssä syntyy kolme tuotosta: esitietoraportti, alustus ja kurssin varsinainen harjoitustyö, joka raportoidaan multimediaalisesti ja sen käsikirjoituksena. Ryhmätyöskentelyyn kuuluu myös keskustelun organisointi oman alustuksen aiheesta sekä muiden ryhmien töiden kommentointi.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija 1) on tutustunut teknologiatutkimukseen tutkimusalana (A1, A2, A3) 2) tiedostaa teknologisen kehityksen merkityksen ihmisen jokapäiväiseen elämään ja kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavana tekijänä (A1, A2, A3) 3) osaa kuvailla pääpiirteissään tärkeimpiä suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisessa elämäntavassa viime vuosikymmeninä tapahtuneita teknologian aiheuttamia tai teknologiaan liittyviä muutoksia (A1, A2, A3) 4) osaa muotoilla teknologiatutkimuksen alaan kuuluvan kysymyksen (ongelman) ja toteuttaa ryhmässä pienen alaan liittyvän työn (A1, B1, B2)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=97082

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla harjoitellaan selittävän suunnittelun mallia konkreettisten käyttäjävuorovaikutukseen liittyvien tuotekehitysongelmien ratkaisemiseksi. Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käytettävyysanalyysi tai muu käyttäjätutkimus, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Tutkimustulosten pohjalta suunnitellaan tai luonnostellaan uusi käyttöliittymä, tuote, tai palvelu. Tutkimus- ja kehitystyön kohteet tulevat yrityksiltä tai muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Kurssin alussa sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet. Suunnitelmaseminaarissa esitellään tutkimussuunnitelma muille ryhmille sekä keskustellaan kehityskohteista. Loppuseminaarissa esitellään tutkimuksen tulokset muille kurssin opiskelijoille.
Kirjallisuus: Annetaan aiheen antamisen yhteydessä
Esitiedot: Syventävien opintojen kurssi
Suoritustavat Empiirinen tutkimus ja sen raportointi
Osaamistavoitteet: Kyky suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käytettävyys/käyttäjätutkimus
Kyky osata soveltaa tutkimustuloksia käytettävyydeltään korkeatasoisten käyttöliittymien suunnittelussa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132289

Luennoitsija: Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi)
Sisältö: Software has become the key asset for competitive products in practically all industries. Thus, competitiveness in software development has become a concern for companies. There are two primary strategies to deal with this concern: increasing the competitiveness internally through methods such as large-scale reuse of existing software assets or externally by outsourcing software development activities to third party vendors. Additionally, companies may choose to enact both strategies in parallel. In this course, the first strategy is primarily focused on, but the importance of the third strategy is also acknowledged.
Finnish software industry, in the same way as software industries in other countries having relatively high labor-costs, is facing tough times. Software businesses that do not have own software products and that focus on services without adequate productization (e.g., selling programmers’ development time on hourly bases to maintain customers’ systems) are especially vulnerable. Therefore, more and more software businesses need to emphasize their own product development and marketing.
Software product line engineering is an industrially validated methodology that software businesses can leverage to move from a service business model toward a software product business model and to develop software products and software-intensive systems faster, at lower costs, and with better quality and higher end-user satisfaction. It enables strategic reuse of requirements, features, pieces of software code, test cases, and numerous other software assets across the products in a software product line. It also facilitates the design of human-computer interfaces and highly usable software products and helps make the products within a product line look and feel similar. Finally, it enables (1) customer organizations to configure the products to the needs of specific user groups and the enterprise architectures and (2) the end-users to personalize the products they use to their specific needs. As a result, it has gained increasing global attention during this decade. It has been leveraged widely in business-to-business settings (e.g., designing and selling product suites that enable entire enterprise architectures) and business-to-consumer settings (e.g., office products, platforms for cellular phones).
Software product line engineering differs from single-system engineering in two primary ways: 1. It requires two distinct development processes: domain engineering and application engineering. Domain engineering defines and realizes the common, invariant artifacts and the variability of a software product line, thus establishing a common software platform for developing and mass-customizing high-quality applications rapidly within the line. Application engineering derives specific applications by strategically reusing the platform and by exploiting the variability built into the platform. 2. It needs to explicitly define and manage variability. For example, some applications within a product line may have a certain feature that other applications within the line do not have. During domain engineering, variability is introduced into all domain artifacts such as requirements, architectural models, components, and test cases. It is exploited during application engineering in order to derive applications tailored to the needs of different customers.
Because multiple products that share similar features should be considered in software product line engineering, the complexity of software product line engineering is high compared to single software product engineering. This course enables the students understand the key concepts of software product line engineering, apply them in industrial settings, and conduct undergraduate, graduate, and post-graduate level research in software product line engineering and management.
The following topics will be covered in the course: - A software product line engineering framework that defines the key processes of domain engineering and application engineering and the artifacts produced and used in these processes. - The smart homes domain from which examples are drawn to help students understand the covered issues. - Product line variability o Orthogonal variability model to document variability clearly and unambiguously throughout the course. o Documenting variability in requirements artifacts, that is, textual requirements, features, scenarios, use cases, statecharts, and class diagrams. o Documenting variability in architectural artifacts, that is, in the development view, the process view, and the code view of a software architecture. o Documenting the variability of component interfaces and the variability within the internal structure of components. o Documenting the variability in test artifacts such as test cases and test case scenarios. - Domain engineering o Product portfolio management and the economics of software product line management. o Domain requirements engineering to identify and document common and variable requirements for the product line. o Domain design to define the reference architecture for the product line. o Domain realization to design reusable software components that implement commonality and variability in the reference architecture. o Domain testing to establish a systematic reuse of test artifacts throughout product line testing. o Selecting commercial off-the-shelf components to implement a significant portion of the overall functionality of the product line. - Application engineering o Application requirements engineering to exploit common and variable artifacts of the product line when defining applications. o Application design to derive an application architecture from the reference architecture that best meets the application requirements. o Application realization by configuring reusable domain components and creating application-specific code if necessary. o Application testing by reusing domain test case designs. - Organizational aspects o Organizational structures for software product line engineering o Transition strategies for moving from single systems development to software product line engineering - Industrial experiences about applying the software product line paradigm - Future research topics for various thesis projects
Kirjallisuus: 1. Pohl, K., Böckle, G. and Van der Linden, F. (2005). Software Product Line Engineering. Springer. 2. Käkölä, T. and Duenas, J.C. (2006). Software Product Lines: Engineering and Management. Springer. 3. Van der Linden, F., Schmid, K. and Rommes, E. (2007). Software Product Lines in Action: The Best Industrial Practice in Product Line Engineering. Springer. 4. Other relevant recent literature in the field.
Esitiedot: Software product line engineering and management is a highly multi-disciplinary field. Students with backgrounds not only in business process management, information systems development, and software engineering but also in marketing, economics, strategy, human-computer interaction, organization science, law, and other relevant disciplines are encouraged to contribute to the course. However, all students should have basic knowledge of information systems development and management.
Suoritustavat The course will be conducted through lectures (app. 24 hours) and the final exam. To successfully obtain 5 credit units, the students must successfully pass the exam. In the exam, the main course book will be required.
In addition, it is possible to perform additional assignments in a related course TJTSS54, where the students alone or in groups prepare short research essays or presentations based on interesting new books, research papers, and (if possible) their own relevant work experiences. The essays/presentations can account for 3 extra credit units. The best essays/presentations may be further improved, combined with B.Sc. and/or M.Sc. thesis projects if possible, and published in international conferences and journals.
Osaamistavoitteet: To make students aware of what is software product line engineering, how software providers can leverage it in practice, how businesses can benefit from mass-customizable software in re-engineering their business processes, and what research opportunities exist for B.Sc., M.Sc., and Ph.D. dissertations.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132292

Luennoitsija: Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi)
Sisältö: Tämä kurssi räätälöidään kunkin opiskelijan tarpeisiin niin, että kukin bonus-opintopisteitä tavoitteleva opiskelija voi keskittyä itseään eniten kiinnostavien standardien esittämiseen. Standardit ovat saatavilla Optimassa. Esimerkiksi pienten ohjelmistoyksiköiden tarvitsemat prosessit ja IT-palvelujen hallinta ovat aihepiirejä, joista on jo valmiita standardeja (ISO/IEC 29110 ja ISO/IEC 20000 standardiperheet), mutta myös laajennuksia on tekeillä. Ainakin nämä ja seuraavassa listassa mainitut muut standardit tai standardiperheet ovat opiskelijoiden saatavilla ja analysoitavissa Jyväskylän yliopiston Optima-ympäristön kautta: 1. ISO/IEC 29110 series: Software Engineering — Lifecycle Profiles for Very Small Entities (VSEs) 2. ISO/IEC 20000 series: Information technology — Service management 3. ISO/IEC 15288: Systems and software engineering — System life cycle processes 4. ISO/IEC 12207:2008(E): Systems and software engineering — Software life cycle processes 5. ISO/IEC 29148 FCD: Systems and software engineering — Life cycle processes — Requirements engineering 6. ISO/IEC 15026 series: Systems and software engineering — Systems and software assurance 7. ISO/IEC 29119 series: Software and Systems Engineering .— Software Testing 8. ISO/IEC 33000 series: Information technology — Process assessment 9. ISO/IEC 19770 series: Information technology — Software asset management 10. ISO/IEC 26550 series: Software and Systems Engineering - Software and systems product lines 11. ECSS-Q-ST-80C 6 March 2009:Space product assurance: Software product assurance 12. ECSS-E-ST-40C 6 March 2009: Space engineering Software. 13. ISO/IEC 27000 series. 14. ISO/IEC 38500.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132164

Luennoitsija: Tiina Parkkonen (tiina.parkkonen@jyu.fi)
Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan viestintää ja viestinnän tavoitteita organisaatioissa. Organisaation ja viestinnän suhdetta lähestytään esimerkiksi funktionaalisen yritysviestinnän, viestinnän prosessien, julkisuustyön ja organisaatiokulttuurin näkökulmista. Opintojaksolla perehdytään organisaatioviestinnän monimuotoistumiseen ja erilaisten viestintäjärjestelmien suunnitteluun ja niiden toiminnan arviointiin yrityksissä ja yhteisöissä.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan luennolla.
Suoritustavat Tentti voidaan kurssille osallistuvien opiskelijoiden määrästä riippuen toteuttaa joko valvottuna tenttinä tai kotitenttinä. Kirjallinen yksilö-, pari- tai ryhmätyö.
Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa:
arvioida ja tulkita vuorovaikutusta ja viestintää organisaatioiden ja yhteisöiden toiminnan näkökulmasta (1B, 2B)
vertailla organisaation ja viestinnän suhdetta esimerkiksi funktionaalisen yritysviestinnän, viestinnän prosessien, julkisuustyön ja organisaatiokulttuurin näkökulmista (2B, 3A, 4A, 4C)
antaa esimerkkejä ja selittää organisaation sisäiseen ja ulkoiseen viestintään liittyviä ilmiöitä (1B)
kuvata ja selittää organisaation viestintää organisaation ydinprosessien näkökulmasta (1A, 1B, 1C)
selittää organisaation toimintaa organisaatiokulttuurin käsitteen avulla (1A)
selittää organisaatiossa käytettäviä teknologioita organisaatioviestinnän näkökulmasta (1A, 3A)
arvioida ja vertailla erilaisia organisaatioviestintää tukevia ratkaisuja ja sovelluksia (2A, 2B)
analysoida tietojärjestelmien ja organisaatioviestinnän leikkauskohtia (2B).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114060

Luennoitsija: Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
Sisältö: This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides
an overview of different activities in the requirements development and management processes
explains how RE fits into a broader software or system engineering process
highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
provides an understanding of the main challenges in requirements engineering
The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well. The course is lectured in English.
Kirjallisuus: MANDATORY
LECTURE NOTES (in Optima)
WORKBOOK (in Optima)
Philip A. Laplante, “Requirements Engineering for Software and Systems”, CRC Press, 2009. 17 for loans, 5 for shortloans, 1 handbook copy (no loan)
Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p. The teacher distributes the report in the class.
VOLUNTARY
Requirements Engineering Journal
Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
IEEE Software
IEEE Transactionson Software Engineering
Karl E. Wiegers, "Software Requirements", Microsoft Press, 2nd ed., 2003
Karl E. Wiegers, "More about Software Requirements", Microsoft Press, 2006
Jon Holt, Simon Andrew Perry and Mike Brownsword, " Model-Based Requirements Engineering", IET, 2011
Elizabeth Hull , Ken Jackson and Jeremy Dick , " Requirements Engineering", Springer, 2010
Klaus Pohl and Chris Rupp, "Requirements Engineering Fundamentals", Rocky Nook, 2011
Esitiedot: ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.
Suoritustavat A) accepted final exam, e-Exam is also possible, and
B) completed and accepted practical work.
Osaamistavoitteet: The learning outcomes of the course are:
students understand main activities of requirements engineering
students understand main components of requirements engineering
students can develop requirements
students can manage requirements
students can create vision and scope documents
students can create use cases documents
students can create software requirements specification documents
students understand multicultural communication issues in RE
students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132172

Luennoitsijat: Vagan Terziyan (vagan.terziyan@jyu.fi), Oleksiy Khriyenko (oleksiy.o.khriyenko@jyu.fi)
Sisältö: The Semantic Web is an initiative of the WWW Consortium, with the goal of extending the current Web to facilitate Web automation and universally accessible content. Semantic Web is the vision of having data on the Web defined and linked in a way that it can be used by machines not just for display purposes, but for automation, integration and reuse of data across various applications. This vision assumes annotating Web resources with machine-interpretable descriptions, and provides mechanisms for automated reasoning about them. Software applications can be accessed and executed via the Web based on the idea of Web services. Web services can significantly increase the Web architecture's potential, by providing a way of automated program communication, discovery of services, their integration, etc. The key to Web Services is on-the-fly software composition through the use of distributed reusable software components. The course focuses on emerging Semantic Web and intelligent information integration technologies applied for commercial applications in mobile environment. Course includes an introduction to Semantic Web knowledge markup techniques and markup languages RDF-based semantic annotation of Web resources and services, ontology engineering. Course also considers modern applications of these methods and techniques for Web-based intelligent applications and services.
The course consists of two parts: theoretical (Vagan Terzyan) and practical (Michal Nagy).
Suoritustavat Assignments. The first assignment is based on the theoretical part of the course. The second assignment is based on the practical part of the course.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/ai/vagan/itks544.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132224

Luennoitsija: Johanna Maksimainen (johanna.p.maksimainen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla perehdytään ICT-etiikan eri osa-alueisiin sekä sen historiallisiin ja filosofisiin lähtökohtiin. Tavoitteena on tarjota oppijoille tarvittavat perusvälineet tietotekniikan etiikan ongelmien ratkaisemiseksi.
Kurssilla käsitellään seuraavia yleisteemoja: Johdanto ICT-etiikan historiaan, moraalifilosofisten teorioiden perusteet ja ongelmat, valikoitujen ICT-etiikan teemojen käsittelyä.
Kirjallisuus: Osia teoksesta Himma, K.E. & H.T. Tavani (eds): ”Handbook of Information and Computer Ethics” (2008 tai uudempi). Hoboken, NJ: John Wiley & Sons.
Suoritustavat Tentti
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija hahmottaa tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvien eettisten kysymysten kentän, hallitsee etiikan keskeiset käsitteet ja moraalifilosofian teorioiden perusteet, sekä ymmärtää teknologia-alalle tyypilliset ammattieettiset kysymykset.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134223

Luennoitsijat: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi), Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi), Rebekah Rousi (rebekah.rousi@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla perehdytään käytännön käyttöliittymien suunnitteluun ja tähän liittyvään psykologiaan. Kurssi etenee harjoitustyön tekemistä sekä luentoja vuorottelemalla.
Kurssilla perehdytään erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten ihminen tulisi kuvata, jotta hänen ominaisuuksiensa pohjalta olisi mahdollista suunnitella mahdollisimman järkeviä työskentely- ja käyttöympäristöjä? 2) Millaiset psykologiset prosessit ovat merkitseviä ja millaisten kysymysten ratkaisemisessa ne ovat tärkeitä? 3) Mitä tietoja tarvitaan erityyppisten vuorovaikutusongelmien ratkaisemisessa?
Kirjallisuus: Saariluoma, P. 2004. Käyttäjäpsykologia - Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen uusi ajattelutapa. WSOY.
Osaamistavoitteet: Kyky soveltaa psykologisia suunnitteluperiaatteita vuorovaikutussuunnittelussa
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/117496
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132188

Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
Kirjallisuus: Saaristo, Kimmo & Jokinen, Kimmo: "Sosiologia" (2004 tai uudempi). Helsinki : WSOY.
Weyer, Johannes: "Techniksoziologie. Genese, Gestaltung und Steuerung sozio-technischer Systeme" (2008) München/Weinheim : Juventa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132196

Luennoitsija: Johanna Maksimainen (johanna.p.maksimainen@jyu.fi)
Sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonomin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa toimien. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Opiskelijan tulee laatia harjoittelustaan suunnitelma ennen harjoittelujaksoa. Harjoittelujakson aikana opiskelija raportoi työtään ja harjoittelun jälkeen valmiin raportin pohjalta harjoittelujakso arvioidaan.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132295

Luennoitsijat: Jukka Varsaluoma (jukka.varsaluoma@jyu.fi), Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Liisa Kuparinen (liisa.kuparinen@jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi), Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi), Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi), Pertti Hirvonen (pertti.k.j.hirvonen@jyu.fi), Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi), Jussi Koskinen (jussi.l.koskinen@jyu.fi), Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi), Ville Seppänen (ville.seppanen@jyu.fi), Markku Sakkinen (markku.j.sakkinen@cs.jyu.fi), Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi), Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi), Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi), Marikka Heikkilä (marikka.heikkila@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi), Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi), Lauri Frank (lauri.frank@jyu.fi)
Sisältö: Opintojakson suorittaminen koostuu pienryhmäseminaariin osallistumisesta, pienimuotoisesta itsenäisestä tutkimusprojektista ja projektin tulosten kirjallisesta ja suullisesta raportoimisesta seminaarissa. Lopputuloksena syntyvä kandidaatintutkielma on kirjallisiin lähteisiin pohjautuva tutkielma ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tutkielmia ohjaavat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opettajat, tutkijat ja jatko-opiskelijat. Maisterin tutkintoon jatkavien, jos suuntautumisvaihtoehdon valinneiden, kannattaa pyrkiä löytämään tutkielman aihe ja ohjaus oman suuntautumisvaihtoehdon alueelta. Joissakin tapauksissa kandidaatintutkielman kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää osana gradutyötä. Tutkielman voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä.
Kirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita . (15. uud. painos). Helsinki: Tammi; Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010). Raportointiohje. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Ohjeeseen liittyy myös mallipohjia. Ohje samoin kuin mallipohjat löytyvät tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivulta https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/tutkielmat/ .
Esitiedot: TJTA301 Kandidaattiseminaari, äidinkielen pakolliset kieliopinnot, pakolliset perus- ja aineopintojaksot tutkielman aihealueelta. Suositellaan myös aihealueen syventäviä opintoja.
Suoritustavat Oman tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaarissa, toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja tutkielman opponoiminen. Seminaarityöskentelytavat vaihtelevat hieman pienryhmittäin.
Osaamistavoitteet: Oppia toteuttamaan itsenäisesti tutkimusprojekti tieteellisen työn perusperiaatteita noudattaen. Harjaantua aikaisemman tutkimuksen, erilaisten tietolähteiden ja muiden opiskelijoiden töiden kriittiseen arviointiin. Oppia oman tutkimuksen kirjallista ja suullista raportointia. (A1, B1, C1, A2, B3, B4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132290

Luennoitsijat: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi), Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi), Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi), Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi), Pertti Hirvonen (pertti.k.j.hirvonen@jyu.fi), Jussi Koskinen (jussi.l.koskinen@jyu.fi), Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi), Ville Seppänen (ville.seppanen@jyu.fi), Nazmun Nahar (nazmun.n.nahar@jyu.fi), Seppo Puuronen (seppo.puuronen@jyu.fi), Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi), Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi), Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi), Pertti Saariluoma (pertti.saariluoma@jyu.fi), Tiina Parkkonen (tiina.parkkonen@jyu.fi), Mirja Pulkkinen (mirja.k.pulkkinen@jyu.fi), Johanna Maksimainen (johanna.p.maksimainen@jyu.fi), Marikka Heikkilä (marikka.heikkila@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi), Lauri Frank (lauri.frank@jyu.fi), Pauli Brattico (pauli.j.brattico@jyu.fi), Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi)
Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, yliopistotutkijat ja lehtorit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.
Esitiedot: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.
Suoritustavat Pro gradu -tutkielma.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee joitakin oman tieteenalan keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia (A1)
- osaa hankkia tietoa omalta tieteenalalta (B1)
- osaa tulkita tieteellisiä lähteitä ja analysoida niitä kriittisesti (B1)
- osaa kirjallisesti ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti noudattaen voimassa olevia raportointiohjeita (B1)
- hallitsee oman opinnäytetyönsä menetelmäosuuden ja osaa arvioida kriittisesti omaa menetelmän soveltamistaan (B1)
- osaa itsenäisesti tuottaa opinnäytetyölle ominaista tekstiä (B1)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132291

Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi), Tiina Parkkonen (tiina.parkkonen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi)
Sisältö: Opiskelijalle, joka on toiminut tietojärjestelmätieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa hän on saavuttanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevanttia osaamista, voidaan tämä työskentely lukea hyväksi osaksi pääaineen valinnaisia opintoja. Hyväksilukeminen edellyttää, että a) työjakso on ollut kestoltaan merkittävä, b) opiskelija on toiminut erityistä osaamista vaativissa ja sitä kehittävissä työtehtävissä ja c) opiskelija raportoi työn sisällöistä ja saavuttamastaan osaamisesta opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintojakson arviointimateriaali koostuu ainakin opiskelijan laatimasta kuvauksesta työtehtävistä ja oman osaamisen kehittymisestä sekä työtodistuksesta.
Suoritustavat IT-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiminen sekä oppimisen osoittaminen
dokumentein.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa työelämässä saavuttamansa asiantuntijuuden laadun (B2-B4, C2-C4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132211

Luennoitsijat: Henri Pirkkalainen (henri.j.pirkkalainen@jyu.fi), Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi), Philipp Holtkamp (philipp.holtkamp@jyu.fi)
Sisältö: Harjoitustyö,jonka aihe, tavoitteet ja laajuus, sekä työn raportointi on sovittava erikseen ohjaajan kanssa ennen työn aloittamista.
Esitiedot: Digitaalisen median linjan esititietovaatimukset. Lisäksi aiheen mukaiset tapauskohtaiset vaatimukset.
Suoritustavat Itsenäistä työskentelyä. Suoritus arvoidaan asteikolla 1-5.
Osaamistavoitteet: Digitaaliseen mediaan, rakenteisiin dokumentteihin, tai dokumenttien hallintaan liittyvä harjoitustyö, jossa syvennetään aihepiirin tuntemusta opiskelijan kanssa sovittujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Työ voi käsittää esimerkiksi pienen sovelluksen laatimisen tai arvioinnin, tiettyyn rakenteisten dokumenttien kielimääritykseen perehtymisen, tai demonstraation laatimisen sovittavasta aiheesta.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching_2010.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132279

Luennoitsija: Tiina Parkkonen (tiina.parkkonen@jyu.fi)
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija suuntautumislinjan ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot.
Suoritustavat Harjoittelu tulee raportoida dokumentin muodossa. Dokumentti koostuu:
1. Harjoittelupäiväkirjasta (pakollinen), jossa mahdollisimman luovasti, riittävän laajasti ja syvällisesti raportoit, mitä harjoittelussa olet oppinut, mitä hyötyä koulutuksessamme saaduista valmiuksista on ollut, mitä asioita olisi ollut hyvä osata lisää, miten käsityksesi alasta ja tulevista työtehtävistä ovat muuttuneet. Päiväkirjan voi toteuttaa esimerkiksi viikkopäiväkirjana siten, että se sisältää analyyttista osaamisen ja opittujen asioiden pohdintaa sekä reflektointia eikä siis vain pelkkiä kuvauksia työtehtävistä.
2. Työtodistuksesta (pakollinen), josta ilmenee selvästi työnantaja, työn kesto (sis. viikkotuntimäärä) ja tehtävien laatu (kuvaus työtehtävistä). Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
3. Harjoittelusopimuksesta (pakollinen).
4. Mahdollisista työnäytteistä tai portfoliosta.
5. Mahdollisista harjoittelupaikan yhteyshenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja muiden keskusteluiden raporteista tai harjoittelupaikan antamasta harjoittelun arvioinnista. Mikäli dokumentointi estyy kokonaan työtehtävien luottamuksellisen tai salassa pidettävän luonteen vuoksi, sovitaan järjestelyistä erikseen. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan. Yhden kuukauden mittainen kokopäiväinen suuntautumislinjan osaamisalueisiin liittyvä työ vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelujakson arvosana (1-5) määräytyy harjoittelusta tehtävän raportoinnin perusteella.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132177

Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi)
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija elektronisen liiketoiminnan ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä. Harjoittelu voidaan suorittaa opiskelun aikana. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös ennen opintojen aloittamista suoritettu soveltuva ja perusteltu työjakso (AHOT-menettely).
Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut elektronisen liiketoiminnan syventävät opinnot.
Suoritustavat Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132178

Luennoitsija: Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi)
Sisältö: Software product line engineering is an industrially validated methodology that software businesses can leverage to move from a service business model toward a software product business model and to develop software products and software-intensive systems faster, at lower costs, and with better quality and higher end-user satisfaction. It enables strategic reuse of requirements, features, pieces of software code, test cases, and numerous other software assets across the products in a software product line. It also facilitates the design of human-computer interfaces and highly usable software products and helps make the products within a product line look and feel similar.
Finally, it enables (1) customer organizations to improve the effectiveness of their business processes by configuring the products to the needs of specific market segments, customers, or user groups and (2) the end-users to personalize the products they use to their specific needs. As a result, it has gained increasing global attention during this decade. It has been leveraged widely in business-to-business settings (e.g., designing and selling product suites that enable entire enterprise architectures) and business-to-consumer settings (e.g., office products, platforms for cellular phones).
Esitiedot: TJTSS53 Software Product Line Engineering and Management (Ohjelmistotuoteperheiden suunnittelu, hallinta, ja hyödyntäminen liiketoimintaprosessien tukena).
Suoritustavat A written research essay that presents a theoretically and/or practically relevant problem and provides at least initial ideas for possible solutions to the problem.
Osaamistavoitteet: One of the purposes of this course is to collect experiences on a long term basis from multiple case organizations where the students (1) are or have been involved with software product line engineering and management or (2) have leveraged mass-customizable software in improving the effectiveness of business processes.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132162

Luennoitsija: Irja Kankaanpää (irja.k.kankaanpaa@jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmistojen ylläpidon ja evoluution aihealueen keskeiset ominaispiirteet, tehtävät, tukitekniikat ja arviointitavat:
- OSIO I: Ohjelmistojen ylläpidon tehtävät: Ohjelmistojen ylläpidon lajit, ohjelmistojen ylläpidon ja evoluution luonne ja merkitys, ohjelmistojen ymmärrettävyys, korjaava ylläpito, konfiguraationhallinta.
- OSIO II: Ohjelmistojen ylläpidon tekniikat: Ohjelmistojen ylläpidon tekniikat ja tukimuodot, ohjelmien viipalointi, ohjelmistojen visualisointi, käänteistekniikat, uudelleensuunnittelu.
- OSIO III: Ohjelmistojen ylläpidon arviointi: Ylläpidon ja uudelleenkonstruoinnin kustannusten ja työmäärän arviointi, kompleksisuusmetriikat, ohjelmistojen evoluutiolait, ylläpitostrategiat.
Kirjallisuus: Artikkelikokoelma, vahvistetaan myöhemmin.
Esitiedot: Johdatus ohjelmistotekniikkaan (ITKA202) tai Ohjelmistotuotanto (TJTA330/TJTL32/TIE330) tai Ohjelmistotekniikka (TJT C25). Vähintään yhden näistä kolmesta jaksosta täytyy olla suoritettu.
Suoritustavat Kirjatentti
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija ymmärtää:
- Osio I: Ohjelmistojen ylläpidon tehtävät: ymmärtää ohjelmistojen ylläpidon ja ohjelmistoevoluution perusluonteen
- Osio II: Ohjelmistojen ylläpidon tekniikat: osaa kuvata joitakin ylläpidon tukitekniikoita (ml. ohjelmien siivutus/viipalointi, ohjelmien visualisointi ja käänteistekniikat)
- Osio III: Ohjelmistojen ylläpidon arvioinnin keskeiset aspektit, mukaan lukien ohjelmistojen kompleksisuuden vaikutus arviointiin, ohjelmistoevoluution lainalaisuudet, ylläpitotehtävien kustannukset, uudelleenkonstruoinnin kustannukset, ohjelmistoevoluution arviointimenetelmät, ohjelmistomodernisointien päätöskriteerit, ylläpidettävyyden arviointi ja järjestelmän teknisen- ja liiketoiminta-arvon määrittäminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132282

Luennoitsija: Irja Kankaanpää (irja.k.kankaanpaa@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tietohallintoa tarkastellaan ylimmän tietohallintojohdon ja yleensäkin liikkeenjohdon näkökulmasta. Tavoitteena on (1) ymmärtää informaatioteknologian strateginen käyttö liiketoiminnassa koko yrityksen tasolla sekä (2) ymmärtää tietohallintopalveluiden sisäinen hallinto tietohallintojohtajan näkökulmasta ja tarkastella erilaisia strategioita ja taktiikoita toiminnan johtamiseen. Kurssin sisältö: tietohallinnon ydinprosessit, tietohallinnon ja muun liiketoiminnan suhteet, tietojärjestelmien arvo, tietojärjestelmien kriittiset menestystekijät, tietohallinnon tavoitteiden ja strategian yhteensovittaminen, strategiasta johdettu tietohallinnon johtaminen, tietohallinnon suunnittelu kokonaisuutena, järjestelmien implementointi, ulkoistaminen, tietohallinnon henkilöstöhallinto, riskien hallinta
Kirjallisuus: Schiesser, R., IT Systems Management, 2. painos, 2010, Prentice Hall
van Grembergen, W. & de Haes, S., Enterprise Governance of Information Technology: Achieving Strategic Alignment and Value, 2009, Springer
Tiirikainen, V., Johtaja: ole IT-strategi, 2008, Talentum
Huom! Tenttiin tulee kysymyksiä kaikista kolmesta kirjasta. Kaikkien tenttijöiden odotetaan vastaavan Schiesserin teokseen perustuviin kysymyksiin. Tentin läpäiseminen edellyttää pisteiden ansaitsemista ainakin kahteen eri teokseen perustuvissa kysymyksissä.
Esitiedot: Suositellaan tietojärjestelmien aineopintojen suorittamista ennen kurssille osallistumista.
Suoritustavat Kirjatentti. Sopimuksen mukaan tenttejä voidaan järjestää myös muina ajankohtina.
Osaamistavoitteet: Tavoitteena on pystyä soveltamaan luennoilla ja kirjallisuudessa opittuja taitoja ja menetelmiä käytännön esimerkkeihin. Tyypillisiä tehtäviä voisivat olla: Tietohallinnon jonkin toiminnon organisointi vaikka ITIL:n / IS-Lite mallin mukaisesti tai eettisten näkökulmien huomiointi ulkoistamisessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132298

Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi)
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija järjestelmäkehityksen ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut järjestelmäkehityksen syventävät opinnot.
Suoritustavat Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132272

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Laboratorioharjoittelu suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Käyttäjäpsykologian laboratorion tutkimusprojekteissa osallistumalla käytännön projektityöhön tutkimusavustajan roolissa. Projekteissa tehdään yritysyhteistyössä tutkimuksia ajankohtaisista ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen (HTI) kysymyksistä. Harjoittelujakson pituus on minimissään 1 kuukausi (70h). Rajallinen määrä paikkoja per lukuvuosi.
Osaamistavoitteet: Ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja HTI-alan tutkimuksesta
Valmiudet osallistua käytettävyys-/käyttäjätutkimusten toteutukseen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132168

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kirjatentti. Kurssikirja: Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun.
Kirjallisuus: Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132317

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kognitiotieteen historia käsittää kognitiotieteen pääsuuntaukset 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16).
1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy & P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28
Kirjallisuus: 1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy & P. J. Hayes. Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle. Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28
Suoritustavat Kirjatentti
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132163

Sisältö: The course focuses on producing network services for mobile terminals. The course covers Service-Oriented Architecture, location-based services, Web technologies such as HTTP, WAP and CGI. Creating dynamic content with Java servlets and JSP. Administrating content server. Lectured in English.
Esitiedot: Knowledge of computer networks and programming. Basic knowledge of the Perl and Java programming languages is recommended.
Suoritustavat Assignment work and final examination.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/mweber/teaching/#itks545
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=136198

Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot

Syksy

TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä (3 op)

TJTA112 Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet (3 op)

TJTA114 Tietohallinnon perusteet (3 op)

TJTA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

TJTA311 Projektin hallinta (3 op)

TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

TJTS490 Syventävä harjoittelu (1-6 op)

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät (2 op)

TJTS557 IS2: Global Knowledge Management (2-5 op)

TJTS568 Global Information Systems (5 op)

TJTS572 Management of International Software Business (5 op)

TJTSD40 Digitaalinen media 1 (5 op)

TJTSD62 Sosiaalinen media: teoria ja käytäntö (5 op)

TJTSD67 XML-pohjainen viestintä tietoverkoissa (5 op)

TJTSE56 Systems of Electronic Commerce (Elektronisen liiketoiminnan järjestelmät) (5 op)

TJTSE70 Innovaatioiden yleistyminen ja liiketoimintamallit tietoyhteiskunnassa (5 op)

TJTSS33 Olio-ohjelmointi (5 op)

TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus (5 op)

TJTSS73 Enterprise Level Security (2 op)

TJTST10 Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät (5 op)

TJTST24 Liiketoimintaprosessien johtaminen (5 op)

TJTST29 Software Project Scoping for Successful Software Sourcing and Delivery (5 op)

ITKS540 Introduction to Mobile Computing and Business (5 op)

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

KOGS397 Mielenfilosofia ja tietoisuus (2 op)

KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (3 op)

KOGS521 Käytettävyysanalyysi (8 op)

Kevät

TJTA228 XML: teoria ja käytäntö (4 op)

TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa (5 op)

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

TJTA330 Ohjelmistotuotanto (5 op)

TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

TJTS444 Projektitoiminnan johtaminen (5 op)

TJTS490 Syventävä harjoittelu (1-6 op)

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

TJTS569 Advanced Topics in Global Information Systems (5 op)

TJTS570 Kansainvälisten projektien johtaminen (5 op)

TJTS571 Software Business (5 op)

TJTSD51 Sisällönhallinta organisaatioissa (5 op)

TJTSD66 Advanced Topics in Social Media (2-5 op)

TJTSE25 Enterprise Architecture (Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri) (5 op)

TJTSE63 Tutkimus ja sen menetelmät elektronisessa liiketoiminnassa (5 op)

TJTSE65 Teknologia arjen ja elämäntavan muovaajana (5 op)

TJTSK56 Käytettävyyssuunnittelu (8 op)

TJTSS53 Software product line engineering and management (5 op)

TJTSS58 Ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksen kansainvälinen standardointitoiminta (2-6 op)

TJTV410 Organisaatioviestintä (5 op)

ITKS452 Requirements engineering (5 op)

ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering (5-10 op)

KOGA333 ICT-etiikka (3 op)

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

KOGS397 Mielenfilosofia ja tietoisuus (2 op)

KOGS520 Käyttäjäpsykologia (6 op)

Kesä

TJTSE72 Teknologian sosiologia (5 op)

Ajankohdasta riippumattomat

TJTA290 Harjoittelu (1-6 op)

TJTA293 Tietojärjestelmätieteen aineopintojen teemaessee (1-3 op)

TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

TJTS502 Tutkielma (30 op)

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

TJTS505 Pro gradu -seminaari (3 op)

TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät (5 op)

TJTSD63 Laboratory Work in Digital Media (Digitaalisen median harjoitus- tai laboratoriotyö) (2-6 op)

TJTSD90 Digitaalisen median syventävä harjoittelu (1-15 op)

TJTSE90 Elektronisen liiketoiminnan syventävä harjoittelu (1-15 op)

TJTSS54 Research Essays based on Experiences from Leveraging Software Product Line Engineering and Management (3 op)

TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito (5 op)

TJTST20 Tietohallinnon johtaminen (5 op)

TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu (1-15 op)

KOGS396 Laboratorioharjoittelu (3 op)

KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

KOGS532 Kognitiotieteen klassikkoteokset (3 op)

Väliajoin luennoitavat