3. Tiedekunnan
tutkinnot
Luonnontieteelliset tutkinnot
|
alempi korkeakoulututkinto – luonnontieteiden
kandidaatti LuK (120 ov)
|
ylempi korkeakoulututkinto – filosofian
maisteri FM (160 ov)
|
jatkotutkinto – filosofian lisensiaatti
FL
|
jatkotutkinto – filosofian tohtori FT
|
Kauppatieteelliset tutkinnot
|
alempi korkeakoulututkinto – kauppatieteiden
kandidaatti KTK (120 ov)
|
ylempi korkeakoulututkinto – kauppatieteiden
maisteri KTM (160 ov)
|
jatkotutkinto – kauppatieteiden lisensiaatti
KTL
|
jatkotutkinto – kauppatieteiden tohtori
KTT
|
Luonnontieteellisellä alalla noudatetaan 01.08.1994
voimaan tullutta tutkintoasetusta (asetus humanistisista ja
luonnontieteellisistä tutkinnoista (221/94)). Kauppatieteellisellä
alalla noudatetaan 01.08.1995 voimaan tullutta tutkintoasetusta (asetus
kauppatieteellisistä tutkinnoista (139/1995)). Tutkintoasetuksissa
määritellään peruskoulutuksen laajuus ja rakenne sekä
perus- ja jatkokoulutuksen tavoitteet. Yliopistot ja tiedekunnat tarkentavat
tämän lisäksi tutkintojaan koskevia
määräyksiä.
Informaatioteknologian tiedekunnan perustutkinto-opiskelijat
suorittavat kauppatieteellisellä alalla kauppatieteiden maisterin tutkinnon
(KTM) tai luonnontieteellisellä alalla filosofian maisterin tutkinnon (FM),
jotka ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Alempana korkeakoulututkintona
voidaan suorittaa kauppatieteiden kandidaatin (KTK) tai luonnontieteiden
kandidaatin (LuK) tutkinto. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut saa
oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.
Tiedekunnassa suoritettavan kauppatieteiden maisterin tai
filosofian maisterin tutkinnot eroavat toisistaan pääaineen
lisäksi yleis- ja menetelmäopintojen, kieliopintojen ja pakollisten
sivuaineopintojen suhteen. Tietojärjestelmätiedettä voi opiskella
myös matemaattis-luonnontieteellisen sivuaineen kanssa, jolloin tutkinnon
pääainetta kutsutaan tietojenkäsittelytieteeksi.
Tutkintoihin johtaviin opintoihin kuuluu eri oppiaineiden
perus-, aine- ja syventäviä opintoja, monitieteisiä
opintokokonaisuuksia, kieli- ja viestintäopintoja, vapaasti valittavia
opintoja sekä ammattitaitoa edistäviä opintoja ja harjoittelua.
Tiedekunnat määrittelevät tutkintojensa
rakenteet ja oppiaineittensa opintokokonaisuuksien minimilaajuudet
opintoviikkoina sekä määräävät, mitkä
pakolliset ja valinnaiset opinnot tulee sisällyttää opintoihin.
Opiskelijan yksilöllisiä erityistavoitteita varten osa opinnoista on
valinnaisia. Valinnaisten opintojen avulla opiskelija voi myös vahvistaa
pää- tai sivuaineidensa tietoja. Valinnaisiin opintoihin voi
sisällyttää myös tieteelliseen jatkokoulutukseen
siirtymiseen tähtääviä opintoja.
Opintokokonaisuudet muodostuvat opintojaksoista. Ne voivat
sisältää esim. luentosarjan, kirjallisuustentin, seminaarin,
ohjattua harjoittelua tms. Työmäärän mittana
käytetään opintoviikkoa. Yksi opintoviikko vastaa 40 tunnin
työtä, ja se sisältää myös opiskelijan oman
työpanoksen.
Uusi, kaikkia yliopistotutkintoja koskeva tutkintoasetus
tullee voimaan syyslukukauden 2005 alussa. Jatkossa kaikki opiskelijat
suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja vasta tämän jälkeen
jatkavat maisteriopintoihin. Tutkintojen ja opintojaksojen mitoitukset
muuttuvat, kun opintoviikkojen sijasta otetaan käyttöön
opintopisteet. Ennen syksyä 2005 opintonsa aloittaneet voivat suorittaa
opintonsa loppuun nykyisen asetuksen mukaisesti.
Opiskelijalla on oikeus suorittaa opintonsa niiden
aloitusvuonna voimassa olleita tai sen jälkeen hyväksyttyjä
tutkintovaatimuksia noudattaen.
Kauppatieteellisen perustutkintojen nimi on muuttunut moneen
kertaan eri aikoina ja on ollut jopa erilainen eri yliopistoissa ja
kauppakorkeakouluissa. Ekonomi on ollut aiemmin sekä alemman että
ylemmän korkeakoulututkinnon nimi. Kauppatieteiden maisterin tutkintoa
vastaavan tutkinnon nimi on aikaisemmin ollut Jyväskylän yliopistossa
taloustieteiden kandidaatti, alempana tutkintona on ollut jopa humanististen
tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK). Tavallisimmin ylempi korkeakoulututkinto
on ollut nimeltään kauppatieteiden kandidaatti. Ylemmän
kandidaatin tutkinnon suorittaneet saivat hakemuksesta taloustieteiden tai
kauppatieteiden maisterin arvon. Vuodesta 1995 kauppatieteellinen ylempi
korkeakoulututkinto on ollut nimeltään kauppatieteiden maisterin ja
alempi kauppatieteiden kandidaatin tutkinto. Tämä aiheuttaa
sekaannusta, minkä vuoksi vanhalla nimellä suoritetun kauppatieteiden
kandidaatin ylempi korkeakoulututkinto näkyy usein merkityn KTK (ylempi
korkeakoulututkinto). Filosofian maisterin tutkintoa vastaavan tutkinnon nimi on
aikaisemmin ollut filosofian kandidaatin tutkinto (FK), ja sen suorittanut on
voinut hakemuksesta saada filosofian maisterin arvon (FM).
Tiedekunnan tutkintorakenne on kuvattu seuraavassa
kaaviossa:
