Otsikkosivu Edellinen Seuraava Sisällys | Tiedekunnan tutkinnot

3. Tiedekunnan tutkinnot

Luonnontieteelliset tutkinnot
alempi korkeakoulututkinto – luonnontieteiden kandidaatti LuK (120 ov)
ylempi korkeakoulututkinto – filosofian maisteri FM (160 ov)
jatkotutkinto – filosofian lisensiaatti FL
jatkotutkinto – filosofian tohtori FT

Kauppatieteelliset tutkinnot
alempi korkeakoulututkinto – kauppatieteiden kandidaatti KTK (120 ov)
ylempi korkeakoulututkinto – kauppatieteiden maisteri KTM (160 ov)
jatkotutkinto – kauppatieteiden lisensiaatti KTL
jatkotutkinto – kauppatieteiden tohtori KTT

Luonnontieteellisellä alalla noudatetaan 01.08.1994 voimaan tullutta tutkintoasetusta (asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista (221/94)). Kauppatieteellisellä alalla noudatetaan 01.08.1995 voimaan tullutta tutkintoasetusta (asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista (139/1995)). Tutkintoasetuksissa määritellään peruskoulutuksen laajuus ja rakenne sekä perus- ja jatkokoulutuksen tavoitteet. Yliopistot ja tiedekunnat tarkentavat tämän lisäksi tutkintojaan koskevia määräyksiä.
Informaatioteknologian tiedekunnan perustutkinto-opiskelijat suorittavat kauppatieteellisellä alalla kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM) tai luonnontieteellisellä alalla filosofian maisterin tutkinnon (FM), jotka ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Alempana korkeakoulututkintona voidaan suorittaa kauppatieteiden kandidaatin (KTK) tai luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut saa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.
Tiedekunnassa suoritettavan kauppatieteiden maisterin tai filosofian maisterin tutkinnot eroavat toisistaan pääaineen lisäksi yleis- ja menetelmäopintojen, kieliopintojen ja pakollisten sivuaineopintojen suhteen. Tietojärjestelmätiedettä voi opiskella myös matemaattis-luonnontieteellisen sivuaineen kanssa, jolloin tutkinnon pääainetta kutsutaan tietojenkäsittelytieteeksi.
Tutkintoihin johtaviin opintoihin kuuluu eri oppiaineiden perus-, aine- ja syventäviä opintoja, monitieteisiä opintokokonaisuuksia, kieli- ja viestintäopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä ammattitaitoa edistäviä opintoja ja harjoittelua.
Tiedekunnat määrittelevät tutkintojensa rakenteet ja oppiaineittensa opintokokonaisuuksien minimilaajuudet opintoviikkoina sekä määräävät, mitkä pakolliset ja valinnaiset opinnot tulee sisällyttää opintoihin. Opiskelijan yksilöllisiä erityistavoitteita varten osa opinnoista on valinnaisia. Valinnaisten opintojen avulla opiskelija voi myös vahvistaa pää- tai sivuaineidensa tietoja. Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää myös tieteelliseen jatkokoulutukseen siirtymiseen tähtääviä opintoja.
Opintokokonaisuudet muodostuvat opintojaksoista. Ne voivat sisältää esim. luentosarjan, kirjallisuustentin, seminaarin, ohjattua harjoittelua tms. Työmäärän mittana käytetään opintoviikkoa. Yksi opintoviikko vastaa 40 tunnin työtä, ja se sisältää myös opiskelijan oman työpanoksen.
Uusi, kaikkia yliopistotutkintoja koskeva tutkintoasetus tullee voimaan syyslukukauden 2005 alussa. Jatkossa kaikki opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja vasta tämän jälkeen jatkavat maisteriopintoihin. Tutkintojen ja opintojaksojen mitoitukset muuttuvat, kun opintoviikkojen sijasta otetaan käyttöön opintopisteet. Ennen syksyä 2005 opintonsa aloittaneet voivat suorittaa opintonsa loppuun nykyisen asetuksen mukaisesti.
Opiskelijalla on oikeus suorittaa opintonsa niiden aloitusvuonna voimassa olleita tai sen jälkeen hyväksyttyjä tutkintovaatimuksia noudattaen.
Kauppatieteellisen perustutkintojen nimi on muuttunut moneen kertaan eri aikoina ja on ollut jopa erilainen eri yliopistoissa ja kauppakorkeakouluissa. Ekonomi on ollut aiemmin sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon nimi. Kauppatieteiden maisterin tutkintoa vastaavan tutkinnon nimi on aikaisemmin ollut Jyväskylän yliopistossa taloustieteiden kandidaatti, alempana tutkintona on ollut jopa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK). Tavallisimmin ylempi korkeakoulututkinto on ollut nimeltään kauppatieteiden kandidaatti. Ylemmän kandidaatin tutkinnon suorittaneet saivat hakemuksesta taloustieteiden tai kauppatieteiden maisterin arvon. Vuodesta 1995 kauppatieteellinen ylempi korkeakoulututkinto on ollut nimeltään kauppatieteiden maisterin ja alempi kauppatieteiden kandidaatin tutkinto. Tämä aiheuttaa sekaannusta, minkä vuoksi vanhalla nimellä suoritetun kauppatieteiden kandidaatin ylempi korkeakoulututkinto näkyy usein merkityn KTK (ylempi korkeakoulututkinto). Filosofian maisterin tutkintoa vastaavan tutkinnon nimi on aikaisemmin ollut filosofian kandidaatin tutkinto (FK), ja sen suorittanut on voinut hakemuksesta saada filosofian maisterin arvon (FM).
Tiedekunnan tutkintorakenne on kuvattu seuraavassa kaaviossa:
m02.jpg

3.1 Kandidaatin tutkintojen vaatimukset
3.2 Kandidaatin tutkintojen rakenne
3.3 Kandidaattiopintojen ajoitus
3.4 Maisterin tutkintojen rakenne
3.5 Hakeutuminen suuntautumisvaihtoehtoihin
3.6 Maisteriopintojen suuntautumisvaihtoehdot

Otsikkosivu Edellinen Seuraava Sisällys | Tiedekunnan tutkinnot